suru
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- murhe, alakuloisuuden tunne, jonkin traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaama pitkäaikainen mielialan muutos
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsuru/
- tavutus: su‧ru
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suru | surut |
| genetiivi | surun | surujen |
| partitiivi | surua | suruja |
| akkusatiivi | suru; surun |
surut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | surussa | suruissa |
| elatiivi | surusta | suruista |
| illatiivi | suruun | suruihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | surulla | suruilla |
| ablatiivi | surulta | suruilta |
| allatiivi | surulle | suruille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suruna | suruina |
| translatiivi | suruksi | suruiksi |
| abessiivi | surutta | suruitta |
| instruktiivi | – | suruin |
| komitatiivi | – | suruine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suru- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. alakuloisuuden tunne
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: suruinen, surullinen, surullistunut, suruton
- adverbit: surullisesti, surutta, suruttomasti
- substantiivit: sureminen, surullisuus, suruttomuus
- verbit: surra, surullistua
Vastakohdat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]maansuru, suruadressi, suruaika, suruasu, suruharso, suruhartaus, suruhattu, suruhuntu, suruhymni, surujuhla, surukimppu, surulippu, suruliputus, surumarssi, surumieli, surumusiikki, surunappi, surunauha, surunkyynel, surunlapsi, surunpäivä, surunvalittaja, surunvalittelu, surunvalitteluadressi, surunviesti, surupuku, surureuna, surureunus, surusaatto, surusaattue, surusanoma, surusatakieli, surusoitto, surutalo, surutilaisuus, suruturisti, surutyö, suru-uutinen, suruvaate, suruvaippa, suruviesti, suruvirsi, suruvuosi, sydänsuru
Idiomit
[muokkaa]- surutta
- ilman liikaa miettimistä tai katumusta
- Heitetään vain kaikki surutta menemään.
- ilman liikaa miettimistä tai katumusta
Aiheesta muualla
[muokkaa]- suru Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 429, 3894 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Japani
[muokkaa]Latinisointi
[muokkaa]suru
- rōmaji-transkriptio sanasta する
Viro
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]suru
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä suruma
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä suruma
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä suruma
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1