'
}
}
global_geo_obj.html(weather_info);
var global_geo = jQuery('#forecast');
get_forecast_details(city, 4, global_geo, country);
})
});
});
function forecast_status(msg) {
jQuery('#forecast-header').html(msg);
}
function get_forecast_details(city, days_count, global_geo, country) {
global_geo.html('Loading forecast ...');
jQuery.ajax({
data: {
city: city,
report: 'daily'
},
dataType: 'jsonp',
url: 'https://upge.wn.com/api/upge/cheetah-photo-search/weather_forecast_4days',
success: function(data) {
if(!data) { text = ('weater data temporarily not available'); }
// loop through the list of weather info
weather_info = '';
var weather_day_loop = 0;
jQuery.each(data.list, function(idx, value) {
if (idx < 1) {
return;
}
if (weather_day_loop >= days_count) {
return false;
}
weather = value.weather.shift()
clouds = value.clouds
d = new Date(value.dt*1000)
t = d.getMonth()+1 + '-' + d.getDate() + '-' + d.getFullYear()
moment.lang('en', {
calendar : {
lastDay : '[Yesterday]',
sameDay : '[Today]',
nextDay : '[Tomorrow]',
lastWeek : '[last] dddd',
nextWeek : 'dddd',
sameElse : 'L'
}
});
mobj = moment(value.dt*1000)
// skip today
if (t == today) {
return;
}
tempC = parseInt(parseFloat(value.temp.day)-273.15)
tempF = parseInt(tempC*1.8+32)
today = t;
weather_day_loop += 1;
weather_info += '
'
});
global_geo.html(weather_info);
}
});
}
//-->
-
Venäjän hyökkäyksen vaikutukset Suomen ulkopolitiikalle
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut shokki Euroopan ja Suomen turvallisuudelle. Euroopan maat – mukaan lukien Suomi – ovat joutuneet pohtimaan turvallisuuspoliittisia perusvalintojaan. Suomi on jo ilmoittanut tiivistävänsä suhteitaan Yhdysvaltoihin, ja maassa käydään vakavaa pohdintaa Nato-jäsenyydestä. Ulkopoliittisen instituutin webinaarissa keskustellaan Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Heiluvatko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruspilarit? Miltä näyttää Suomen Venäjä-suhteiden tulevaisuus? Miten Suomen tulisi puolustuspolitiikassaan ja kansainvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä reagoida turvallisuusympäristön heikentymiseen?
published: 11 Mar 2022
-
Onko meillä muita vaihtoehtoja?
Äänestys Nato-jäsenyyden hakemisesta on kahden viikon päästä.
Meidät on valittu kansanedustajiksi päättämään Suomen asioista ja tämä tulee olemaan yksi merkittävimmistä päätöksistä.
videon kuvituskuvat/Naton arkisto
Seuraa mua somessa:
Instagram: http://bit.ly/2wBcgvV
Twitter: http://bit.ly/2hRYZg3
published: 04 May 2022
-
UPI Live: Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Euroopan arktisen alueen turvallisuuteen
Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut mullistava vaikutus Pohjois-Euroopan turvallisuusrakennelmaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet muuttavat alueen voimatasapainoa. Hyökkäyssodalla on ollut suoria vaikutuksia myös Euroopan arktisen alueen turvallisuudelle. Sotilaallisesti tarkastellen alueen merkitys korostuu koko euroatlanttisen alueen puolustukselle. Samalla Venäjä pyrkii kaikin keinoin ylläpitämään maan suhteellista sotilaallista etulyöntiasemaa alueella. Poliittisesti hyökkäyssota on haastanut näkemyksen Arktisesta kansainvälisen yhteistyön ja matalan jännitteen alueena.
Keskustelussa käsitellään sotilaallisia ja turvallisuuspoliittisia kehityskulkuja Euroopan Arktiksella. Miten alue nivoutuu Euroopan puolustukseen ja miten Venäjä toimii alueella sotilaallisesti? Voiko aluett...
published: 04 Apr 2023
-
METSO TALK: RAUHAN ASEET
Aiheesta keskustelemassa rauhanlähettiläs aktivisti ja poliitikko Rahim Alizada sekä tietokirjailija, sosiologi ja rauhanaktivisti Timo Virtala.
Epävakaassa turvallisuustilanteessa sekä rauhanaate että maanpuolustustahto ovat nostaneet päätään. Vahvistaako sotilasliitto Natoon kuuluminen rauhaa? Millainen voimankäyttö tai aseistakieltäytyminen on hyväksyttyä? Kuinka toimiva Suomen asevelvollisuusjärjestelmä on?
Tapahtuma lähetetään suorana Tampereen kaupunginkirjaston YouTube-kanavalle sekä radioon: 98,4 MHz, radiomoreeni.fi
Tapahtuma on simultaanitulkattu viittomakielelle ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Syksyn muut Metso TALK -illat:
Omantunnon oikeudella
ke 9.11. klo 18,
pääkirjasto Metso, Metson lava
Ympäristön tila ja ylikuluttaminen huolestuttavat monia, mutta totutut tavat...
published: 23 Nov 2022
-
Pekka Toveri | Sotilaallisten uhkien kehittyminen globaalisti | Suhde Natoon -seminaari 31.5.2022
Kenraalimajuri (evp) Pekka Toverin pitämä luento aiheena "Sotilaallisten uhkien kehittyminen globaalisti" Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) järjestämässä Suomen suhde Natoon -seminaarissa kansallismuseon auditoriossa.
https://twitter.com/ptoveri
Aikaleimat
Sodankäynnin todellisuus tänä päivänä Ukrainan perusteella:
0:00 Sodankäynnin muutos. Sotilaallinen uhka on pitkän ajan uhka. Uhka = kyky x tahto
1:41 Kehittyvät teknologiat
3:04 Kehittyvät taktiikat. Sotaa alempitasoinen sodankäynti ja kineettinen sodankäynti.
