Suomi 2030-luvulla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi 2030-luvulla käsittelee ennustettuja ja suunniteltuja tapahtumia Suomessa 2030-luvulla.

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaaleja Suomessa järjestetään 2030-luvulla todennäköisesti kolme kappaletta:

2030-luvun aluevaaleja:

Kuntavaaleja Suomessa järjestetään 2030-luvulla todennäköisesti kaksi kappaletta:

Ympäristöpolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Montrealin luontokokouksessa 2022 maailman valtiot sitoutuivat pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä vähintään puolella vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä.[1] Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.[2]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen vuoden 2021 ennusteen mukaan Suomen väkiluku olisi korkeimmillaan vuonna 2033, jolloin se olisi 5,6 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2034 väkiluku lähtisi laskuun. Väestön ennustetaan keskittyvän kaupunkiseuduille.[3][4] Koska nuorten ikäluokat ovat 2030-luvulla entistä suppeammat, myös yliopistokaupunkeihin on ennustettu joko erittäin vähäisiä muuttovoittoja tai jopa muuttotappioita.[5]

Ennusteen mukaan vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.[4] Vuoden 2022 ennusteen mukaan kasvavia kaupunkiseutuja olisivat Helsingin seutu (+203 417), Tampereen seutu (+46 895), Turun seutu (+25 637), Oulun seutu (+24 546), Jyväskylän seutu (+6 620), Kuopion seutu (+2 796), Rovaniemen seutu (+2407) ja Porvoon seutu (+1100).[6] Tampereen väkiluvun ennakoidaan kasvavan 350 000:een vuoteen 2035 mennessä.[7] Alueellinen eriytyminen saattaa kasvaa. Korkeasti koulutetut keskittyvät oletettavasti suurimpiin kaupunkeihin. Maaseudulla asuvia on merkittävästi vähemmän kuin kaupungissa asuvia.[8]

2010-luvun puolivälistä lähtien kuolleiden määrä on ollut syntyneitä suurempi.[6] Oletettavasti entistä useampi suomalainen on lapseton.[8] Vuoden 2019 väestöennusteen mukaan Suomessa on 2030-luvun alussa 80 kuntaa, joissa syntyy alle 15 lasta vuodessa.[9] Maahanmuuton merkitys Suomen väestörakenteella on iso, sillä vuodesta 2015 alkaen Suomen väestölisäys on perustunut pelkästään vieraskieliseen väestöön.[6]

Tilastokeskuksen ennusteessa miesten elinajanodote pitenee vajaalla viidellä ja naisten runsaalla kolmella vuodella vuoteen 2040 mennessä.[4]

Viimeisten toisen maailmansodan sotaveteraanien odotetaan kuolevan noin vuonna 2035.[10]

Yhteiskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vanhushuoltosuhteen on ennustettu huononevan lasten ja työikäisen väestön määrä vähetessä.[11] Etenkin hoitoalaan on ennakoitu kohdistuvan paineita.[12]

Jos tupakkalain tavoite toteutuu, vuonna 2030 tupakka- tai nikotiinituotteita käyttää päivittäin alle viisi prosenttia väestöstä.[13]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin tavoitteena on, että liikenne unionin alueella on nollapäästöistä vuoteen 2035 mennessä. Tällöin uusia polttomoottoriautoja ei enää valmisteta.[14][15] Sähköautojen lisääntymisen ennustetaan jatkuvan.[12] Autoalan ennusteen mukaan sähköautojen osuus ensirekisteröidyistä henkilöautoista on lähes 70 prosenttia vuonna 2030. Täyssähköisiä henkilöautoja arvioidaan olevan vuonna 2030 puoli miljoonaa ja miljoonan sähköauton raja ylitettäisiin vuonna 2035. Ennusteiden mukaan valtaosa autoista on vielä pitkään polttomoottoriautoja. Vuonna 2040 polttomoottoriautoja arvioidaan olevan noin 40 prosenttia autokannasta.[16]

Uuden tieliikennelain mukaan vanhojen liikennemerkkien pitää olla korvattuna uusilla 1. kesäkuuta 2030 mennessä.[17]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan Suomen luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee alle puoleen väestöstä 2030-luvun puolessa välissä.[18] Kastettujen määrän ennakoidaan laskevan alle 40 prosenttiin syntyneistä.[19]

Ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto-yliopiston ja Sitran selvityksen mukaan keskivertosuomalaisen on pienennettävä hiilijalanjälkeään 2020-luvun alun 10 tonnista 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä. Tämä mahdollistaisi ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Hiilijalanjäljen tavoitetaso on 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä.[20][21]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastonmuutos Suomessa merkitsisi ennustusten mukaan sään lämpenemistä sekä sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä. Myrskyjen ja kuumuusaaltojen on ennakoitu lisääntyvän, mikä vaikuttaisi esimerkiksi infrastruktuurin korjaustarpeeseen.[12]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty (STT) Yle uutiset. 2.8.2023. Viitattu 2.8.2023.
  2. ↑ Hallituksen ilmastopolitiikka: kohti hiilineutraalia Suomea 2035 Ympäristöministeriö. Arkistoitu 1.1.2022. Viitattu 16.10.2020.
  3. ↑ Hemmilä, Ilkka: Suomen syntyvyys ei ole kestävällä tasolla, Tilastokeskus varoittaa – väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034 Helsingin sanomat. 30.9.2021. Viitattu 30.9.2021.
  4. ↑ a b c Syntyvyys ei ole Suomessa ikärakenteen kannalta riittävällä tasolla 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2022.
  5. ↑ Aro, Rasmus: Blogi: Mikä uhkaa suurten yliopistokaupunkien kasvua? 29.5.2019. MDI. Viitattu 23.3.20221.
  6. ↑ a b c Pori on malliesimerkki onnistuneesta brändäyksestä – nämä suomalaiset kunnat vetävät ihmisiä eniten puoleensa Mtv uutiset. 7.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
  7. ↑ Rantanen, Miska: Tampere – dynaaminen kasvukeskus Helsingin sanomat. 20.8.2022. Viitattu 20.8.2022.
  8. ↑ a b Laakkonen, Johanna: Tulevaisuuden suomalaiset Yle uutiset. 6.12.2022. Viitattu 6.12.2022.
  9. ↑ Syntyvyyden lasku koettelee pahimmin pieniä kuntia (pääkirjoitus) Helsingin Sanomat. 3.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
  10. ↑ Nyyssönen, Tarja: Viimeinen iltahuuto lähestyy – vuonna 2025 veteraaneja on enää noin tuhat Yle uutiset. 17.1.2014. Viitattu 13.10.2021.
  11. ↑ Vironen, Petri & Kakko, Teemu: Lasten ja nuorten määrä laskee jopa ennakoitua rajummin Yle uutiset. 1.11.2021. Viitattu 1.11.2021.
  12. ↑ a b c Hiltunen, Elina: Suomi vuonna 2030 – Kymmenen ennustetta seuraavalle vuosikymmenelle Bonfire.fi. 13.1.2020. Viitattu 30.9.2021.
  13. ↑ Aikajana Savuton Suomi 2030 -verkosto. Viitattu 30.9.2021.
  14. ↑ Malminen, Ulla: Vihreän vedyn vallankumous tekee tuloaan Yle uutiset. 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  15. ↑ Hiilamo, Elli-Alina & Heima, Timo-Pekka: EU:ssa syntyi sopu: Uusien polttomoottoriautojen myynti kielletään vuodesta 2035 alkaen 28.10.2022. Yle uutiset. Viitattu 1.1.2023.
  16. ↑ Kuurio, Harry: Nyt tuli kova luku Suomen täyssähkö­autoista Ilta-sanomat. 28.7.2023. Viitattu 28.7.2023.
  17. ↑ Liikennemerkit 1.6.2020 Väylävirasto.
  18. ↑ Salomäki, Hanna: Kirkon ja kristinuskon asema Suomessa 2020–2030-luvuilla (PDF) Iustitia. 36/2019. Viitattu 19.9.2021.
  19. ↑ Ventelä, Anne: Ristiäiset vai nimiäiset? Helsingin sanomat. 31.11.2022. Viitattu 31.11.2022.
  20. ↑ Impiö, Jussi & Lähteenoja, Satu & Orasmaa, Annina: Miten omaksua 1,5 asteen elämäntavat vuoteen 2030 mennessä Sitra.fi. 21.10.202. Viitattu 4.8.2023.
  21. ↑ Mänty, Anu & Lettenmeier, Michael: Millaisia ovat 1,5 asteen elämäntavat? Sitra.fi. 16.5.2019. Viitattu 4.8.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomi_2030-luvulla&oldid=22720432”