Sensuroitu
| Sensuroitu | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kirjan kansikuva |
|||||||||
| Kirjailija | Ville Mäkipelto, Paavo Huotari | ||||||||
| Kieli | suomi | ||||||||
| Genre | Tietokirja | ||||||||
| Kustantaja | Otava | ||||||||
| Julkaistu | 8. maaliskuuta 2023 | ||||||||
| Sivumäärä | 225 | ||||||||
| ISBN | 978-951-1-45245-4 | ||||||||
|
|||||||||
| Aiheesta muualla | |||||||||
| Finna | |||||||||
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|||||||||
Sensuroitu on tubettaja ja teologian tohtori Ville Mäkipellon ja pappi Paavo Huotarin kirjoittama tietokirja. Kirjan kustansi Otava. Kirja kertoo Raamatun tekstien historiasta.[1][2][3]
Mäkipelto on tehnyt myös kirjan aihetta käsittelevän videon.[4]
Yleiskatsaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirja kertoo ajan saatossa Raamattuun vahingossa tai tarkoituksellisesti tehdyistä muutoksista.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirja on herättänyt runsaasti keskustelua ja siitä on julkaistu useita arvioita sekä kannanottoja eri medioissa. Kirjaa on käsitelty mediassa myönteiseen sävyyn muun muassa Kalle Haatasen radio-ohjelmassa ja Ylen Kulttuuriykkösessä.[5][6] Tietokirjailija ja teologi Jaakko Heinimäki totesi kirja-arviossaan Helsingin Sanomissa, että "Mäkipellon ja Huotarin käsittelyssä Raamatusta alkaa tulla entistä kiinnostavampi kirjoituskokoelma" perustuen siihen, että kirja avaa varhaisimmissa käsikirjoituksissa havaittavia tekstimuutoksia. Heinimäki piti kirjan puhuttelevimpana antina kirjoittajien oman raamattunäkemyksen kehittymisen avaamista.[7] Kulttuuritoimitus antoi arviossaan kirjalle 4,5/5 tähteä. Arvioitsija Milla Annalan mukaan kirja on hyvin yleistajuinen, mutta siinä näkyy tieteellinen lähestymistapa positiivisessa mielessä läpi kirjan.[8] Mtv uutisten julkaisemassa kirja-arviossa Pertti Nyberg piti kirjan merkittävimpänä ansiona sitä, että aiheeseen pureudutaan kantaaottavasti ja suorasanaisesti. Hän muistutti, että kirjan aihe ei ole todellisuudessa vaiettu, sillä kyse on yliopistojen oppiaineesta eli eksegetiikasta. Nybergin mukaan sillä voisi olla positiivista vaikutusta Raamatun tekstien käyttöön nykyaikana, jos nykylukija voisi nähdä digitaaliselta alustalta Raamatun teksteihin tehdyt muutokset, versiot ja lukutavat.[9]
Kirjasta on julkaistu tieteellinen arvio Teologisessa Aikakauskirjassa. Arviossa tekstikritiikkiin erikoistunut Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Tuukka Kauhanen toteaa kirjan myönteisen tieteellisen annin olevan merkittävä. Kauhasen mukaan teoksen tieteelliset ansiot tulevat esiin erityisesti tekstikritiikin perusteita koskevissa osioissa ja kopioinnissa tapahtuvien virhemahdollisuuksien käsittelyssä. Tieteellisesti ansiokkaana hän pitää myös Daavidin ja Goljatin tekstimuutoksia sekä evankeliumien välisiä eroja koskevaa lukua. Kauhanen kritisoi käsitteen sensurointi-käyttöä, sillä hänen mukaansa sen alla käsitellyt tekstimuutokset olisi parempi kuvailla tekstin ajankohtaistamisena. Lisäksi hän nostaa esille muutamia kirjaan "pujahtaneita epätarkkuuksia" jotka hänen mukaansa "eivät kuitenkaan horjuta luottamustani kirjan tutkimusperustaisuuteen." Hän esittää myös Mäkipellon ja Huotarin johtopäätöksistä poikkeavia tulkintoja useammista kirjan tekstikriittisistä tapauksista. Kauhasen mukaan kirja on omassa lajissaan ensimmäinen suomenkielinen teos ja siten ansiokas avaus Raamatun tekstintutkimuksen tuomiseksi laajan yleisön tietoon.[10]