7:02 Sotilaalliset uhkamallit. Laaja-alainen vaikuttaminen. Painostus, sotilaallisen voiman käyttö, strateginen isku, laajamittainen hyökkäys. Maa, meri, ilma, kyber, informaatio, avaruus.
8:53 Kineettisen sodankäynnin todellisuus tänäkin päivänä
9:51 Uhka ruoka...
published: 17 Jun 2022
-
Kouvolan kaupungin eduskuntavaalikeskustelu 2023
Politiikan toimittaja Jari Korkki haastattelee ehdokkaita turvallisuudesta, taloudesta, liikenteestä ja kulttuurista.
published: 22 Mar 2023
-
Turve takaisin! Huoltovarmuus vaatii sen. Halla-aho ja muut äänessä.
Kolmas maaliskuuta eduskunnassa puhuttiin huoltovarmuudesta. Nyt olisi aika pakittaa ylikunnianhimoisista ilmastotavoitteista ja katsoa, että tulevana talvena riittää lämpöä pirttiin. Turve takaisin!
published: 03 Mar 2022
-
Vilhelm Junnila - Suomen kansa ansaitsee parempaa!
Vaikka ei aatto olekaan, niin kurkistimme, mitä hallituksen lahjakääröt sisältävät.
Sosiaalidemokraatit muistavat eläkeläisiä korottamalla asumisen kustannuksia.
Omistusasunnossa kerrostalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella menee eläkkeestä jatkossa yli 42 prosenttia asumiseen.
Kun toverit kunnissa korottavat myös kiinteistöveroa, osuu raippa etenkin eläkeläisiin — vero kun ei huomioi maksajan tuloja mitenkään.
Joka kuudes kotitalous ei pysty kattamaan asumiskustannuksia omilla tuloillaan, ja silti lämmityspolttoaineiden hintoihin isketään kunnon korotukset.
Suomessa on lähes 200 000 öljyllä lämpenevää pientaloa, joissa jopa puolessa asuu ikäihmisiä. Kaukolämpökin kallistuu.
SDP:lle ei kelvannut perussuomalaisten ehdotukset veronkevennyksistä työeläkkeisiin eikä omaishoidon tuke...
published: 16 Dec 2020
-
Yle tulee meille aivan liian kalliiksi
Ylen vuosittainen määräraha on kohta jo 600 miljoonaa euroa ja tämä raha kerätään kaikilta suomalaisilta.
Ja mitä sillä rahalla saadaan vastineeksi? Kymmenen vuotta vanhoja uusintoja TV2:lta, jotka ovat jo muutenkin katsottavissa Areenassa.
Ylen määrärahoja pitää ehdottomasti leikata ja toimintaa järkeistää.
Seuraa mua somessa:
Instagram: http://bit.ly/2wBcgvV
Twitter: http://bit.ly/2hRYZg3
published: 22 May 2022
-
Call of Duty MIIW Modern warfare osa 3
published: 19 Jan 2023
1:31:13
Venäjän hyökkäyksen vaikutukset Suomen ulkopolitiikalle
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut shokki Euroopan ja Suomen turvallisuudelle. Euroopan maat – mukaan lukien Suomi – ovat joutuneet pohtimaan turvallisuuspolii...
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut shokki Euroopan ja Suomen turvallisuudelle. Euroopan maat – mukaan lukien Suomi – ovat joutuneet pohtimaan turvallisuuspoliittisia perusvalintojaan. Suomi on jo ilmoittanut tiivistävänsä suhteitaan Yhdysvaltoihin, ja maassa käydään vakavaa pohdintaa Nato-jäsenyydestä. Ulkopoliittisen instituutin webinaarissa keskustellaan Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Heiluvatko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruspilarit? Miltä näyttää Suomen Venäjä-suhteiden tulevaisuus? Miten Suomen tulisi puolustuspolitiikassaan ja kansainvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä reagoida turvallisuusympäristön heikentymiseen?
https://wn.com/Venäjän_Hyökkäyksen_Vaikutukset_Suomen_Ulkopolitiikalle
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut shokki Euroopan ja Suomen turvallisuudelle. Euroopan maat – mukaan lukien Suomi – ovat joutuneet pohtimaan turvallisuuspoliittisia perusvalintojaan. Suomi on jo ilmoittanut tiivistävänsä suhteitaan Yhdysvaltoihin, ja maassa käydään vakavaa pohdintaa Nato-jäsenyydestä. Ulkopoliittisen instituutin webinaarissa keskustellaan Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Heiluvatko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruspilarit? Miltä näyttää Suomen Venäjä-suhteiden tulevaisuus? Miten Suomen tulisi puolustuspolitiikassaan ja kansainvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä reagoida turvallisuusympäristön heikentymiseen?
- published: 11 Mar 2022
- views: 17350
3:55
Onko meillä muita vaihtoehtoja?
Äänestys Nato-jäsenyyden hakemisesta on kahden viikon päästä.
Meidät on valittu kansanedustajiksi päättämään Suomen asioista ja tämä tulee olemaan yksi merkittä...
Äänestys Nato-jäsenyyden hakemisesta on kahden viikon päästä.
