Rudolf (Ranska)

Rudolf I

Rudolf I (k. 15. tammikuuta 936) oli Burgundin herttua vuosina 921–923 ja nykyistä Ranskaa edeltäneen Länsi-Frankian kuningas vuosina 923–936.

Tausta

Burgundi on perinteisesti ollut sekä frankkien että myös Ranskan keskeisiä maakuntia ja sen herttuat tai kuninkaat ovat olleet vahvoja vallankäyttäjiä. Vuonna 921 Rudolf seurasi isäänsä Rikhard Oikeamielistä Burgundin herttuana. Hänen asemansa valtakunnassa oli erinomaisen vahva, sillä hän oli naimisissa Emma Ranskalaisen kanssa, joka oli Hugo Suuren sisar ja frankkien kuninkaan Robert I:n tytär.

Nousu valtaan

Robert I:n kuoltua Soissonsin taistelussa frankkiaateliset valitsivat Rudolfin kuninkaaksi. On todennäköistä, että hänen lankonsa Hugo Suuri ei ollut kiinnostunut jättämään hallitsemiaan alueita ja käytti siksi vaikutusvaltaansa valtakunnan herroihin kruunun pysymiseksi perheen sisällä. Poikkeuksellisesti Rudolf voideltiin ja kruunattiin frankkien kuninkaaksi Soissonsissa 13. heinäkuuta 923.

Yhdessä vaimonsa Emman sukulaisen, Vermandoisin Herbert II:n kanssa Rudolf pani viralta karolingihallitsija Kaarle Yksinkertaisen, joka kuoli vankeudessa vuonna 929. Tämän jälkeen hänen oli pidettävä aisoissa vanha avustajansa Herbert II, joka pyrki voimakkaasti saamaan lisää valtaa itselleen. Siksi Herbert II pyysi apua Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan saksilaiseen sukuun kuuluneelta hallitsijalta Henrik I Linnustajalta ja Ylä-Burgundin kuninkaalta Rudolf II:lta.

Valtakausi

Rudolf joutui taistelemaan unkarilaisia vastaan vuonna 926 ja normanneja vastaan vuonna 930, vaikka hänellä oli tukenaan vuonna 911 tehty Sait-Clair-sur-Epten sopimus, jolla viikinkipäällikkö Rollosta tehtiin Normandian herttua vastineeksi viikinkien hävitysretkien lopettamisesta frankkien alueille.

Myös Rudolfin hallitsijaksi valinneiden niin sanottujen läänitysruhtinaiden kanssa oli vaikeuksia, eritoten Akvitanian ja Katalonian herttuoiden kanssa, tosin heidän suhteensa Rudolf pystyi palauttamaan valtansa. Hän menetti kuitenkin hallinnastaan koko Provencen. Ruhtinaista oli tullut entistä itsenäisempiä, ja he olivat muun muassa ryhtyneet lyömään omaa rahaansa vastoin kuninkaallista yksinoikeutta. Lopulta Rudolfin oli liittouduttava lankonsa Hugo Suuren kanssa entistä tukijaansa Herbert II:ta vastaan.

Rudolfin jälkeen

Kolmentoista vaikean ja tuskaisan hallitusvuoden jälkeen Rudolf kuoli Auxerressä 15. tammikuuta 936. Hänellä ei ollut jälkeläisiä, joille vallan olisi voinut siirtää. Burgundin herttuakunta periytyi siten hänen veljelleen Hugo Mustalle. Useiden historioitsijoiden mielestä kuninkuus oli niin aliarvostettua, ettei se kiinnostanut ketään vakavasti otettavaa ehdokasta.

Hugo Suuri kutsui vapautuneen valtaistuimen haltijaksi Englannista Kaarle Yksinkertaisen pojan Ludvigin. Näin Hugo esti Herbert II:n pääsyn kuninkaaksi, sillä tämä oli Lothringenin herttuan ja Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsijan Henrik I:n kanssa valloittanut takaisin läänitysmaat, joihin oikeudet häneltä kruunu oli aikaisemmin peruuttanut.

Lähteet

• Leblanc-Ginet, Henri: Les Rois de France (1997).
• Settipani, Christian: La préhistoire des Capétiens (1993).
• Tableau Généalogique des Rois de France (1975).
• Wenzler, Claude: Généalogie des Rois de France (1994).