Tietokirjallisuuden Finlandia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto (vuoteen 2015 saakka Tieto-Finlandia-palkinto) on myönnetty vuodesta 1989 ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, ”jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen”. Palkinnon myöntää Suomen Kirjasäätiö. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.[1] Alkuperäinen palkintosumma oli 100 000 markkaa.[2] Vuonna 1998 palkintosumma nousi 150 000 markkaan.[3]

Kirjasäätiön hallitus asettaa kolmihenkisen valintalautakunnan, joka nimeää palkintoehdokkaaksi kolmesta kuuteen kirjaa sekä henkilön, joka valitsee ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan.[4] Yhden valitsijan malli otettiin käyttöön vuonna 1999.[5]

Tieteentekijät ja tietokirjailijat ovat arvostelleet palkinnon perusteita liian löyhiksi, viihteellisiksi ja epätieteellisiksi.[6]

Vuonna 2016 palkinto jaettiin ensimmäisen kerran nimellä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto.[7]

Palkitut ja ehdokkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Kirjailija[8] Kirja[8] Valitsija(t) Kirjoitus-
kieli 		Muut ehdokkaat[8]
1989 Erik Tawaststjerna Jean Sibelius 1–5 Esko Häkli
Anto Leikola
Jorma Kaimio[2]		 suomi Pekka Teerikorpi & Mauri Valtonen: Kosmos: Maailmamme muuttuva kuva (kunniamaininta)
Seppo Zetterberg (päätoim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen (kunniamaininta)
Riitta Nikula: Armas Lindgren 1874–1989: Arkkitehti (kunniamaininta)
Linda Jakobson: Mureneva muuri: Vuosi kiinalaisena (kunniamaininta)
1990 Markku Löytönen (toim.) Matka-arkku: Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Arne Rousi
Jaakko Nousiainen
Pentti Virrankoski[9]		 suomi Matti Kamppinen, Pasi Laihonen & Timo Vuorisalo (toim.): Kulttuurieläin (kunniamaininta)
Nils Erik Wickberg: Städer, byggnader... (kunniamaininta)
Keijo Korhonen: Mitalin toinen puoli (kunniamaininta)
1991 Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio & Pekka Ojalainen Suomen päiväperhoset Jali Ruuskanen
Katarina Eskola
Juhani Lokki[10]		 suomi Matti Klinge, Laura Kolbe, Maria-Liisa Nevala & Päivi Setälä: Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen (kunniamaininta)
Raimo Lehti: Tanssi auringon ympäri (kunniamaininta)
Kurt Zilliacus (toim.): ”Finska skären” (kunniamaininta)
Lauri Haataja & Martti Lintunen: Karjala-nostalgia (kunniamaininta)
Osmo Kontula & Maarit Miettinen (toim.): Seksuaalinen mielihyvä (kunniamaininta)
1992 Jukka Salo & Mikko Pyhälä Amazonia Seppo Zetterberg
Nils Mustelin
Riitta Nikula[11]		 suomi Nils Edelman: Viisaita ja veijareita geologian maailmassa (kunniamaininta)
Varpu Lindström: Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890–1930 (kunniamaininta)
Pekka Nevalainen & Hannes Sihvo (toim.): Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri (kunniamaininta)
Ismo Nuuja, Jouni Paarlahti, Risto Palokangas & Risto Hamari: Kestävä tulevaisuus. Ympäristöopas (kunniamaininta)
Hannes Saarinen: Berliini. Kulttuuria ja historiaa (kunniamaininta)
1993 Erik Wahlström, Tapio Reinikainen & Eeva-Liisa Hallanoro Ympäristön tila Suomessa Ilkka Niiniluoto
Klaus Mäkelä
Risto Varteva[12]		 suomi Helena Allahwerdi & Helena Hallenberg (toim.): Islamin porteilla (kunniamaininta)
Eeva Furman: Saariston luonto (kunniamaininta)
Kalevi Haikara: Bertolt Brechtin aika, elämä ja tuotanto (kunniamaininta)
Matti Kortteinen: Kunnian kenttä (kunniamaininta)
Juha Siltala: Suomalainen ahdistus (kunniamaininta)
1994 Heikki Ylikangas Tie Tampereelle Jukka Kemppinen
Matti Kortteinen
Tuula Koukku[13]		 suomi Kari Cantell: Interferonin tarina. Tiedemiehen elämää – iloja ja suruja
Tuula Karjalainen: Ikuinen sunnuntai. Martta Wendelinin kuvien maailma
Veijo Meri: Maassa taivaan saranat. Suomalaisten historia vuoteen 1814
Panu Rajala: Korkea päivä ja ehtoo. F. E. Sillanpää vuosina 1931–1964
Päivi Setälä: Antiikin nainen
1995 Matti Sarmela Suomen perinneatlas Antti Tanskanen
Barbro Slotte
Jukka Salo[14]		 suomi Kari Enqvist & Jukka Maalampi: Tyhjästä syntynyt
Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen & Ilmari Westerinen: Japanin kulttuuri
Rostislav Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri
Ilkka Niiniluoto: Järki, arvot ja välineet
Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja
1996 Pekka Kivikäs Kalliomaalaukset: muinainen kuva-arkisto Keijo K. Kulha
Hannu I. Miettinen
Sari Näre[15]		 suomi Hannele Koivunen: Madonna ja huora
Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö 3, 1939–1944
Pertti Saurola (toim.): Suomen pöllöt
Matti Wuori: Faustin uni
Seppo Zetterberg (toim.): Viro. Historia, kansa, kulttuuri
1997 Fabian Dahlström, Erkki Salmenhaara & Mikko Heiniö Suomen musiikin historia 1–4 Laura Kolbe
Osmo Pekonen
Erik Toivanen[16]		 suomi Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus
Juha Ilonen: Toinen Helsinki – The Other Helsinki
Riitta Konttinen: Boheemielämä: Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie
Mikko Pöllänen, Jari Kontiokorpi, Olli-Pekka Pietiläinen & Esko Veijalainen: Arktika: muuttolintujen valtaväylillä
Päivi Setälä: Keskiajan nainen
1998 Hannu Karttunen Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin Ritva-Sini Härkönen
Antti Karisto
Matti Leinonen[3]		 suomi Finland: a cultural encyclopedia
Panu Kaila: Talotohtori
Jukka Rislakki & Eila Lahti-Argutina: Meillä ei kotia täällä
Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. Ravintokasvit
Seppo Zetterberg: Jüri Vilmsin kuolema
1999 Kari Enqvist Olemisen porteilla Leena Palotie[5] suomi Matti Huurre: Kivikauden Suomi
Irma Järvinen, Lasse Kosonen & Marita Joutjärvi: Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut
Kukka-Maaria Karjalainen: Isä
Yrjö Kaukiainen: Laiva Toivo, Oulu
Suomalaisen viittomakielen perussanakirja
2000 Anu Kantola et al. Maailman tila ja Suomi Georg Henrik von Wright[17] suomi Jaakko Heinimäki: Seitsemän syntiä
Max Jakobson: Väkivallan vuodet I
Antti Karppinen: Venäjän aatetta jäljittämässä
Iiris Lappalainen (toim.): Suomen luonnon monimuotoisuus
Heikki Oja: Aikakirja
2001 Heikki Paunonen & Marjatta Paunonen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja Risto Ihamuotila[18] suomi C. J. Gardberg, Simo Heininen & P. O. Welin: Kansallispyhäkkö. Turun tuomiokirkko 1300–2000
Anna Kirveennummi & Riitta Räsänen: Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna
Markku Mikkola-Roos & Rauno Yrjölä (toim.): Viikki. Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa
Terra Cognita. Maailma tulee tunnetuksi
Vesa Sirén: Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin (Otava)
2002 Esko Valtaoja Kotona maailmankaikkeudessa Isä Ambrosius suomi Jukka Annala: Salmiakki
Max Jakobson: Pelon ja toivon aika
Minna Kettunen: Halosen taiteilijasuku
Merete Mazzarella: Kun kesä kääntyy. Vanhenemisen taidosta
Seppo Zetterberg: Eero Erkko
2003 Antti Helanterä & Veli-Pekka Tynkkynen Maantieteelle Venäjä ei voi mitään Astrid Gartz suomi Markku Lappalainen: Lepakot – salaperäiset nahkasiivet
Kirsi Saarikangas: Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa
Hannes Sihvo: Elävä Kivi. Aleksis Kivi aikanansa
Matti Vainio: ”Nouskaa aatteet!” Robert Kajanus. Elämä ja taide
Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret
2004 Elina Sana Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle Hannu Taanila suomi Anna Kortelainen: Levoton nainen. Hysterian kulttuurihistoriaa
Magnus Londen, Anders Mård & Milena Parland (kuvat: Andrej Scherbakov-Parland): Pietari – Metropoli nurkan takana (S:t Petersburg. Metropolen runt hörnet)
Helena Sederholm ym. (toim.): Pinx. Maalaustaide Suomessa. Tarinankertojia
Tuulikki Valkonen: Mäyhä. Lähikuvia Marko Tapion elämästä
Jussi Viitala: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen. Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet
2005 Sami Koski, Mika Rissanen & Juha Tahvanainen Antiikin urheilu Kari Raivio suomi Risto Pekkanen & Janne Kostamo (päätoim.): Gaia
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja
Olli Lehto: Oman tien kulkijat. Veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä
Esko Salminen: Viestinnällä vallankumoukseen. ”Demokraattisen toimittajakoulutuksen” aika 1960-luvulta 1980-luvulle
2005 joulukuu Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen Helena Ranta suomi Pia Brandt, Erja Korteniemi-Poikela, Raisa Cacciatore & Maarit Huovinen: Hei beibi, mä oon tulta!