Meidät on valittu kansanedustajiksi päättämään Suomen asioista ja tämä tulee olemaan yksi merkittävimmistä päätöksistä.
videon kuvituskuvat/Naton arkisto
Seuraa mua somessa:
Instagram: http://bit.ly/2wBcgvV
Twitter: http://bit.ly/2hRYZg3
https://wn.com/Onko_Meillä_Muita_Vaihtoehtoja
Äänestys Nato-jäsenyyden hakemisesta on kahden viikon päästä.
Meidät on valittu kansanedustajiksi päättämään Suomen asioista ja tämä tulee olemaan yksi merkittävimmistä päätöksistä.
videon kuvituskuvat/Naton arkisto
Seuraa mua somessa:
Instagram: http://bit.ly/2wBcgvV
Twitter: http://bit.ly/2hRYZg3
- published: 04 May 2022
- views: 10710
1:05:00
UPI Live: Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Euroopan arktisen alueen turvallisuuteen
Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut mullistava vaikutus Pohjois-Euroopan turvallisuusrakennelmaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet muuttavat alueen voi...
Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut mullistava vaikutus Pohjois-Euroopan turvallisuusrakennelmaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet muuttavat alueen voimatasapainoa. Hyökkäyssodalla on ollut suoria vaikutuksia myös Euroopan arktisen alueen turvallisuudelle. Sotilaallisesti tarkastellen alueen merkitys korostuu koko euroatlanttisen alueen puolustukselle. Samalla Venäjä pyrkii kaikin keinoin ylläpitämään maan suhteellista sotilaallista etulyöntiasemaa alueella. Poliittisesti hyökkäyssota on haastanut näkemyksen Arktisesta kansainvälisen yhteistyön ja matalan jännitteen alueena.
Keskustelussa käsitellään sotilaallisia ja turvallisuuspoliittisia kehityskulkuja Euroopan Arktiksella. Miten alue nivoutuu Euroopan puolustukseen ja miten Venäjä toimii alueella sotilaallisesti? Voiko aluetta enää lähestyä rauhan ja yhteistyön alueena ja tuleeko lännen pyrkiä yhteistyöhön Venäjän kanssa arktisen alueen kysymyksissä? Miten suurvaltakamppailu näkyy alueella ja miten Venäjän ja Kiinan tiivistyvä yhteistyö vaikuttaa alueen turvallisuuteen? Miten lännen ja Naton tulisi omassa varautumistoiminnassaan lähestyä aluetta?
OHJELMA
Panelistit:
Sanna Kopra, yliopistotutkija, Lapin yliopiston Arktinen keskus
Harri Mikkola, ohjelmajohtaja, UPI
Anton Staffans, erityisasiantuntija, Puolustusministeriö
Pekka Toveri, Kenraalimajuri evp, affilioitunut tutkija, UPI
Puheenjohtaja:
Samu Paukkunen, apulaisjohtaja, UPI
Lue julkaisu UPIn sivuilta: https://www.fiia.fi/julkaisu/russian-aggression-and-the-european-arctic
https://wn.com/Upi_Live_Venäjän_Hyökkäyssodan_Vaikutukset_Euroopan_Arktisen_Alueen_Turvallisuuteen
Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut mullistava vaikutus Pohjois-Euroopan turvallisuusrakennelmaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet muuttavat alueen voimatasapainoa. Hyökkäyssodalla on ollut suoria vaikutuksia myös Euroopan arktisen alueen turvallisuudelle. Sotilaallisesti tarkastellen alueen merkitys korostuu koko euroatlanttisen alueen puolustukselle. Samalla Venäjä pyrkii kaikin keinoin ylläpitämään maan suhteellista sotilaallista etulyöntiasemaa alueella. Poliittisesti hyökkäyssota on haastanut näkemyksen Arktisesta kansainvälisen yhteistyön ja matalan jännitteen alueena.
Keskustelussa käsitellään sotilaallisia ja turvallisuuspoliittisia kehityskulkuja Euroopan Arktiksella. Miten alue nivoutuu Euroopan puolustukseen ja miten Venäjä toimii alueella sotilaallisesti? Voiko aluetta enää lähestyä rauhan ja yhteistyön alueena ja tuleeko lännen pyrkiä yhteistyöhön Venäjän kanssa arktisen alueen kysymyksissä? Miten suurvaltakamppailu näkyy alueella ja miten Venäjän ja Kiinan tiivistyvä yhteistyö vaikuttaa alueen turvallisuuteen? Miten lännen ja Naton tulisi omassa varautumistoiminnassaan lähestyä aluetta?
OHJELMA
Panelistit:
Sanna Kopra, yliopistotutkija, Lapin yliopiston Arktinen keskus
Harri Mikkola, ohjelmajohtaja, UPI
Anton Staffans, erityisasiantuntija, Puolustusministeriö
Pekka Toveri, Kenraalimajuri evp, affilioitunut tutkija, UPI
Puheenjohtaja:
Samu Paukkunen, apulaisjohtaja, UPI
Lue julkaisu UPIn sivuilta: https://www.fiia.fi/julkaisu/russian-aggression-and-the-european-arctic
- published: 04 Apr 2023
- views: 1142
1:20:54
METSO TALK: RAUHAN ASEET
Aiheesta keskustelemassa rauhanlähettiläs aktivisti ja poliitikko Rahim Alizada sekä tietokirjailija, sosiologi ja rauhanaktivisti Timo Virtala.
Epävakaassa tu...
Aiheesta keskustelemassa rauhanlähettiläs aktivisti ja poliitikko Rahim Alizada sekä tietokirjailija, sosiologi ja rauhanaktivisti Timo Virtala.
