Valaisevat yöpilvet
Valaisevat yöpilvet ovat vaaleita kuitumaisia, väriltään valkeita tai sinertäviä pilviä. Ne muistuttavat untuvapilviä, mutta esiintyvät noin 82 kilometrin korkeudessa ylemmässä ilmakehässä mesopaussi-kerroksessa. Pilvet saavat valonsa Auringosta, vaikka maanpinta on varjossa ja hämärä.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valaisevia yöpilviä näkyy kesällä, kun Aurinko on 4–16 astetta horisontin alapuolella. Kun Aurinko on alle 4–6 astetta horisontin alapuolella, taivas on niin vaalea, etteivät yöpilvet näy. Toisaalta kun Aurinko on yli 16 astetta horisontin alapuolella, se ei enää valaise yöpilvien korkeudelle.
Yöpilvet alkavat näkyä noin tunti auringonlaskun jälkeen. Niiden näkyminen vaatii melko pilvettömän sään. Joskus himmeitä yöpilviä saattaa olla vaikea huomata. Niitä esiintyy huhtikuusta lokakuuhun, runsaimmin kesäkuun lopusta elokuun alkuun. Havaintohuiput ovat kesäkuun lopulla ja heinäkuun loppupuolella. Kesä on parasta havaintoaikaa, koska yöpilvien esiintymiskorkeus – mesopaussi – jäähtyy ja siellä oleva niukka kosteus tiivistyy. Kesällä Aurinko myös viettää pidemmän ajan sopivalla korkeudella horisontin alapuolella.
Yöpilviä nähdään laajoina ja kirkkaina alueina muutamia kertoja kesässä. Ne näyttävät kuituisilta, tasaisilta kerroksilta, aalloilta tai pyörteiltä ja niissä voi olla pitkiä, teräviä, kirkkaita juovia. Juovat voivat muodostaa verkon, jos kaksi yöpilvikerrosta on eri korkeuksilla. Yöpilvet voivat olla ruskeita tai punertavia horisontin lähellä, kun ilmakehä suodattaa pilvistä heijastunutta valoa. Yöpilvistä heijastuva valo on polarisoitunutta.
Vaikka valtaosa valaisevista yöpilvistä esiintyy noin 82 kilometrin korkeudessa, korkeuden vaihteluväli on 75–90 km. Valaisevia yöpilviä nähdään 45–85 leveysasteiden välissä, joskin eniten välillä 55–65°.
Rakenne ja alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valaisevien yöpilvien paksuus on 0,5–2 km ja ne muistuttavat rakenteeltaan untuvapilviä. Pilvialue voi kattaa jopa miljoona neliökilometriä eli kolmen Suomen pinta-alan verran. Valaisevat yöpilvet ovat hienojakoisen pölyn ympärille tiivistyneitä vesijääkiteitä, pilvien aines on peräisin ehkä meteoreista ja tulivuorenpurkauksista. On myös esitetty sukkulalaukaisujen vaikuttavan niiden esiintymiseen. Valaisevat yöpilvet ovat ilmeisesti melko tuore ilmiö, sillä ensimmäinen maininta niistä on vasta vuodelta 1885, hieman Krakataun purkauksen jälkeen. Valaisevien yöpilvien perimmäistä luonnetta ja syntytapaa ei tunneta tarkkaan sillä ne sijaitsevat ilmakehän osassa, jonka tutkiminen on hyvin hankalaa. On myös arveltu, että valaisevat yöpilvet liittyisivät jollakin tapaa ilmastonmuutokseen[1].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]