Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan kotipuutarhurin puutarhassa!
Kirjoitus on julkaistu alun perin syyskyyssa 2020, mutta nostetaan syksyisin ajankohtaisiin.
Täällä Jovelassa kasvuvyöhykkeellä 1b satoa korjataan monasti vielä
lokakuussa, joten puutarhaa ei pääse kovin aikaisin siistimään päättyvän satokauden jäljiltä, ja syyskylvöille sopivaa viileyttäkin saa usein odotella
likeemmäs marraskuuta, mutta sitä kohti mennään hiljalleen. On siis hyvä aika kerrata hieman syys- ja talvikylvöjen vinkkejä
Myöhäinen syksy ja alkutalvi ovat mitä mainiointa kylvöaikaa. Syys- ja talvikylvöjä tekevä kotipuutarhuri pääsee keväällä puuhissaan vähemmällä vaivalla ja jännityksellä. Seuraavana keväänä maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen, kun siemenet itävät ja kukkasipulit tekevät alkujaan. Syksyllä kylvetyt siemenet lähtevät talven jälkeen kasvuun juuri oikeaan aikaan silloin, kun olosuhteet ovat kasvulle otolliset. Siemen kyllä tietää milloin on paras aika itää ja kasvaa, toisin kuin ihminen, joka joutuu arvailemaan säiden ja lämpötilojen vaihteluiden äärellä sopivaa ajankohtaa kevätkylvöilleen. Syys- ja talvikylvöt säästävät myös tilaa esikasvatusaikana, kun osa kylvöistä on jo tehty talvea kohti.
Kirsikkana kakussa syksyllä kylvetyt kasvatit
välttyvät myös monilta tuholaisilta aikaisen kasvunsa vuoksi. Syyskylvön
myötä aikaisin itäneet siemenet ehtivät tuottaa suuremmat taimet, jotka eivät enää kelpaa tuholaisille
ravinnoksi samalla tavalla kuin hennommat, keväällä kylvettyjen siementen taimet.
Kylmäkäsittelyn vaativien siementenkään kanssa ei tarvitse pähkäillä.
Luonto hoitaa homman kuntoon talven aikana.
Syyskylvöt ovat siinäkin mielessä mukavaa puuhaa, että kesän hiipuessa voi ottaa varaslähdön kevääseen, jolloin puutarhassa riittää muutenkin puuhaa. Ei ole lainkaan hullumpi ajatus tehdä osa kevään kylvöistä jo syksyllä, mutta ihan kaikkea ei kannata laittaa syyskylvöjen varaan. Sekin voi epäonnistua. Meillä jaetaan oman puutarhan kylvöt tiettyjen kasvattien osalta 50:50, puolet syksyllä, puolet keväällä. Se myös laajentaa tulevaa satokautta pidemmälle aikavälille syyskylvettyjen ehtiessä satoon ennen kevätkylvettyjä lajitovereitaan.
Lisää syyskylvöjen yhteydessä maahan puutuhkaa ja biohiiltä, johon löydät ohjeen täältä. Biohiiltä voi ja kannattaa lisätä jo syyskylvöille, sillä biohiili sitoo itseensä liian kosteuden maasta ja vapauttaa tarvittaessa vettä silloin, kun sitä tarvitaan.
Syyskylvöstä hyötyy erityisesti palsternakka, jonka kasvu on hidasta. Porkkana taas hyötyy syyskylvöstä myös siten, että sen tuholaiset eivät ehdi sadon kimppuun, kun taimi on jo ohittanut tietyn kasvuvaiheen ennen tuholaisten ensimmäistä lentoaikaa. Yrteistä syyskylvöstä hyötyvät kaikki ne, joiden siemenet vaativat kylmäkäsittelyä, sekä persilja, joka on hidaskasvuinen ja lipstikka, jonka siementen elinkelpoisuus on lyhyt ja parhaimmillaan juuri syksyllä. Myös tillille syyskylvö on eduksi, sillä se itää jo +5 asteessa ja kykenee itse aikaistamaan satonsa siementen talvehdittua maassa.
Puutarhuri Juha Toikka neuvoo Kotiliedessä, että talvivalkosipuli kannattaa istuttaa vasta silloin, kun maan lämpötila ei enää nouse viittä astetta korkeammaksi. Valkosipulin kynnet upotetaan noin 6 sentin syvyyteen ja jätetään talvehtimaan. Sato kerätään vasta seuraavan vuoden syksyllä.
Niin se vaan on, että jos mielii pihalleen keväistä kukkaloistoa, kukkasipulit ja siemenet on syytä laittaa maahan ennen routaa.
Kukat siemenistä: unikot, päivänkakkara, orvokit, ruiskaunokki, kehäkukka, harjaneilikka
Kukat sipuleista: mm. tulppaanit, narsissit, kurjenmiekat, krookukset ja laukat
Meillä usea monivuotinen yrtti ja hyötykasvi hoitaa itse sukunsa jatkamisen seuraavaan satoon. Näistä mainittakoon erityisesti jännä hyötykasvi mustikkakoiso, jonka suloiset pienet, hillohedelmät kypsyvät vasta myöhään syksyllä. Pensaat ravistelevat hedelmiään maahan, ja joka vuosi niistä kasvaa uusi sato keväällä. Mustikkakoiso tuntuu suosivan siementensä kylmäkäsittelyä, joka hoituukin luonnon toimesta omatoimisesti, kun siemeniä sisältävät marjat saavat uinua talven yli maassa. Piilottelemalla puutarhassaan joitain marjoja toivotuille paikoille itse, voi vaivattomasti laajentaa mustikkakoisojen tulevia satoja.
Iloisia syys- ja talvikylvöjä toivotellen ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Löydät meidät instagramista ♥ Voit myös laittaa meille postia [email protected]
UUSIMPIA JULKAISUJA
Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