Epävakaassa turvallisuustilanteessa sekä rauhanaate että maanpuolustustahto ovat nostaneet päätään. Vahvistaako sotilasliitto Natoon kuuluminen rauhaa? Millainen voimankäyttö tai aseistakieltäytyminen on hyväksyttyä? Kuinka toimiva Suomen asevelvollisuusjärjestelmä on?
Tapahtuma lähetetään suorana Tampereen kaupunginkirjaston YouTube-kanavalle sekä radioon: 98,4 MHz, radiomoreeni.fi
Tapahtuma on simultaanitulkattu viittomakielelle ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Syksyn muut Metso TALK -illat:
Omantunnon oikeudella
ke 9.11. klo 18,
pääkirjasto Metso, Metson lava
Ympäristön tila ja ylikuluttaminen huolestuttavat monia, mutta totutut tavat istuvat tiukassa. Aktivistit turvautuvat välillä radikaaleihinkin keinoihin muuttaakseen asenteita ja päätöksentekoa. Ansaitsevatko he sankarin viitan vai rikollisen leiman? Millainen merkitys taiteella on kansalaisvaikuttamisessa? Aiheesta keskustelemassa kirjailija, aktivisti ja vastuullisuusasiantuntija Suvi Auvinen sekä kuvataiteilija Jani Leinonen.
Metso TALK: Valheiden verkko
ke 16.11. klo 18,
pääkirjasto Metso, Metson lava
Salaliittoteorioita, väritettyjä faktoja ja vääristyneitä somekuplia – verkossa totuus on välillä harvinainen vieras. Kuinka verkossa voi vaikuttaa, joutua vaikutetuksi ja pitää omat tietonsa turvassa? Mitä tarkoitetaan haktivismilla, hyvishakkeroinnilla ja poliittisella kybersodalla? Aiheesta keskustelemassa tietoturvatutkija ja ammattihakkeri Laura Kankaala sekä tietokirjailija ja toimittaja Jussi Pullinen.
Yhteistyössä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen, Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden ja Kaupunkikulttuuriyksikön kanssa.
https://wn.com/Metso_Talk_Rauhan_Aseet
Aiheesta keskustelemassa rauhanlähettiläs aktivisti ja poliitikko Rahim Alizada sekä tietokirjailija, sosiologi ja rauhanaktivisti Timo Virtala.
Epävakaassa turvallisuustilanteessa sekä rauhanaate että maanpuolustustahto ovat nostaneet päätään. Vahvistaako sotilasliitto Natoon kuuluminen rauhaa? Millainen voimankäyttö tai aseistakieltäytyminen on hyväksyttyä? Kuinka toimiva Suomen asevelvollisuusjärjestelmä on?
Tapahtuma lähetetään suorana Tampereen kaupunginkirjaston YouTube-kanavalle sekä radioon: 98,4 MHz, radiomoreeni.fi
Tapahtuma on simultaanitulkattu viittomakielelle ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Syksyn muut Metso TALK -illat:
Omantunnon oikeudella
ke 9.11. klo 18,
pääkirjasto Metso, Metson lava
Ympäristön tila ja ylikuluttaminen huolestuttavat monia, mutta totutut tavat istuvat tiukassa. Aktivistit turvautuvat välillä radikaaleihinkin keinoihin muuttaakseen asenteita ja päätöksentekoa. Ansaitsevatko he sankarin viitan vai rikollisen leiman? Millainen merkitys taiteella on kansalaisvaikuttamisessa? Aiheesta keskustelemassa kirjailija, aktivisti ja vastuullisuusasiantuntija Suvi Auvinen sekä kuvataiteilija Jani Leinonen.
Metso TALK: Valheiden verkko
ke 16.11. klo 18,
pääkirjasto Metso, Metson lava
Salaliittoteorioita, väritettyjä faktoja ja vääristyneitä somekuplia – verkossa totuus on välillä harvinainen vieras. Kuinka verkossa voi vaikuttaa, joutua vaikutetuksi ja pitää omat tietonsa turvassa? Mitä tarkoitetaan haktivismilla, hyvishakkeroinnilla ja poliittisella kybersodalla? Aiheesta keskustelemassa tietoturvatutkija ja ammattihakkeri Laura Kankaala sekä tietokirjailija ja toimittaja Jussi Pullinen.
Yhteistyössä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen, Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden ja Kaupunkikulttuuriyksikön kanssa.
- published: 23 Nov 2022
- views: 300
39:29
Pekka Toveri | Sotilaallisten uhkien kehittyminen globaalisti | Suhde Natoon -seminaari 31.5.2022
Kenraalimajuri (evp) Pekka Toverin pitämä luento aiheena "Sotilaallisten uhkien kehittyminen globaalisti" Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) järje...
Kenraalimajuri (evp) Pekka Toverin pitämä luento aiheena "Sotilaallisten uhkien kehittyminen globaalisti" Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) järjestämässä Suomen suhde Natoon -seminaarissa kansallismuseon auditoriossa.
https://twitter.com/ptoveri
Aikaleimat
Sodankäynnin todellisuus tänä päivänä Ukrainan perusteella:
0:00 Sodankäynnin muutos. Sotilaallinen uhka on pitkän ajan uhka. Uhka = kyky x tahto
1:41 Kehittyvät teknologiat
3:04 Kehittyvät taktiikat. Sotaa alempitasoinen sodankäynti ja kineettinen sodankäynti.
7:02 Sotilaalliset uhkamallit. Laaja-alainen vaikuttaminen. Painostus, sotilaallisen voiman käyttö, strateginen isku, laajamittainen hyökkäys. Maa, meri, ilma, kyber, informaatio, avaruus.
