Čuhčá
Čuhčá Tetrao urogallus (Linnaeus, 1758) |
|
---|---|
Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
Kodde | Elleekodde Animalia |
Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
Luokka | Lodeh Aves |
Lahko | Känilodeh Galliformes |
Hiäimu | Puigâkäänih Phasanidae |
Vyelihiäimu | Meccikäänih Tetraonidae |
Suuhâ | Čuuvčáh Tetrao |
Šlaajâ | urogallus |
Čuhčá lii Suomâ stuárráámus meccikänilodde, mii kulá puigâkaanij hiäimun. Čuhčá lii Koskâ-Suomâ eennâmkoddelodde.
Stuárudâh já tobdomeerhah
[mute | mute käldee]Čuhčá lii 54–90 cm kukke. Puáris ores tiäddá koskâmiärálávt 4 kg já niŋálâs ađai kuáppil 1,9 kg. Nuorâ lodeh láá keppisuboh. Orráás čalme paajaabeln lii ruopsis liškepuáimu já käŋŋirist vielgis tiälkku, mut mudoi tot lii čappâd já ruškiskirjáá. Stuorrâ poođâš lii čappâd vielgis tiälhuigijn. Kuáppil lii ränis- já ruškiskirjáá já ucceeb ko ores.[2]
Lavdâm já eellimpiirâs
[mute | mute käldee]Čuhčá lii Euroop já Aasia taveoosij kuácceevyevdistiellâs lodde. Suomâst tot iälá masa ubâ enâmist, eereeb peesi ordârääji taavaabeln.[3] Čuhčá lii päikkilodde. Tot iälá mielâstubbooht puáris vuovdijn. Lasanemääigi ulguupeln oráseh já niŋálâsah joteh eres juávhoin. Suomâ čuhčánääli lii áárvu mield 540 000 ohtâgâssâd.[2]
Lasanem
[mute | mute käldee]Kiđđâtäälvi oráseh čokkâneh kiihâmsoojijd kištottâllâđ koskânis, já kuáppil väljee kyeimis toi juávhust. Čuuvčáh kiheh siämmáin soojijn jyehi ive. Kuáppil piervâld muorâ teikkâ miestuu suáján. Tot mannee cuáŋui-vyesimáánust táválávt 6–8 manneed já láálá taid 24–29 peivid. Uđâgááh kirdeškyetih 24–29 peeivi ahasâžžân.[2]
Raavâd
[mute | mute käldee]Keessiv čuhčá porá umolijd, versoid já siemânijd já tälviv pecikuácceid.[2]
Miäcástem
[mute | mute käldee]Čuuvčá miäcástem lii loválâš čohčuv ubâ Suomâst, eereeb Uusimaa já Varsinais-Suomâ eennâmkuudijn.[4]
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Valkama, Jari: Čuhčá – Tetrao urogallus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 31.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Luontoportti.fi Čujottum 9.4.2021 (suomâkielân)
- ↑ Suomen lintuatlas Čujottum 9.4.2021 (suomâkielân)
- ↑ Suomen riistakeskus Čujottum 9.4.2021 (suomâkielân)