Rituaali
.jpg)
Rituaali tarkoittaa uskonnollisen toimituksen tai muun juhlamenon vakiintunutta suoritustapaa tai tällaista toimitusta, varsinkin palvontamenoja.[1] Usein sanoja riitti ja rituaali käytetään synonyymeinä.[2] Rituaalit on usein jaettu niiden tehtävän mukaan siirtymäriitteihin, kalenteririitteihin ja kriisiriitteihin.[3] Esimerkiksi syntymään, häihin ja kuolemaan on liitetty siirtymäriittejä.[2] Riitti ja rituaali ovat keskeisiä käsitteitä antropologiassa ja uskontotieteessä. Kulttuurisia rituaaleja voidaan pitää uskonnollisina, kun niihin liittyy yliluonnollinen toimija, esimerkiksi rukouksessa.[3]
Rituaalien luonne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhden selitysluokan mukaan rituaalien avulla esitetään näkemyksiä todellisuudesta ja maailman järjestyksestä. Toisen selitysluokan mukaan rituaalit ovat yhteisön arvojen symbolista ilmausta ja niiden välittämistä. Tähän luokkaan kuuluvat myös ne selitykset, joiden mukaan rituaalit palvelevat mekanismina, jolla säädellään yhteisön sosiaalista järjestystä ja luontosuhdetta.[4] Ritualisoitunut käyttäytyminen on kaavamaista ja toistuvaa. Rituaaleista poikkeamista voidaan pitää vaarallisena. Yhteisöllistä rituaalia noudattavan yksilön usko voi vahvistua. Hän voi samalla osoittaa olevansa aidosti sitoutunut yhteiseen perinteeseen ja on luotettava yhteistyökumppani.[3]
Uskonnon alueella rituaali toimii keinona erottaa pyhä ja arkipäiväinen eli profaani toisistaan ja siirtyä pyhän alueelle.[5] Yliluonnollisia olentoja kuten jumalia ja henkiä lähestytään, torjutaan, lepytetään, palvotaan ja pyydetään avuksi yleensä rituaalisessa kontekstissa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi uhraaminen, rukoilu tai jumalanpalvelus. Uskonnollisen järjestelmän julkinen näyttäytyminen tapahtuu erilaisten rituaalien kautta.[4] Rituaalien tarkoituksena voi olla usein myös erilaisten siirtymävaiheiden merkitseminen. Tällaista voi olla esimerkiksi siirtymiset vuodenajasta tai ikäkaudesta toiseen.[5]
Uskonnollisella rituaalilla on usein esikuva, joka toimii mallina rituaalin suorittamiselle. Tämä esikuva kerrotaan myytissä, joka sijoittuu mytologiseen alkuaikaan. Mircea Eliaden mukaan rituaali on siis todeksi tehtyä myyttiä. Tämän vuoksi esimerkiksi varhaiskantaisten uskontojen parannusrituaalissa samaani saattaa toistaa luomistapahtuman. Kristillisessä perinteessä ehtoollinen viittaa aina Jeesuksen asettamaan ehtoolliseen.[6]
Valtiollisilla rituaaleilla selitetään, symboloidaan ja ylläpidetään poliittista valtaa ja yhteiskunnallista hierarkiaa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi etikettisäännöt lähestyttäessä valtionjohtajia. Kansallisia rituaaleja ovat esimerkiksi kansallislaulun soittaminen tiettynä ajankohtana. Tällaiset rituaalit kiinnittyvät symboleihin, jotka informoivat katsojia ja kuulijoita tilaisuuteen kiinnittyvistä merkityksistä.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ rituaali. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b Juurela, Tiina: Riitti vai rituaali (Internet Archive) www.karjalankalmot.net. Arkistoitu 26.9.2009. Viitattu 14.2.2024.
- ↑ a b c Pyysiäinen, Ilkka: Toistamispakko? Rituaalit mielessä Teologia.fi. 17.3.2011. Viitattu 14.2.2024.
- ↑ a b c Nisula, Tapio: Rituaalit ja uskonto: Rituaalinen konteksti (Internet Archive) Johdatus kulttuuri- ja sosiaaliantropologiaan. 25.7.2016. Tampereen yliopisto, avoin yliopisto. Arkistoitu 25.7.2016. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ a b Dunderberg, Ismo ym.: Theo. Lukion uskonto. Osa 1, Pyhän piirit. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-19700-2
- ↑ Eliade, Mircea: Pyhä ja profaani. ((Das Heilige und das Profane, 1957.) Suomentanut Teuvo Laitila) Helsinki: Loki-kirjat, 2003. ISBN 951-825-013-8
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boyer, Pascal: Ja ihminen loi jumalat. Kuinka uskonto selitetään. (Et l’homme créa les dieux, 2001.) Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7
- Haasio, Ari & Mattila, Markku & Kannasto, Elisa: Riitit ja rituaalit. Helsinki: Avain, 2024. ISBN 978-952-304-494-4
- Turner, Victor: Rituaali: rakenne ja communitas. ((The Ritual Process. Structure and Anti-structure, 1969.) Suomentanut Maarit Forde) Helsinki: Summa: Suomen antropologinen seura, 2007. ISBN 978-952-5418-27-9