8:53 Kineettisen sodankäynnin todellisuus tänäkin päivänä
9:51 Uhka ruokahuoltoa vastaan. Ruokahuolto voi olla sotilaallisen toiminnan kohde. Kurittomien sotilaiden ryöstely. Ruokahuolto voi vaikeutua vaikka ei oltaisi mukana konfliktissa.
Euroopan turvallisuuspolitiikka:
11:05 Eurooppa. Venäjän strategiset intressit Euroopassa. Venäjälle keskeiset alueet.
12:38 Uhkakuvat Venäjän silmissä. Yleisimmät hyökkäysreitit Venäjää vastaan menneinä vuosisatoina.
13:41 Venäjän puolustus lännessä vuonna 2021. Kuolan niemimaa, Kaliningrad, Krim.
16:13 Venäjän puolustus lännessä tänään.
16:52 Itämeri ja arktinen alue jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Suomen huoltovarmuus ilman merireittiä. Meriyhteyksien suojauksen tärkeys. Venäjälle keskeiset alueet suhteessa Pohjois-Eurooppaan.
20:07 Sotilaallisten uhkien kehittyminen Euroopassa. Loppui Ukrainan sota miten tahansa, se on todennäköisesti epäonnistuminen Venäjälle. Mahdolliset tulevaisuuden skenaariot.
21:49 Arktinen alue. Arktista aluetta ei kannata unohtaa. Venäjä varustaa aluetta sotilaallisesti.
22:24 Venäjä varautuu puolustukseen ja hyökkäykseen pohjoisella jäämerellä.
23:05 Vanhat sotilaalliset uhkakuvat pohjoisella alueella Venäjää vastaan eivät ole poistuneet.
23:25 Kiinan kiinnostus pohjoisen jäämeren alueelta. Venäjä tulee entistä riippuvaisemmaksi Kiinasta.
24:05 Sotilaallisten uhkien kehittyminen arktisella alueella. Venäjä pyrkii säilyttämään sotilaallisen ylivoimansa pohjoisessa.
Euroopan ulkopuolinen maailma:
24:33 Muu maailma. Tyynenmeren alue. Kiina. Pohjois-Korea. Japani.
26:55 Lähi-itä. Iran käyttää erikoisjoukkoja ja proxy-joukkoja taistelussa Israelia, Saudi Arabiaa ja USA:ta vastaan. Kiina yhä aktiivisempi toimija alueella.
28:40 Intian valtameri. Intian ja Kiinan rajaongelmat. Pakistan. Afrikan talousongelmat, rikollisuus ja terrorismi lisääntyvät. Resursseista kamppailtaessa riski valtioiden välisiin ja sisäisiin konflikteihin kasvaa.
30:30 Luennon lopuksi. Autoritääristen valtioiden johtajien tärkein intressi on vallassa pysyminen, pyrkivät kuitenkin välttämään suoraa konfliktia lännen kanssa. Sotilaallisen voiman käyttökynnys on kuitenkin alentunut.
Kysymykset & keskustelu:
32:35 Millainen liikehdintä Venäjän sisällä on käynnissä tällä hetkellä? Valtakamppailut ja Putinin mahdollinen sairaus.
33:44 Kuinka Suomessa suhtaudutaan, mikäli Turkki hyväksyy Suomen Nato-jäsenyyden mutta ei Ruotsin. Onko Turkin vaatimukset hybridivaikuttamista Suomea vastaan yhdessä Venäjän kanssa vai tapahtuuko se Turkin omista lähtökohdista?
34:43 Kaliningradin rooli, merkitys ja vaikutus Venäjälle
36:00 Suomen kriisiajan suunnitelmat siviilien suojaamiseksi sotatoimialueilla. Tiedettiinkö Suomessa Venäjän toimintatavoista hyökkäämänsä alueen siviilejä vastaan?
37:07 Mikä on Venäjän armeijan iskukyky tällä hetkellä? Panssarivaunut ja ohjukset.
Seminaarin tiedot Puolustusministeriön sivuilta:
https://www.defmin.fi/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/seminaarit/suomen_suhde_natoon_-seminaari_31.5.2022#69ce9580
Luennon ensimmäisenä YouTubeen ladannut käyttäjä Defence Finland:
https://youtu.be/zNaTaievGn4
Tästä versiosta leikattu pois turhat hiljaiset hetket.
Esitetty 31.5.2022
https://wn.com/Pekka_Toveri_|_Sotilaallisten_Uhkien_Kehittyminen_Globaalisti_|_Suhde_Natoon_Seminaari_31.5.2022
Kenraalimajuri (evp) Pekka Toverin pitämä luento aiheena "Sotilaallisten uhkien kehittyminen globaalisti" Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) järjestämässä Suomen suhde Natoon -seminaarissa kansallismuseon auditoriossa.
https://twitter.com/ptoveri
Aikaleimat
Sodankäynnin todellisuus tänä päivänä Ukrainan perusteella:
0:00 Sodankäynnin muutos. Sotilaallinen uhka on pitkän ajan uhka. Uhka = kyky x tahto
1:41 Kehittyvät teknologiat
3:04 Kehittyvät taktiikat. Sotaa alempitasoinen sodankäynti ja kineettinen sodankäynti.
7:02 Sotilaalliset uhkamallit. Laaja-alainen vaikuttaminen. Painostus, sotilaallisen voiman käyttö, strateginen isku, laajamittainen hyökkäys. Maa, meri, ilma, kyber, informaatio, avaruus.
8:53 Kineettisen sodankäynnin todellisuus tänäkin päivänä
9:51 Uhka ruokahuoltoa vastaan. Ruokahuolto voi olla sotilaallisen toiminnan kohde. Kurittomien sotilaiden ryöstely. Ruokahuolto voi vaikeutua vaikka ei oltaisi mukana konfliktissa.
