kannus
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kannus (39)
- ratsastajan kantapäähän kiinnitettävä metallihaarukka, jota käytetään apuna ratsun ohjauksessa
- (kasvitiede) kukan terälehden pitkähkö, kapea kuoppamainen rakenne
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑnːus/, [ˈkɑnːus]
- tavutus: kan‧nus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kannus | kannukset |
| genetiivi | kannuksen | kannusten kannuksien |
| partitiivi | kannusta | kannuksia |
| akkusatiivi | kannus; kannuksen |
kannukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kannuksessa | kannuksissa |
| elatiivi | kannuksesta | kannuksista |
| illatiivi | kannukseen | kannuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kannuksella | kannuksilla |
| ablatiivi | kannukselta | kannuksilta |
| allatiivi | kannukselle | kannuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kannuksena | kannuksina |
| translatiivi | kannukseksi | kannuksiksi |
| abessiivi | kannuksetta | kannuksitta |
| instruktiivi | – | kannuksin |
| komitatiivi | – | kannuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kannukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kannus- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: kannustaa
Yhdyssanat
[muokkaa]häpykannus, kannuspyörä, kannusruoho, kannusrusto, kiurunkannus, kukonkannus, ritarikannus, ritarinkannus
Idiomit
[muokkaa]- ansaita kannuksensa = pätevöityä muiden silmissä teoillaan asemassansa