Tamara Karsavina

Tamara Karsavina, noin vuonna 1910, Pietari.

Tamara Platonovna Karsavina (ven. Тамара Платоновна Карсавина); 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1885 Pietari, Venäjän keisarikunta – 26. toukokuuta 1978 Beaconsfield, Buckinghampshire, Yhdistynyt kuningaskunta) oli venäläinen balettitanssija.

Suku ja koulutus

Tamara Karsavina Odilena ja Pierre Vladimirov prinssi Siegfriedinä baletissa Joutsenlampi, 1913.

Tamara Karsavina syntyi taiteilijaperheeseen. Hänen isänsä oli Keisarillisen baletin ensitanssija ja miimikko Platon Konstantinovits Karsavin, Keisarillisen balettikoulun opettaja, jonka oppilaita oli muun muassa Mihail Fokin ja hänen äitinsä oli Anna Josifovna Homiakova. Karsavina hyväksyttiin 9-vuotiaana vuonna 1894 tiukkojen pääsykokeitten jälkeen, ennenaikaisesti tanssijanurastaan luopumaan pakotetun isänsä tahdon vastaisesti mutta äitinsä avustamana, Pietarin Keisarilliseen balettikouluun opiskelemaan muun muassa Enrico Ceccettin, Christian Johnssonin ja Pavel (Paul) Gerdtin johdolla. Hänen oma isänsä oli hänen omien sanojensa mukaan pääasiallinen ja vaativin opettaja. Karsavina valmistui 17-vuotiaana vuonna 1902, vuotta ennen kuin muut. Hänen oli pakko ansaita ammattitanssijana poikkeuksellisesti jo ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä, koska hänen isänsä oli irtisanottu Keisarillisesta balettikoulun opettajanvirasta vuonna 1896 ja perhe tarvitsi kipeästi rahaa.

Yksityiselämä

Vuonna 1904 Karsavina hylkäsi Mihail Fokinin kosinnan äitinsä Anna Josifovnan neuvosta. Tämä tapahtuma väritti myöhemmin heidän työsuhdettaan. Karsavina sanoi, että Fokin puhui hänelle harvoin balettistudion ulkopuolella. Vuonna 1907 Karsavina meni jälleen äitinsä neuvosta naimisiin virkamies Vasili Vasiljevitš Muhinin (1880–1941 jälkeen) kanssa balettikoulun kappelissa. Muhin matkusti silloin tällöin vaimonsa mukana Ballets russes'in kiertueilla. Vuosi avioeron jälkeen Muhinista vuonna 1918, Karsavina meni naimisiin brittiläisen diplomaatin Henry James Brucen (1880–1951) kanssa. Heillä oli poika Nikita (1916–2002).

Balettiura

Mariinski-teatterin ensitanssijattarena eli prima ballerinana Karsavina esiintyi muun muassa Gisellen ja Joutsenlammen Odétte-Odilen rooleissa. Hän tanssi kaikissa Marius Petipan baleteissa ja hänen tunnetuimpia roolejaan olivat Lise baletissa La Fille Mal Gardée (Huonosti vartioitu tyttö), Medora baletissa Le Corsaire (Merirosvo) ja Tsaarineito baletissa Pieni kyttyräselkäinen hevonen. Hän oli ensimmäinen balleriina, joka tanssi Le Corsaire"n pas de deux'ssa vuonna 1915. Karsavina tanssi pääosissa myös koreografi Mihail Fokinin baleteissa La Vigne 1906, Dance Assyrienne 1907, Dances sur la musique de Chopin 1908 ja Grand pas sur la musique de Chopin 1908 ja yksityisen tahon tilaamassa Carnaval-baleteissa Pietarissa vuonna 1910.

Parhaiten Karsavina muistetaan Sergei Djagilevin Ballets russesin balleriinana sen alusta vuonna 1909 aina vuoteen 1922. Hän tanssi pääosissa muun muassa Mihail Fokinin baleteissa Le Pavillon D'Armide 1909, Le Festin 1909, Les Sylphides 1909, Cléopâtre 1909, Tulilintu 1910, Les Orientales 1910, Narcisse 1911, Le Spectre de la Rose 1911, Petruška 1911, Le Dieu Bleu 1912, Thamar 1912, Daphnée et Chloe 1912, Le Coq d'Or 1914, Midas 1914 ja Papillons 1914.

Hän tanssi myös Vatslav Nižinskin baletissa Jeux 1913, Boris Romanovin baletissa La Tragédie de Salomé 1913, Léonide Massinen baleteissa Kolmikolkkahattu 1919, Le Chant du Rossignol 1920, Pulcinella 1920 ja Le Astuzie Femminili 1920.

Tamara Karsavina asettui myöhemmin asumaan Hampsteadiin Lontooseen, missä oli mukana perustamassa kuuluisaa tanssikoulua, Royal Academy of Dancea vuonna 1920.

Katso myös

• Kulkukoiran kellari

Lähteet

• Karsavina
• Benois, Alexander: The Origins of the Ballets Russes. Unpublished text of an article written at the request of Boris Kochno, 1944. Teoksessa: Kochno, Boris: Diaghilev and the Ballets Russes. Translated from the French by Adrienne Foulke. Allen Lane The Penguin Press, UK, 1971. S. 19. ISBN 0 7139 0174 8. Kirjastoluokka 775 Koc a IV, Helsingin kaupunginkirjasto
• Horowitz, Dawn Lille: Michel Fokine. Twayne Publishers, New York, 1985. S. 4
• Karsavina, Tamara: Theatre Street - The Reminiscences Of Tamara Karsavina. E. P. Dutton & Co, UK, 1961 (2. painos). Ss. 25, 27, 36. https://archive.org/details/theatrestreetthe010053mbp
• Foster, Andrew R: Tamara Karsavina, Diaghilev's Ballerina. London, 2010. Ss. 28, 41, 223. ISBN 978-0-9565643-0-6
• Garafola, Lynn: Diaghilev's Ballets Russes. Oxford University Press, UK, 1989. Ss. 379-392. ISBN 10: 0195076044. Kirjastoluokka 755.1 Gar, Helsingin kaupunginkirjasto.
• Kochno, Boris: Diaghilev and the Ballets Russes. Translated from the French by Adrienne Foulke. Allen Lane The Penguin Press, UK, 1971. Ss. 24-99. ISBN 0 7139 0174 8. Kirjastoluokka 775 Koc a IV, Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tamara Karsavina Wikimedia Commonsissa

• Kulkukoira -kabareen (Brodiachaya Sobaka) Tamara Karsavinalle omistama julkaisu vuodelta 1914 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 23.3.2009
• Karsavina, Tamara: Theatre Street - The Reminiscences Of Tamara Karsavina. E. P. Dutton & Co, UK, 1961
• Iltasanomat 19.3.2008: Mannerheimin naiset^{[vanhentunut linkki]}