Euroopan turvallisuuspolitiikka:
11:05 Eurooppa. Venäjän strategiset intressit Euroopassa. Venäjälle keskeiset alueet.
12:38 Uhkakuvat Venäjän silmissä. Yleisimmät hyökkäysreitit Venäjää vastaan menneinä vuosisatoina.
13:41 Venäjän puolustus lännessä vuonna 2021. Kuolan niemimaa, Kaliningrad, Krim.
16:13 Venäjän puolustus lännessä tänään.
16:52 Itämeri ja arktinen alue jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Suomen huoltovarmuus ilman merireittiä. Meriyhteyksien suojauksen tärkeys. Venäjälle keskeiset alueet suhteessa Pohjois-Eurooppaan.
20:07 Sotilaallisten uhkien kehittyminen Euroopassa. Loppui Ukrainan sota miten tahansa, se on todennäköisesti epäonnistuminen Venäjälle. Mahdolliset tulevaisuuden skenaariot.
21:49 Arktinen alue. Arktista aluetta ei kannata unohtaa. Venäjä varustaa aluetta sotilaallisesti.
22:24 Venäjä varautuu puolustukseen ja hyökkäykseen pohjoisella jäämerellä.
23:05 Vanhat sotilaalliset uhkakuvat pohjoisella alueella Venäjää vastaan eivät ole poistuneet.
23:25 Kiinan kiinnostus pohjoisen jäämeren alueelta. Venäjä tulee entistä riippuvaisemmaksi Kiinasta.
24:05 Sotilaallisten uhkien kehittyminen arktisella alueella. Venäjä pyrkii säilyttämään sotilaallisen ylivoimansa pohjoisessa.
Euroopan ulkopuolinen maailma:
24:33 Muu maailma. Tyynenmeren alue. Kiina. Pohjois-Korea. Japani.
26:55 Lähi-itä. Iran käyttää erikoisjoukkoja ja proxy-joukkoja taistelussa Israelia, Saudi Arabiaa ja USA:ta vastaan. Kiina yhä aktiivisempi toimija alueella.
28:40 Intian valtameri. Intian ja Kiinan rajaongelmat. Pakistan. Afrikan talousongelmat, rikollisuus ja terrorismi lisääntyvät. Resursseista kamppailtaessa riski valtioiden välisiin ja sisäisiin konflikteihin kasvaa.
30:30 Luennon lopuksi. Autoritääristen valtioiden johtajien tärkein intressi on vallassa pysyminen, pyrkivät kuitenkin välttämään suoraa konfliktia lännen kanssa. Sotilaallisen voiman käyttökynnys on kuitenkin alentunut.
Kysymykset & keskustelu:
32:35 Millainen liikehdintä Venäjän sisällä on käynnissä tällä hetkellä? Valtakamppailut ja Putinin mahdollinen sairaus.
33:44 Kuinka Suomessa suhtaudutaan, mikäli Turkki hyväksyy Suomen Nato-jäsenyyden mutta ei Ruotsin. Onko Turkin vaatimukset hybridivaikuttamista Suomea vastaan yhdessä Venäjän kanssa vai tapahtuuko se Turkin omista lähtökohdista?
34:43 Kaliningradin rooli, merkitys ja vaikutus Venäjälle
36:00 Suomen kriisiajan suunnitelmat siviilien suojaamiseksi sotatoimialueilla. Tiedettiinkö Suomessa Venäjän toimintatavoista hyökkäämänsä alueen siviilejä vastaan?
37:07 Mikä on Venäjän armeijan iskukyky tällä hetkellä? Panssarivaunut ja ohjukset.
Seminaarin tiedot Puolustusministeriön sivuilta:
https://www.defmin.fi/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/seminaarit/suomen_suhde_natoon_-seminaari_31.5.2022#69ce9580
Luennon ensimmäisenä YouTubeen ladannut käyttäjä Defence Finland:
https://youtu.be/zNaTaievGn4
Tästä versiosta leikattu pois turhat hiljaiset hetket.
Esitetty 31.5.2022
- published: 17 Jun 2022
- views: 29100
2:11:55
Kouvolan kaupungin eduskuntavaalikeskustelu 2023
Politiikan toimittaja Jari Korkki haastattelee ehdokkaita turvallisuudesta, taloudesta, liikenteestä ja kulttuurista.
Politiikan toimittaja Jari Korkki haastattelee ehdokkaita turvallisuudesta, taloudesta, liikenteestä ja kulttuurista.
https://wn.com/Kouvolan_Kaupungin_Eduskuntavaalikeskustelu_2023
Politiikan toimittaja Jari Korkki haastattelee ehdokkaita turvallisuudesta, taloudesta, liikenteestä ja kulttuurista.
- published: 22 Mar 2023
- views: 1795
9:31
Turve takaisin! Huoltovarmuus vaatii sen. Halla-aho ja muut äänessä.
Kolmas maaliskuuta eduskunnassa puhuttiin huoltovarmuudesta. Nyt olisi aika pakittaa ylikunnianhimoisista ilmastotavoitteista ja katsoa, että tulevana talvena r...
Kolmas maaliskuuta eduskunnassa puhuttiin huoltovarmuudesta. Nyt olisi aika pakittaa ylikunnianhimoisista ilmastotavoitteista ja katsoa, että tulevana talvena riittää lämpöä pirttiin. Turve takaisin!
https://wn.com/Turve_Takaisin_Huoltovarmuus_Vaatii_Sen._Halla_Aho_Ja_Muut_Äänessä.
