Rattijuopumus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Viitemallineet käännettävä suomenkielisiksi
Poliisi puhalluttaa autoilijoita Saksassa.

Rattijuopumuksella tarkoitetaan kulkuneuvon kuljettamista päihtyneenä tai toimintakykyä liikenteessä haittaavan aineen vaikutuksen alaisena. Joissakin maissa näiden kahden välillä on selvä nimikkeistöön perustuva jako, jolloin puhutaan erikseen kuljettamisesta aineen vaikutuksen alaisena ja kuljettamisesta päihtyneenä, eli varsinaisesta rattijuopumuksesta. Rattijuopumukseen syyllistynyttä henkilöä kutsutaan rattijuopoksi.lähde?

Tutkimusten mukaan korkea päihtymys monikymmenkertaistaa onnettomuusriskin. Sen sijaan on epäselvää, vähentääkö vai lisääkö 0,1–0,5 promillen alkoholipitoisuus hieman onnettomuusriskiä. Eräässä tutkimuksessa jo 0,4–0,5 promillea näytti hieman lisäävän riskiä. Toisissa tutkimuksissa 0,1–0,4 promillea laski riskiä vähän, mahdollisesti siksi, että ajajat kompensoivat päihtymistilaansa varovaisuudella.lähde?

Rattijuopumuksen haitat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisen Robert F. Borkensteinin 1990-luvun tutkimuksista saatu data osoitti, että 0,4 promillen humalaan asti kuljettajien onnettomuusriski on sama tai pienempi kuin selvillä kuljettajilla, mutta jo 1,5 promillen humalassa riski on 25-kertainen. Saksan 0,8 promillen rattijuopumusraja ja monen muun maan rajat on asetettu Borkensteinin tutkimuksen perusteella.[1]

Würzburgin yliopiston tutkijat saivat mainitulla 1990-luvun datalla melkein kaikilla promillelukemilla korkeammat alkoholihaitat kuin Borkensteinin tutkimuksessa, mutta tässäkin alkoholin aiheuttamista lisäonnettomuuksista kaikki johtuivat yli 0,6 promillen humalasta, 96 % yli 0,8 promillen humalasta ja 79 % yli 1,2 promillen humalasta.[1]

Tutkimuksen tapaustilastot näyttivät 0,1–0,4 promillen humalassa alentunutta riskiä (87–92 % selvän kuljettajan riskistä). Kun kuljettajien ikä, sukupuoli, siviilisääty ym. vakioitiin, jo 0,5 promillessa riski näytti olevan hieman korkeampi. Lisäksi tämän vakioinnin jälkeenkin yhä esiintyvä 0,1–0,3 promillen kuljettajien matalampi riski (92–94 %) ei ollut tilastollisesti merkitsevä, ja oletetun otosvinouman perusteella näilläkin kuljettajilla arveltiin olevan 3–6 % korkeampi merkitsemätön riski.[2]

Myös Alsopin Grand Rapids -tutkimuksessa 0,1–0,3 promillen kuljettajilla oli vain 80–96 %:n onnettomuusriski, ehkä siksi, että he kompensoivat humalatilaansa varovaisuudella.[2]

Rattijuopumus Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa rattijuopumus kiellettiin lailla 7. heinäkuuta 1950, kun moottoriajoneuvoliikennettä koskevan lain 12 §:ssä muokattiin kieltämään moottoriajoneuvon kuljettaminen alkoholin vaikutuksen alaisena sekä moottoriajoneuvon luovutus juopuneelle. Taustalla oli rattijuopumustapauksissa kuolleiden ja vammautuneiden määrän raju kasvu. Vuonna 1941 169 ihmistä kuoli tai vammautui liikenneonnettomuuksissa, joihin liittyi alkoholi. Vuonna 1949 luku oli kasvanut jo 758:aan.[3]

Vuonna 1957 voimaan tulleen, järjestyksessä toisen tieliikennelain 8 §:ssä kiellettiin moottoriajoneuvon kuljettaminen ”juopuneena taikka alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena”. Rattijuopumuksesta voitiin tuomita rangaistukseen siinäkin tapauksessa, että teko oli tapahtunut yksityisellä tai suljetulla alueella. Rangaistukseksi rattijuopumuksesta oli säädetty vankeus tai enintään kolmen vuoden kuritushuonerangaistus sekä ajokortin menetys, vain erittäin lievissä tapauksissa sakkorangaistus. Jos rattijuoppo aiheutti toiselle kuoleman tai vaikean ruumiinvamman, hänet voitiin tuomita kuolemantuottamuksesta enintään kahdeksaksi ja vaikean ruumiinvamman tuottamisesta enintään kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Jos joku luovutti moottoriajoneuvon hänen tietensä juopuneen henkilön kuljetettavaksi, luovuttajaa rangaistiin vankeudella tai sakolla.[4] Rattijuopumuksen promillerajat (rattijuopumus 0,5 promillea, törkeä rattijuopumus 1,5 promillea) vahvistettiin laissa vuonna 1977, ja seuraavana vuonna Liikkuva poliisi sai käyttöönsä ensimmäiset kaksi alkometriä. Tätä ennen kuljettajien ajokuntoa oli tarkastettu väriä vaihtavalla puhalluspussilla tai hengitysilman hajun perusteella.[5]