Ilkka Jukarainen: Uistin
Anna Kortelainen: Päivä naisten paratiisissa
Jouko Tuomisto: 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä
Osmo Tammisalo: Rakkauden evoluutio
2006 Erkki Tuomioja Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa (suom. Heikki Eskelinen) Raimo Väyrynen englanti Petri Neuvonen (toim.): Kerrostalot 1880-2000. Arkkitehtuuri, rakennustekniikka ja korjaaminen
Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten. Kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet
Satu Salonen: Sairaan hyvä potilas
Caterina Stenius: Chaconne. Magnus Lindberg ja uusi musiikki (Chaconne. En bok om Magnus Lindberg och den nya musiken)
Ilmari Susiluoto: Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys
2007 Peter von Bagh Sininen laulu Matti Apunen suomi Kaarina Davis: Rankka kutsumus. Sairaanhoitajan päiväkirja
Hannu Mäkelä: Casanova eli Giacomo Casanovan tie naisten miehestä kirjailijaksi
Rea Peltola & Vesa Koivu: Pionit
Seppo Turunen: Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa. Esseitä ihmisen biologiasta
Seppo Zetterberg: Viron historia
2008 Marjo T. Nurminen Tiedon tyttäret Veikko Sonninen suomi Tuomas Hoppu & julkaisuryhmä (toim.): Tampere 1918
Juhani Koivisto: Tuijotin tulehen kauan –Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä
Helena Telkänranta, Heikki Simola & Harri Ajomaa (toim.): Laulujoutsenen perintö – Suomalaisen ympäristöliikkeen taival
Jorma Lehtola: Laulujen Lappi
Sari Näre & Jenni Kirves (toim.): Ruma sota – Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia
2009 Henrika Tandefelt Borgå 1809: Ceremoni och fest (Porvoo 1809: Juhlamenoja ja tanssiaisia) Björn Wahlroos ruotsi Roope Hollmén: Juuret Karjalassa
Seppo Laurell: Valo merellä – Suomen majakat 1753-1906 (Ljuset till havs – Finlands fyrar 1753-1906)
Juha Maasola: Kirves
Antti Parpola & Veijo Åberg: Metsävaltio – Metsähallitus ja Suomi 1859–2009
Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä – Huumeet Suomessa 1800–1950
2010 Vesa Sirén Suomalaiset kapellimestarit: Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin Sinikka Salo suomi Saara Bäck, Markku Ollikainen, Erik Bonsdorff, Annukka Eriksson, Eeva-Liisa Hallanaro, Sakari Kuikka, Markku Viitasalo, Mari Walls (toim.): Itämeren tulevaisuus
Harry Halén (julkaisija.): Gustaf Mannerheim: Dagbok förd under min resa i Centralasien och Kina 1906-07-08
Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit - kohtalona 1930-luvun Suomi
Tatu Lehtovaara, valokuvat Jukka Heiskanen: Suomalaiset kalaherkut
Anssi Ruusuvuori: Puukon historia[19]
2011 Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander & Leena Myllys (toim.) Suomen jäkäläopas Alf Rehn suomi Raoul Johnsson (kirjoittaja) & Maria Grönroos, Ilkka Karttunen, Tommi Jokivaara, Juhani Kaskeala, Erik Båsk (toimituskunta): Kustaa III ja suuri merisota: Taistelut Suomenlahdella 1788–1790
Anna Keski-Rahkonen & Minna Nalbantoglu: Unihiekkaa etsimässä
Mikko Porvali: Operaatio Hokki
Christer Pursiainen: Trotski
Markus Varesvuo, Jari Peltomäki & Bence Máté: Lintukuvauksen käsikirja
2012 Elina Lappalainen Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä Janne Virkkunen suomi Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät
Anto Leikola: Norsusta nautilukseen: Löytöretkiä eläinkuvituksen historiaan
Arto Mustajoki: Kevyt kosketus venäjän kieleen
Jukka Tarkka: Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990
Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia
2013[20] Ville Kivimäki Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 Maija Tanninen-Mattila suomi Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina
Harri Kalha: Kokottien kultakausi: Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina
Teemu Keskisarja: Viipuri 1918
Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen
Matti Verkasalo, Jarkko-Juhani Henttonen & Kai Arponen: Vapaalasku – tieto, taito, turvallisuus
2014[21] Mirkka Lappalainen Pohjolan leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 Heikki Hellman[22] suomi Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth
Hanna Nikkanen & Antti Järvi: Karanteeni: Kuinka aids saapui Suomeen
Pekka Nykänen & Merina Salminen: Operaatio Elop
Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus: Vanhoillislestadiolaista perhe-elämää
Samuli Tiikkaja: Tulisaarna: Einojuhani Rautavaaran elämä ja teokset
2015 Tapio Tamminen Kansankodin pimeämpi puoli[23] Arto Nyberg[24] suomi Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl & Marjo Meriluoto-Jaakkola (toim.): Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla
Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen & Annina Vainio: Marimekko: Suuria kuvioita

Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta: Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla
Marjo T. Nurminen: Maailma piirtyy kartalle: Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa
Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?[25]

2016 Mari Manninen Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret Jörn Donner[7] suomi Vesa Heikkinen & Tapio Pajunen, Kansalaistaito: Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää?
Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi: Askeleita nationalismin Euroopassa
Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen (toim.): Maamme: Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria
Harri Kalha: Rut Bryk: Elämän taide
Kimmo Ohtonen: Karhu – voimaeläin[26]
2017 Riitta Kylänpää Pentti Linkola: Ihminen ja legenda[27] Matti Rönkä[28] suomi Martti Backman: Vakoojat: Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933
Eeva Eronen: Jättiläisen askeleet: Matka Kiinan talouteen
Jenni Räinä & Vesa Ranta: Reunalla: Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä
Alexander Stubb & Karo Hämäläinen: Alex
Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana: Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken
2018 Seppo Aalto Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918[29] Virpi Suutari[30] suomi Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset
Kaisa Haatanen ja Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset: Kaiken maailman kuninkaallisia
Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit
Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman: Paranoidi optimisti: Näin johdin Nokiaa murroksessa
Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä[31]
2019 Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen & Jenni Räinä Metsä meidän jälkeemme Sixten Korkman[32] suomi Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset: Suomen rikkain promille
Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen: Luiden tie: Gulagin jäljillä
Aapo Roselius ja Oula Silvennoinen: Villi itä
Andrei Sergejeff: Egyptin historia – Kleopatran ajasta arabikevääseen
Taina Tervonen ja Anna Autio: Hukkuneet[33]
2020 Marko Tikka & Seija-Leena Nevala Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 Nasima Razmyar[34] suomi Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista
Jussi Pullinen: Mitä meille tapahtui? – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme
Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys
Juha Taskinen: Jää hyvin, saimaannorppa
Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva – taide ja elämä[35]
2021 Osmo Tapio Räihälä Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa[36] Katri Makkonen[37] suomi Markku Henriksson: Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia
Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin
Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet
Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka
Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin[38]
2022 Ville-Juhani Sutinen Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta[39] Hanna Nohynek[40] suomi Anu Kantola & työryhmä: Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat
Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa. Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan
Annika Luther: Rågen. En spretig historia (suom. Rukiin viljava historia)
Hannu Salmi: Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827
Timo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa[41]
2023 Antti Järvi Minne katosi Antti Järvi?[42] Linda Liukas[43] suomi Heini Junkkaala: Pirkko Saisio – Sopimaton
Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä
Tuomas Kyrö: Aleksi Suomesta
Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia
Sonja Saarikoski: Naisvangit – Rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa[44]
2024 Pekka Haavisto[45] suomi Sanna Nyqvist: Miten kirjailijat löysivät meren
Kimmo Ohtonen: Tunturikettu – Pohjolan naalin tarina
Perttu Pölönen: Saisinko huomiosi? – Kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea
Panu Savolainen & Aleks Talve: Arkkitehtuurimme vuosituhannet
Sofia Tawast & Riikka Leinonen: Suuri valhe vammaisuudesta
Salla Vuorikoski: Sanna Marin. Poikkeuksellinen pääministeri[46]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tietokirjallisuuden Finlandia Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2022.