Kolmas maaliskuuta eduskunnassa puhuttiin huoltovarmuudesta. Nyt olisi aika pakittaa ylikunnianhimoisista ilmastotavoitteista ja katsoa, että tulevana talvena riittää lämpöä pirttiin. Turve takaisin!
- published: 03 Mar 2022
- views: 9629
4:53
Vilhelm Junnila - Suomen kansa ansaitsee parempaa!
Vaikka ei aatto olekaan, niin kurkistimme, mitä hallituksen lahjakääröt sisältävät.
Sosiaalidemokraatit muistavat eläkeläisiä korottamalla asumisen kustannuksi...
Vaikka ei aatto olekaan, niin kurkistimme, mitä hallituksen lahjakääröt sisältävät.
Sosiaalidemokraatit muistavat eläkeläisiä korottamalla asumisen kustannuksia.
Omistusasunnossa kerrostalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella menee eläkkeestä jatkossa yli 42 prosenttia asumiseen.
Kun toverit kunnissa korottavat myös kiinteistöveroa, osuu raippa etenkin eläkeläisiin — vero kun ei huomioi maksajan tuloja mitenkään.
Joka kuudes kotitalous ei pysty kattamaan asumiskustannuksia omilla tuloillaan, ja silti lämmityspolttoaineiden hintoihin isketään kunnon korotukset.
Suomessa on lähes 200 000 öljyllä lämpenevää pientaloa, joissa jopa puolessa asuu ikäihmisiä. Kaukolämpökin kallistuu.
SDP:lle ei kelvannut perussuomalaisten ehdotukset veronkevennyksistä työeläkkeisiin eikä omaishoidon tukeen, mutta Kojamon vuokrankorotukset ja verovapaat miljoonaosingot ammattiliitoille ovat kansalle kuin viimejouluista maksalaatikkoa.
Yrittäjien sosiaali- ja eläketurvasta tai yrittäjän eläkevakuutuksen epäkohtien korjaamisesta lienee turha puhuakaan.
Nyt avustaja-armeija on eläkeputken ja leskeneläkkeen kimpussa — ja soten, voi herrajumala!
Armeijasta puheen ollen vasemmistoliiton punaisesta paketista paljastuu joka pioneerin HX-suosikkilahja eli 10 miljardilla monitoimihävittäjiä.
Valtiovarainvaliokunta varautuu hankintaan vuoden 2021 tasossa, eli indeksikorotukset ja valuuttamuutokset huomioiden summa voi olla suurempikin — ja tämän vasemmisto paketoi äänestäjilleen. Perussuomalaisille lahja kelpaa.
Kaikkein vahingollisin yhteistyön hedelmäkakku on kuitenkin elvytyspaketti.
Siinä alhaisempaa veroa omilta kansalaisilta keräävät Italia, Espanja ja Ranska maistavat hallituksen vieraanvaraisuutta eli suomalaisten veronmaksajien varoja.
Rahoitusmarkkinoilta saisi edullisempaa lainaa, ja ilman raskaita velvoitteita, jolla elvyttää niin paljon kuin sielu sietää — mutta se arvopohja, ja oikeusvaltioperiaate.
Vihreät eivät ehtineet edes lukea toivomuslistaa, koska aika meni tavatessa perustuslakia.
Mutta ei Korvatunturikaan sijaitse al-Holissa, emmekä työllisyyslukujen valossa saa itämaan tietäjiäkään.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin kuitenkin upotetaan 12 miljoonaa euroa, tällainen lisämääräraha, vaikka pandemian seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut.
Korona kelpaa siis syyksi mihin tahansa, vaikka budjetissa näkyy ainoastaan murto-osa maahanmuuton kustannuksista.
Ettei unohtuisi, on syytä puhua keskustan lahjasta maaseudulle.
Polttoaineverojen korotukset rokottavat autoilijoiden lisäksi jopa maaseudun työkoneita.
Kekkonen kysyi aikoinaan, onko maallamme malttia vaurastua, mutta viime kyselytunnilla puolueen edustaja totesi tasaisten veronkorotusten olevan heille tärkeämpiä.
Suomen Pankin ennusteen mukaan työllisyysaste putoaa 71:een vuoteen 2022 mennessä.
Koronaa voi syyttää, mutta pitäisi löytyä toimia, joilla tilannetta parannetaan.
Tämän joulun kiltit lapset ovat erityisen kilttejä, sillä he ovat niitä, jotka tämän tulevaisuudessa maksavat.
Kun velkaa otetaan kehyksen suhteessa, on perussuomalaisten mielestä määrärahat käytettävä vahvistamaan kotimaista yritystoimintaa ja teollisuutta, työllisyyttä, kansalaisten ostovoimaa ja perusturvaa sekä keventämään työn ja yrittämisen verotusta.
Budjettivastalauseessamme on 255 lausumaehdotusta, kokoomuksella on 85 ja kristillisdemokraateilla 34.
Annan perussuomalaisten lahjan hallitukselle eli teen vastalauseen 1 mukaisen epäluottamuslause-esityksen, koska Suomen kansa ansaitsee parempaa!
https://wn.com/Vilhelm_Junnila_Suomen_Kansa_Ansaitsee_Parempaa
Vaikka ei aatto olekaan, niin kurkistimme, mitä hallituksen lahjakääröt sisältävät.
Sosiaalidemokraatit muistavat eläkeläisiä korottamalla asumisen kustannuksia.
Omistusasunnossa kerrostalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella menee eläkkeestä jatkossa yli 42 prosenttia asumiseen.
Kun toverit kunnissa korottavat myös kiinteistöveroa, osuu raippa etenkin eläkeläisiin — vero kun ei huomioi maksajan tuloja mitenkään.
