Kala ruokana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kasvatuslohen liha on erityisen punaista kalanrehuun lisätyn astaksantiinin ansiosta[1][2].
Tonnikala on suomalaisten toiseksi suosituin ruokakala. Se painaa tyypillisesti 40-500 paunaa eli 18-226 kiloa[3].

Kala on perinteistä ruokaa vesistöjen äärellä sijaitsevilla seuduilla. Suomalainen syö päivittäin yli 30 grammaa kalaa[4].

Ruokakalat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalanviljely yleistyy maailmalla. Luonnonkalan osuus on merkitty sinisellä ja viljellyn kalan vihreällä.

Sekä merikaloja että makean veden kaloja käytetään ihmisravinnoksi. Luonnonkalaa saadaan kalastamalla luonnonvesistä, ja kasvatuskalaa saadaan kalankasvattamoista.[5] Kasvatuskalan osuus on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvulta alkaen.

Suomalaiset syövät määrällisesti eniten luonnonvesistä pyydettyä kalaa. Lohi on silti suosituin ruokakala. Käytännössä kaikki Suomessa kulutettu lohi on peräisin kalankasvattamoista.[4]

Keskivertosuomalainen nautti 5 kiloa lohta vuonna 2022. Ulkomaista luonnonkalaa syötiin lisäksi 4,5 kiloa ja kotimaistakin yli 2,5 kiloa. Näistä tonnikalan kulutus oli 1,6 kiloa. Haukea ja ahventa syötiin kumpaakin keskimäärin 600 grammaa, kuhaa ja silliä kului molempia noin 400 grammaa sekä muikkua, siikaa ja seitiä kutakin 300 grammaa vuodessa.[6] Noin puolet suomalaisten syömästä kotimaisesta luonnonkalasta on itse kalastettua[7].

Kulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalaa ja muita mereneläviä kuten rapuja, simpukoita ja mustekaloja, syötiin Maailman elintarvikejärjestö FAO:n mukaan keskimäärin 55 grammaa päivässä henkeä kohti vuonna 2020. Kulutus oli suurinta Malediiveilla (noin 240 g/vrk). Seuraavina tilastoissa olivat Islanti (230 g), Hongkong (180 g), Malesia, Macao, Etelä-Korea, Portugali, Norja (139 g) ja Japani (128 g). Kulutus oli pienintä Afganistanissa (1 g).[8]

Suomalaiset ovat kalankulutuksessa Euroopan viidennellä sijalla[9]. Keskivertosuomalainen söi tästä huolimatta vain 34 grammaa kalaa päivässä vuonna 2022. Kalankulutus oli laskenut vuodesta 2014, jolloin keskikulutus ylsi 41 grammaan.[4] Kala ei ole kovin suosittu vaihtoehto lihalle siihen liittyvän runsaamman työmäärän ja korkean hinnan vuoksi[10]. Noin seitsemänkymmentä prosenttia Suomessa kulutetusta kalasta on ulkomaista[11].

Kiina on absoluuttisissa määrissä mitaten maailman suurin kalan kuluttaja. Siellä syötiin vuonna 2018 2,04 miljoonaa tonnia kalaa vuodessa. Seuraavaksi suurimpia kalankuluttajia olivat muut Itä- ja Etelä-Aasian väkirikkaat maat, kuten Myanmar (1,50 Mt), Vietnam (1,15 Mt), Japani (0,73 Mt) ja Intia (0,49 Mt).[12]

Käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalaa voi valmistaa esimerkiksi paistamalla, keittämällä, suolaamalla eli graavaamalla tai savustamalla. Kala kypsyy lihaa nopeammin, koska sen lihaksissa on vähemmän sidekudosta.[13]

Kala kuuluu muun muassa Välimeren ruokavalioon[14]. Pescovegetarismi tarkoittaa ruokavaliota, jossa kala ja äyriäiset ovat ainoa sallittu eläinkunnasta peräisin oleva proteiininlähde.[15]

Kaikki eivät pidä rasvaisten kalojen mausta, koska kalanrasvassa on havaittavissa usein rasvahappojen hapettumisen aiheuttama härskiä sivumakua[16].

Ravintosisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luontaisesti jodia sisältävä kala oli suomalaisen ravinnon tärkein jodinlähde ennen kuin jodia alettiin lisätä ruokasuolaan, rehuihin ja lannoitteisiin.[17][18] Rasvaisessa kalassa on myös paljon D-vitamiinia.[5]

Kalassa on suhteellisen paljon proteiinia, sadassa grammassa 10–25 grammaa. Vähärasvaisessa kalassa on eniten proteiinia painoon nähden.[19] Kala sisältää myös runsaasti alaniinia, josta keho syntetisoi karnosiinia.[20]

On olemassa viitteitä siitä, että kala pitäisi nälkää lihaa paremmin, sillä vuonna 1995 tehdyssä australialaistutkimuksessa havaittiin, että turskan nauttimisen jälkeinen kylläisyysvaikutus oli 29 prosenttia pidempi kuin naudanfileellä.[21]

Kalan rasvahappokoostumuksessa on yleensä eniten kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja seuraavaksi eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja.[22] Suurin osa kalan monityydyttymättömistä rasvahapoista kuuluu pitkäketjuisiin omega-3-rasvahappoihin (DPA, EPA ja DHA). Tyydyttyneitä rasvahappoja on vähemmän kuin maaeläinten lihassa.[5][23]

Terveysvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kalan syönnin terveysvaikutukset

Kalan syönti on yhdistetty sekä positiivisiin että negatiivisiin terveysvaikutuksiin.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan nauttimaan runsaasti etenkin rasvaista luonnonkalaa.[24] Terveysviranomaiset ovat kuitenkin kehottaneet väestöä rajoittamaan silakan, tonnikalan ja eräiden muiden runsaasti ympäristömyrkkyjä sisältävien luonnonvaraisten kalojen syöntiä niiden sisältämien ympäristömyrkkyjen vuoksi.[25][26]

Kalalla oli ennen tärkeä rooli jodin puutteen ehkäisyssä.[17][27]

Rasvaiset silli, silakka, muikku sekä myös vähärasvaiset ahven ja siika ovat olleet Suomessa tärkeitä D-vitamiinin puutosta ehkäisevän vaikutuksensa vuoksi.[28][29] Rasvaisen kalan käyttösuositus on perustunut korkean D-vitamiinipitoisuuden ohella myös ajatukseen kalarasvan sisältämien monityydyttymättömien omega 3 -rasvahappojen sydän- ja verisuonisairauksia ehkäisevästä vaikutuksesta. Tutkimusten kokonaisnäyttö ei kuitenkaan tue kyseistä teoriaa.[30]

Kalaa koskevat ruokatabut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin kansojen keskuudessa kalan syöntiä pidetään ruokatabuna. Pohjois-Afrikan berberit, etenkään tuaregit eivät syö kalaa. Koillis-Afrikassa on laaja alue, jonka asukkaat eivät syö kalaa. Alue ulottuu Egyptin Punaisenmeren rannikolta Eritreaan, Etiopiaan ja Somaliaan. Kuitenkaan alueen amharat tai muut seemiläiset kansat eivät välttele kalaa, vaan kalan syömättömyys näyttää liittyvän kuušilaisten kielten puhujiin. Kuušilaiset pitävä kaloja likaisina vedessä elävinä käärmeinä ja niiden syömistä häpeällisenä. Näiden kansojen keskuudessa on eräitä paarian asemassa olevia ryhmiä, jotka kalastavat. Kalan syömättömyys ulottuu etelässä Tansaniaan, jonka kuušilaiset kansat eivät kuitenkaan syö lainkaan kalaa. Itä-Afrikassa on myös useita niloottisten ja bantukielten puhujia, jotka eivät hyväksy kalan syöntiä. Näitä ovat maasait, turkanat ja sukit, bantuista himat ja tussit. Nandit kutsuvat kaloja liskoiksi; jos kikuju syö kalaa, hänestä tulee rituaalisesti epäpuhdas. Nyoroista karjan paimentajat eivät syö kalaa.lähde?

Toinen alue, jonka asukkaat eivät syö kalaa, on Etelä-Afrikassa. Siellä tapa esiintyy bantujen keskuudessa, joista kalaa välttävät kokonaan tai osittain ainakin zulut, xhosat, swasit, tswanat, ndebelet.[31] Tasmanian aboriginaalit eivät syöneet kalaa ennen eurooppalaisten tuloa, vaikka söivätkin rapuja, simpukoita ja merinisäkkäitä.[31]