  2. ↑ a b Tulonen, Jouni: Ensimmäinen Tieto-Finlandia odotetusti Erik Tawaststjernan Sibelius-elämäkerralle. Helsingin Sanomat, 17.3.1989, s. 25. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  3. ↑ a b Majander, Antti: Hannu Karttusen Vanhin tiede on aina käsillä HS.fi. 16.1.1998. Viitattu 1.6.2023.
  4. ↑ Finlandia-palkintojen säännöt 16.3.2021. Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2022.
  5. ↑ a b Stenbäck, Irma: Olemisen porteista ojennettiin 150 000 markkaa HS.fi. 15.1.1999. Viitattu 1.6.2023.
  6. ↑ Stenbäck, Irma: Mazzarella suututti tiedekirjailijat HS.fi. 18.3.2008. Viitattu 31.10.2022.
  7. ↑ a b Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen nimet pistettiin uusiksi – Baba Lybeck valitsee kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan Yle Uutiset. 29.3.2016. Viitattu 29.3.2016.
  8. ↑ a b c Tietokirjallisuuden Finlandia: Aiemmat voittajat Kirjasäätiö. Viitattu 4.6.2023.
  9. ↑ Hellman, Heikki: Suomen tieteen tutkimusmatkailijat palkittiin. Helsingin Sanomat, 16.3.1990, s. B11. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  10. ↑ Perhoskirja voitti Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 22.3.1991, s. B6. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  11. ↑ Lappalainen, Jukka-Pekka: Amazonia on vahva tietopaketti. Helsingin Sanomat, 20.3.1992, s. B10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  12. ↑ Paukku, Timo: ”Ympäristöraamattu” sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 19.3.1993, s. C4. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  13. ↑ Heikki Ylikankaan dokumenttikronikka Tampereen taisteluista sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 18.3.1994, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  14. ↑ Alkio, Jyrki: Suomalaisuus päihitti vieraat kulttuurit: Matti Sarmelan kolmenkymmenen vuoden uurastus palkittiin Tieto-Finlandialla. Helsingin Sanomat, 20.1.1995, s. B10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  15. ↑ Majander, Antti: Kalliomaalausten uraauurtava harrastaja Pekka Kivikäs sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 12.1.1996, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  16. ↑ Majander, Antti: Tieto-Finlandia musiikin perusteokselle. Helsingin Sanomat, 10.1.1997, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  17. ↑ Kuusi kirjaa kilpailee Tieto-Finlandia-palkinnosta HS.fi. 26.11.1999. Viitattu 1.6.2023.
  18. ↑ Slangikirja sai Tieto-Finlandian MTV Uutiset. 11.1.2001. Viitattu 1.6.2023.
  19. ↑ Marja-Liisa Lappalainen: He kilpailevat Tieto-Finlandiasta Ilta-Sanomat, is.fi. 4.11.2010. Viitattu 30.6.2021.
  20. ↑ Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian Helsingin Sanomat. 21.11.2013. Viitattu 17.2.2015.
  21. ↑ Rinta-Tassi, Minna: Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle Yle Uutiset. 19.11.2014. Viitattu 19.11.2014.
  22. ↑ Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen päättäjät valittu Yle Uutiset. 20.5.2014. Viitattu 19.11.2014.
  23. ↑ Pesonen, Mikko: Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle Ylen uutiset. 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
  24. ↑ Sundqvist, Janne: Hector päättää Finlandia-palkinnon saajan Yle Uutiset. 28.4.2015. Viitattu 29.4.2015.
  25. ↑ Blomberg, Maria: Tieto-Finlandia -ehdokkaat julkistettiin – mukana ex-voittaja Marjo T. Nurminen Yle Uutiset. 2.11.2015. Viitattu 2.11.2015.
  26. ↑ Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin – mukana monta toimittajaa Yle Uutiset. 31.10.2016. Viitattu 31.10.2016.