Joka kuudes kotitalous ei pysty kattamaan asumiskustannuksia omilla tuloillaan, ja silti lämmityspolttoaineiden hintoihin isketään kunnon korotukset.
Suomessa on lähes 200 000 öljyllä lämpenevää pientaloa, joissa jopa puolessa asuu ikäihmisiä. Kaukolämpökin kallistuu.
SDP:lle ei kelvannut perussuomalaisten ehdotukset veronkevennyksistä työeläkkeisiin eikä omaishoidon tukeen, mutta Kojamon vuokrankorotukset ja verovapaat miljoonaosingot ammattiliitoille ovat kansalle kuin viimejouluista maksalaatikkoa.
Yrittäjien sosiaali- ja eläketurvasta tai yrittäjän eläkevakuutuksen epäkohtien korjaamisesta lienee turha puhuakaan.
Nyt avustaja-armeija on eläkeputken ja leskeneläkkeen kimpussa — ja soten, voi herrajumala!
Armeijasta puheen ollen vasemmistoliiton punaisesta paketista paljastuu joka pioneerin HX-suosikkilahja eli 10 miljardilla monitoimihävittäjiä.
Valtiovarainvaliokunta varautuu hankintaan vuoden 2021 tasossa, eli indeksikorotukset ja valuuttamuutokset huomioiden summa voi olla suurempikin — ja tämän vasemmisto paketoi äänestäjilleen. Perussuomalaisille lahja kelpaa.
Kaikkein vahingollisin yhteistyön hedelmäkakku on kuitenkin elvytyspaketti.
Siinä alhaisempaa veroa omilta kansalaisilta keräävät Italia, Espanja ja Ranska maistavat hallituksen vieraanvaraisuutta eli suomalaisten veronmaksajien varoja.
Rahoitusmarkkinoilta saisi edullisempaa lainaa, ja ilman raskaita velvoitteita, jolla elvyttää niin paljon kuin sielu sietää — mutta se arvopohja, ja oikeusvaltioperiaate.
Vihreät eivät ehtineet edes lukea toivomuslistaa, koska aika meni tavatessa perustuslakia.
Mutta ei Korvatunturikaan sijaitse al-Holissa, emmekä työllisyyslukujen valossa saa itämaan tietäjiäkään.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin kuitenkin upotetaan 12 miljoonaa euroa, tällainen lisämääräraha, vaikka pandemian seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut.
Korona kelpaa siis syyksi mihin tahansa, vaikka budjetissa näkyy ainoastaan murto-osa maahanmuuton kustannuksista.
Ettei unohtuisi, on syytä puhua keskustan lahjasta maaseudulle.
Polttoaineverojen korotukset rokottavat autoilijoiden lisäksi jopa maaseudun työkoneita.
Kekkonen kysyi aikoinaan, onko maallamme malttia vaurastua, mutta viime kyselytunnilla puolueen edustaja totesi tasaisten veronkorotusten olevan heille tärkeämpiä.
Suomen Pankin ennusteen mukaan työllisyysaste putoaa 71:een vuoteen 2022 mennessä.
Koronaa voi syyttää, mutta pitäisi löytyä toimia, joilla tilannetta parannetaan.
Tämän joulun kiltit lapset ovat erityisen kilttejä, sillä he ovat niitä, jotka tämän tulevaisuudessa maksavat.
Kun velkaa otetaan kehyksen suhteessa, on perussuomalaisten mielestä määrärahat käytettävä vahvistamaan kotimaista yritystoimintaa ja teollisuutta, työllisyyttä, kansalaisten ostovoimaa ja perusturvaa sekä keventämään työn ja yrittämisen verotusta.
Budjettivastalauseessamme on 255 lausumaehdotusta, kokoomuksella on 85 ja kristillisdemokraateilla 34.
Annan perussuomalaisten lahjan hallitukselle eli teen vastalauseen 1 mukaisen epäluottamuslause-esityksen, koska Suomen kansa ansaitsee parempaa!
- published: 16 Dec 2020
- views: 4191
3:23
Yle tulee meille aivan liian kalliiksi
Ylen vuosittainen määräraha on kohta jo 600 miljoonaa euroa ja tämä raha kerätään kaikilta suomalaisilta.
Ja mitä sillä rahalla saadaan vastineeksi? Kymmenen vu...
Ylen vuosittainen määräraha on kohta jo 600 miljoonaa euroa ja tämä raha kerätään kaikilta suomalaisilta.
Ja mitä sillä rahalla saadaan vastineeksi? Kymmenen vuotta vanhoja uusintoja TV2:lta, jotka ovat jo muutenkin katsottavissa Areenassa.
Ylen määrärahoja pitää ehdottomasti leikata ja toimintaa järkeistää.
Seuraa mua somessa:
Instagram: http://bit.ly/2wBcgvV
Twitter: http://bit.ly/2hRYZg3
https://wn.com/Yle_Tulee_Meille_Aivan_Liian_Kalliiksi
Ylen vuosittainen määräraha on kohta jo 600 miljoonaa euroa ja tämä raha kerätään kaikilta suomalaisilta.
Ja mitä sillä rahalla saadaan vastineeksi? Kymmenen vuotta vanhoja uusintoja TV2:lta, jotka ovat jo muutenkin katsottavissa Areenassa.
Ylen määrärahoja pitää ehdottomasti leikata ja toimintaa järkeistää.
Seuraa mua somessa:
Instagram: http://bit.ly/2wBcgvV
Twitter: http://bit.ly/2hRYZg3
- published: 22 May 2022
- views: 20511