Eräät Amerikan intiaanit, kuten zunit ja hopit, eivät syöneet kalaa, koska pitivät vettä pyhänä. Myös navajot ja apassit välttivät kalaa, ilmeisesti edellisten vaikutuksesta.[31]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Onko lohessa lääkkeitä tai väriaineita? Kuluttaja tenttaa kalatiskin myyjiä – näin vastaavat asiantuntijat Yle Uutiset. 6.10.2017. Viitattu 8.4.2024.
  2. ↑ Tietoa kalasta: Lohi. (Arkistoitu – Internet Archive) Pro Kala ry.
  3. ↑ Shane Jarvis: How Big Is a Tuna Fish and How to Catch One Fish Panama Today. 14.3.2022. Viitattu 4.10.2024. (englanti)
  4. ↑ a b c Kalan kulutus 2022 sekä tilastotaulukko Kalankäyttö elintarvikkeeksi (kg/hlö/v). Luonnonvarakeskus 9.11.2023. https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-kulutus/kalan-kulutus-2022
  5. ↑ a b c Aro, Antti: Kala ruokavaliossa Duodecim Terveyskirjasto. 15.10.2015. Arkistoitu 7.8.2020. Viitattu 10.10.2019.
  6. ↑ Kalan kulutus 2022 sekä tilastotaulukko Kalankäyttö elintarvikkeeksi (kg/hlö/v). Luonnonvarakeskus 9.11.2023. https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-kulutus/kalan-kulutus-2022
  7. ↑ Kala suomalaisessa ruokakulttuurissa Ruokatieto. Viitattu 4.10.2024.
  8. ↑ Fish and seafood consumption per capita Our World in Data. Viitattu 16.2.2024.
  9. ↑ Kala suomalaisessa ruokakulttuurissa Ruokatieto. Viitattu 4.10.2024.
  10. ↑ Pölkki, Minna: Etätyö vei ihmiset pois henkilöstöravintoloiden salaattipöytien äärestä (tilaajille) Helsingin Sanomat. 22.4.2021. Viitattu 30.4.2021.
  11. ↑ Kalan kulutus väheni Luonnonvarakeskus. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 9.7.2021.
  12. ↑ Countries That Eat the Most Fish WorldAtlas. 12.12.2018. Viitattu 10.10.2019.
  13. ↑ Immonen, Päivi & Liimatainen, Aura & Palojoki, Päivi: Hyvää pataa: Kotitalouden taitokirja, s. 206. WSOY, 2004. ISBN 978-951-0-28131-4
  14. ↑ Davis C. ym.. Definition of the Mediterranean Diet; a Literature Review. Nutrients (Review). Nov 2015, 7 (11): 9139–53
  15. ↑ Pelkonen, Lotta: Kasvisruokavaliot Duodecim Terveyskirjasto. 20.11.2017. Viitattu 10.10.2019.
  16. ↑ Marjatta Jokela, Marketta Rinne: Sian ja naudan ruokinnan vaikutus lihan laatuun. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja 7A 1996. https://core.ac.uk/download/pdf/52206014.pdf
  17. ↑ a b Suomalaisilla lievä jodin puutos, jodin saantia parannettava terve.fi. 13.8.2014. A-lehdet. Viitattu 17.12.2021.
  18. ↑ Saatko tarpeeksi jodia? (Arkistoitu – Internet Archive) Avainapteekit.fi
  19. ↑ Hakala, Paula: Proteiinin tarve ja parhaat lähteet Käypä hoito. 28.12.2010. Viitattu 10.10.2019.
  20. ↑ Foods highest in Alanine based on calorie count
  21. ↑ A satiety index of common foods.
  22. ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 23.10.2021.
  23. ↑ "DPA Nutrient List." National Nutrient Database for Standard Reference Release 27. (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2018. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
  25. ↑ Kala Ruokavirasto. Viitattu 4.11.2021.
  26. ↑ Is it safe to eat tuna during pregnancy? https://www.babycentre.co.uk/x557950/is-it-safe-to-eat-tuna-during-pregnancy
  27. ↑ Saatko tarpeeksi jodia? (Arkistoitu – Internet Archive) Avainapteekit.fi
  28. ↑ Aro, Antti: Kala ruokavaliossa Duodecim Terveyskirjasto. 15.10.2015. Arkistoitu 7.8.2020. Viitattu 10.10.2019.
  29. ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 4.10.2024.
  30. ↑ Theingi Aung ym.: Associations of Omega-3 Fatty Acid Supplement Use With Cardiovascular Disease Risks: Meta-analysis of 10 Trials Involving 77 917 Individuals. JAMA Cardiology, 1.3.2018, nro 3, s. 225–233. doi:10.1001/jamacardio.2017.5205 ISSN 2380-6583 Artikkelin verkkoversio.
  31. ↑ a b c Simoons, Frederick J.: Eat Not this Flesh: Food Avoidances from Prehistory to the Present Univ of Wisconsin Press, 1994. Google Books s. 253–264.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kala_ruokana&oldid=22722963”