  27. ↑ Pesonen, Mikko: Tieto-Finlandia Pentti Linkola -elämäkerralle Yle Uutiset. 29.11.2017. Viitattu 3.6.2023.
  28. ↑ Gustafsson, Miia: Elisabeth Rehn on tämän vuoden Finlandia-diktaattori Yle Uutiset. 20.4.2017. Viitattu 2.11.2017.
  29. ↑ Verilöyly Kuusankoskella toi Tieto-Finlandian Seppo Aallolle Ilta-Sanomat. 28.11.2018. Viitattu 28.11.2018.
  30. ↑ Parkkinen, Pia: Kirjallisuuden Finlandia-diktaattorit on nimetty: He ovat Seppo Puttonen, Virpi Suutari ja Riku Rantala Yle Uutiset. 19.4.2018. Viitattu 4.11.2018.
  31. ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnosta kisaavat muun muassa kirjat maailman monarkioista ja ihmistä piinaavista loisista Yle Uutiset. 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
  32. ↑ Natri, Santtu: Kirjallisuuden Finlandia-voittajista päättävät Merja Ylä-Anttila, Sixten Korkman ja Olavi Uusivirta Yle Uutiset. 27.3.2019. Viitattu 27.5.2019.
  33. ↑ Bjurström, Eelis: Suomen rikkain promille, heimosodat ja hukkuneet pakolaiset – nämä kuusi teosta ovat ehdolla Tieto-Finlandian saajaksi Yle Uutiset. 6.11.2019. Viitattu 6.11.2019.
  34. ↑ Gustafsson, Miia: Finlandia-diktaattorit on valittu – Kaunokirjallisuuden voittajan valitsee kapellimestari Hannu Lintu Yle Uutiset. 25.3.2020. Viitattu 8.10.2020.
  35. ↑ Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat: mukana teokset tanssikiellosta, saimaannorpasta ja terrorismista Yle Uutiset. 3.11.2020. Viitattu 3.11.2020.
  36. ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Osmo Tapio Räihälän teos selittää, miksi nykymusiikki koetaan vaikeana Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2021.
  37. ↑ Nyberg, Henrietta: Finlandia-palkintojen valitsijat nimetty – kaunokirjallisuuden palkittavan valitsee tänä vuonna elokuvaohjaaja Zaida Bergroth Turun Sanomat. 22.3.2021. Viitattu 3.6.2023.
  38. ↑ Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana teokset kuluttamisesta, nykymusiikista ja ruokahistoriasta Yle Uutiset. 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021.
  39. ↑ Vanha-Majamaa, Anton: Kun korona iski, Ville-Juhani Sutinen alkoi ahmia tuhatsivuisia järkäleitä: syntyi Tieto-Finlandialla palkittu teos poikkeuskirjallisuudesta Yle Uutiset. 30.11.2022. Yleisradio. Viitattu 30.11.2022.
  40. ↑ Kanerva, Arla: Finlandia-palkintojen lautakunnat ja valitsijat nimettiin: Voittajista päättävät Hanna Nohynek, Ernest Lawson ja Mari Leppänen HS.fi. 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
  41. ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokaskirjat kysyvät, miksi Suomi kuplaantuu ja miksi pidämme ruisleivästä Yle Uutiset. 8.11.2022. Viitattu 8.11.2022.
  42. ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2023 saa Antti Järven riipaiseva sukutarina Minne katosi Antti Järvi? Yle Uutiset. 29.11.2023. Yleisradio. Viitattu 29.11.2023.
  43. ↑ Jorma Uotinen valitsee Finlandia-voittajan. Helsingin Sanomat, 14.4.2023, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2023.
  44. ↑ Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vievät sotaan ja naisvankilaan Yle Uutiset. 7.11.2023. Yleisradio. Viitattu 7.11.2023.
  45. ↑ Kirjallisuuden Finlandia-voittajat valitsevat Pöysti, Haavisto ja Veitola Yle Uutiset. 17.4.2024. Viitattu 27.4.2024.
  46. ↑ Puukka, Päivi: Napaketusta Sanna Mariniin – katso tästä tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat Yle.fi. 5.11.2024. Viitattu 6.11.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Linko, Maaria: Raadit ja ratkaisut. Tutkimus Tieto-Finlandia-palkinnosta 1989–2000. Helsinki: Suomen kirjasäätiö: Suomen tietokirjailijat, 2001. ISBN 951-95186-9-X
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tietokirjallisuuden_Finlandia&oldid=22750581”