Tunnustuksellisissa kristillisissä julkaisuissa kirja on jakanut mielipiteitä. Helluntaiherätyksen Ristin Voitto -lehdessä Jeesus-tutkija Matti Kankaanniemi ei pidä kirjan evankeliumeja käsittelevää osuutta kansainvälisen Jeesus-tutkimuksen valtauomana.[11] Eräiden herätysliikkeiden julkaisemassa Perusta-lehdessä Vesa Ollilaisen ja Topias Tanskasen mukaan "Mäkipellon ja Huotarin teksti- ja lähdekriittiset esimerkit tukevat heikosti väitettä kristillisen opin lumipallomaisesta kasvusta ja teologisesta sensuroinnista."[12] Helluntaiseurakunnan nuorisopastorin ja Iso Kirja -opiston opettajan ylläpitämässä Tekstikritiikkitiistai-blogin laajassa arvioissa on haastettu monia kirjassa esitettyjä teologisia väitteitä.[13] Toisaalta Kansan Raamattuseuran Sana-lehdessä teologi ja tietokirjailija Janne Villa piti kirjan eri tekstitraditioiden sisällä ja välillä tapahtuneita muutoksia vertailevaa otetta kiinnostavana muistuttaen, että kirjan nimestä ei pidä vetää liian radikaalia johtopäätöstä.[14] Pääkaupunkiseudun luterilaisessa Kirkko ja kaupunki -seurakuntalehdessä kirkkohistorian yliopistonlehtori Mikko Ketola piti tärkeänä sen osoittamista, että Raamatun teksti on käynyt läpi moninaisia vaiheita alkuperäisten käsikirjoitusten ja nykykäännösten välillä.[15]
Kirja on noussut julkaisunsa jälkeen kahtena peräkkäisenä viikkona pääkaupunkiseudun kirjastojen varatuimpien tietokirjojen joukkoon.[16][17] Julkaisuvuonna maaliskuussa ja huhtikuussa se nousi Suomen myydyimpien painettujen tietokirjojen listalle.[18][19] 6.– 13. joulukuuta Sensuroitu on yksi varautuimmista kirjoista Mäkipellon toisen kirjan, Kierot mielet, kanssa[20]. Vuoden 2023 viimeisellä viikolla kirja on tietokirjallisuuden varatuin kirja[21]. Sensuroitu on vuoden 2023 kahdeksanneksi myydyin painettu kotimainen tietokirja ja jaetulla sijalla seitsemänneksi myydyin sähköinen kotimainen tietokirja[22].
Sensuroitu oli finalistina vuoden 2023 vuoden kristillinen kirja -kilpailussa sekä ehdolla Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi.[23][24] Teos oli myös ehdolla tietokirjallisuuden Finlandia -kilpailussa, jossa se voitti yleisöäänestyksen[25][26][27]. Kirja oli ehdolla Vuoden 2023 tietokirja -Adlibris-palkinnon saajaksi[28].
4. kesäkuussa 2024 Mäkipellolle ja Huotarille myönnettiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto tunnustuksena kirjasta.[29]
Palkinnot ja ehdokkuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Kilpailu | Tulos | Vastaanottajat | Huomioita |
|---|---|---|---|---|
| 2023 | Vuoden kristillinen kirja[23] | Ehdokkuus[30] | ||
| Kanava-palkinto[24] | Ehdokkuus[31] | |||
| Tietokirjallisuuden Finlandia[25] | Ehdokkuus[27] | Voitti yleisöäänestyksen[26] | ||
| 2024 | Adlibris-palkinto 2023 – Vuoden tietokirja[28] | Ehdokkuus[28] | ||
| Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto[29] | Voitto[29] | Ville Mäkipelto, Paavo Huotari |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sensuroitu Otava (otava.fi).
- ↑ Mäkipelto, Ville & Huotari, Paavo: Sensuroitu. Otava, maaliskuu 2023. ISBN 978-951-1-45245-4
- ↑ Mäkipelto, Ville: Tietokirjani villemäkipelto.fi. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ ”10 RAAMATTUUN TEHTYÄ MUUTOSTA”. Ville Mäkipelto (ohjaus), Ville Mäkipelto (käsikirjoitus). 2023. Video verkossa.
- ↑ Sensuroitu Raamattu | Kalle Haatanen | Yle Areena – podcastit areena.yle.fi. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Oikeaa Raamattua ei ole olemassa, oliko Jeesustakaan? | Kulttuuriykkönen | Yle Areena – podcastit areena.yle.fi. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Kirja-arvio | Raamattua on peukaloitu monta kertaa, osoittavat tutkijat Helsingin Sanomat. 20.12.2023. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Milla Annala: Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin teos ravistelee käsityksiä Raamatun alkuperästä – arviossa Sensuroitu Kulttuuritoimitus. 8.1.2024. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Kirja-arvio: Muuttumattomana pidettyä Raamattua onkin muokattu – oliko neitsyt sittenkin vain nuori nainen? mtvuutiset.fi. 10.12.2023. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Kauhanen, Tuukka: Onko Raamatun tekstiä sensuroitu? Huomioita tuoreeseen tietokirjaan. Teologinen Aikakauskirja, 3/2023, s. 336-343. Teologinen Julkaisuseura ry.
- ↑ Kankaanniemi, Matti: Vastoin kansainvälisen tutkimuksen valtauomaa. Ristin voitto, 1.12.2023. Aikamedia.
- ↑ Ollilainen, Vesa; Tanskanen, Topias: TIETEEN POPULARISOINTIA VAI POPULISTISESTI TIETEESTÄ? ARVIOSSA SENSUROITU — RAAMATUN MUUTOSTEN VAIETTU HISTORIA (OSA 1) Perusta. 5.8.2023. Perusta. Viitattu 22.12.2023.
- ↑ Saarela, Janne: Kirja-arvio: Sensuroitu - Raamatun muutosten vaiettu historia 16.12.2023. Tekstikritiikkitiistai. Viitattu 22.12.2023.
- ↑ Somemyrskyn keskelle joutunut tutkija Ville Mäkipelto: ”Ei ole viikkoa, etten pohtisi Raamatun tekstejä” Sana. 22.5.2023. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Ketola: Kaikki eivät ymmärrä, että Raamattua ei ole kirjoitettu heidän äidinkielellään eikä se ole nykyajan ilmiöistä mitään mieltä www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Kirjat | Viikon varatuimmat teokset: esseeromaani ruotsalaisesta naisesta ja Ukrainan asema Venäjän historiassa Helsingin Sanomat. 18.3.2023. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Kirjallisuus | Viikon varatuimmat teokset: suomalainen dekkari Islannista ja taistelulentäjän henkilökuva Helsingin Sanomat. 25.3.2023. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Maaliskuu 2023 - Painetut kirjat Kirjakauppaliitto. Viitattu 10.10.2023.
- ↑ Huhtikuu 2023 – Painetut kirjat Kirjakauppaliitto. Viitattu 10.10.2023.
- ↑ Viikon varatuimmat kirjat: kärkidekkari ja Suomen liittyminen Natoon Helsingin Sanomat (hs.fi). 17. joulukuuta 2023 klo 2:00. Viitattu 31.12.2023.
- ↑ Sirpa Kähkösen romaani ja Raamatun muutokset viikon varatuimmat kirjat Helsingin Sanomat (hs.fi). 30. joulukuuta 2023 klo 14:34. Viitattu 31.12.2023.
- ↑ Suomen myydyimmät kirjat 2023 (PDF) kustantajat.fi. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ a b Seurakuntalainen Toimitus: Yksi näistä kirjoista on Vuoden 2023 kristillinen kirja - Finalistien joukossa puhuttelevia elämäntarinoita ja uskon pohdintaa Seurakuntalainen. 1.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
- ↑ a b Suomen Kuvalehti: Kanava-palkinnosta kilpailee viisi tietokirjaa – Yksi on vuoden paras Suomenkuvalehti.fi. 26.10.2023. Viitattu 2.11.2023. (englanti)
- ↑ a b Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vievät sotaan ja naisvankilaan Yle Uutiset. 7.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
- ↑ a b Yle Uutiset erikoislähetys: ”Kirjallisuuden Finlandia-palkinnot 2023”. Yle TV1, Yle Areena. 2023. Video verkossa. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ a b STT: Tässä on tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja Ilta-Sanomat (is.fi). 29. marraskuuta 2023 klo 19:26. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ a b c Ehdokkaat: Adlibris-palkinto 2023 – Vuoden tietokirja adlibris.com. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ a b c Mäkipelto, Ville: No nyt 😳 Minulle ja @huotari myönnettiin juuri perinteikäs tiedonjulkistamisen valtionpalkinto tunnustuksena kirjastamme Sensuroitu 📖🩵 Instagram (instagram.com). 4. kesäkuuta 2024. Viitattu 6.6.2024.
- ↑ Savela, Sari: Piispa Mari Leppäsen teos ”Kuulun tähän maisemaan” on Vuoden kristillinen kirja 2023 Seurakuntalainen. 29.10.2023. Viitattu 2023-11-2.
- ↑ Suomen Kuvalehden journalistipalkinto Kreeta Karvalalle 21.11.2023. Yle.fi, uutiset. Viitattu 21.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ketola, Mikko: "Kaikki eivät ymmärrä, että Raamattua ei ole kirjoitettu heidän äidinkielellään eikä se ole nykyajan ilmiöistä mitään mieltä," Kirkko ja kaupunki 20.4.2023.
- Nykänen, Martti: "Kirja-arvio: Raamatusta järjellä ja tunteella," Pietarsaaren Sanomat 6.8.2023.
- Salminen, Kari: "Raamattu on ihmisten kertomaa, eikä siksi olekaan mikään ihme, että se vilisee ristiriitoja ja virheitä – varsinainen sensurointi on koskenut kahta aihetta," Turun Sanomat 8.3.2023.
- Sensuroitu Ville Mäkipellon kotisivuilla
- Sensuroitu Otavan verkkosivuilla
- Puoli seitsemän: ”Ville Mäkipelto”. Yle TV1. 2023. Jakso Yle Areenassa.
- Puheenaihe: 490. jakso: ”Sensuroitu Raamattu, Jumala ja historiallinen totuus (Ville Mäkipelto)”. YouTube. 31.3.2024. Video verkossa.