Vuonna 1985 Suomessa sai rattijuoppojen aiheuttamissa tieliikenneonnettomuuksissa surmansa 54 ja loukkaantui 593 ihmistä. Liikenneturva arvioi syksyllä 1987, että todennäköisyys kuolla tai loukkaantua vakavasti rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa oli Suomessa 1:68, kun samaan aikaan todennäköisyys kuolla henkirikoksen uhrina oli 1:568.[6]

Keskustelu rattijuoppoudesta ja liikennekäyttäytymisestä yleensä kiihtyi tuntuvasti, kun vahvassa humalatilassa olleen kuljettajan ohjaama kuorma-auto törmäsi vastaan tulleeseen henkilöautoon valtatie 4:llä Orimattilassa itsenäisyyspäivänä 1986. Henkilöautossa matkustaneen perheen äiti ja lapsi saivat surmansa ja isä loukkaantui vaikeasti. Loppuelämäkseen pyörätuoliin joutunut isä esiintyi Hannu Karpon televisiohaastattelussa hieman onnettomuuden jälkeen.[7] Presidentti Mauno Koivisto ilmaisi vuoden 1987 uudenvuodenpuheessaan huolestumisensa piittaamattomuuden lisääntymisestä tieliikenteessä ja vaati kovempia toimia rattijuoppoutta vastaan.[8] Törkeän rattijuopumuksen promilleraja alennettiin 1,5:stä 1,2:een syyskuun alussa 1994 voimaan tulleella lainmuutoksella.[9]

Rikoslaki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen rikoslaissa rattijuopumuksesta säädetään 23 luvun ("Liikennerikoksista") 3 ja 4 §:ssä.[10] Alkoholin lisäksi myös huumausaineet luetaan rattijuopumuksen piiriin lukuun ottamatta kuljettajan käyttämiä luvallisia lääkevalmisteita.lähde?

Rattijuopumuksen raja on 0,5 promillen alkoholipitoisuus veressä tai vähintään 0,22 mg alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Rattijuopumuksesta rangaistaan sakolla tai enintään kuudella kuukaudella vankeutta. Perusmuotoisesta rattijuopumuksesta rangaistuksena on lähes aina sakkoa.[11]

Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillen veren alkoholipitoisuus tai vähintään 0,53 mg alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Rangaistus on vähintään 60 päiväsakkoa ja enintään kaksi vuotta vankeutta. Yleisen rangaistuskäytännön mukaan törkeästä rattijuopumuksesta on rangaistusseuraamuksena vankeusrangaistus. Aiemman törkeästä rattijuopumuksesta saadun ehdollisen rangaistuksen koeajan loppupuolella tehdystä uudesta törkeästä rattijuopumuksesta tuomitaan vankeus usein ehdollisena. Koeajan alkupuolella toistetusta rikoksesta tuomitaan vankeus lähinnä ehdottomana.lähde?

Tyyppitapauksesta poikkeavassa tapauksessa tuomio on joko lievempi tai ankarampi. Vamman- ja kuolemantuottamukset lisäävät rangaistuksen määrää.[12] Uusija saa ensikertalaista hieman ankaramman rangaistuksen. Ensikertalaisille vankeustuomiot ovat lähinnä ehdollisia ja ehdottoman käyttöä harkitaan ensikertalaisilla lähinnä vasta promillemäärän ollessa yli 2,60.lähde? Ehdollisen ohella tuomitaan melkein aina oheissakko, ja sen määrä on päiväsakoissa puolet ehdollisen pituudesta, eli vaikkapa 40 päivän ehdollisen ohella tuomittaisiin täten 20 päiväsakkoa.lähde?

Rattijuopumuksen seurauksena määrätään tyypillisesti myös ajokieltoa, jonka pituus voi olla enintään viisi vuotta.[12] Myös ajokielto voidaan määrätä ehdollisena tietyissä tapauksissa, mutta vain jos ajo-oikeus on ammatin takia välttämätön tai siihen on muu erityinen syy.lähde?

Vuonna 2002 voimaan tulleiden rikoslain 10 luvun menettämissäännösten johdosta toistuvasti rattijuopumukseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta syyllistyneen ajoneuvo voidaan tuomita valtiolle menetetyksi. Korkeimman oikeuden ennakkotapaukset säännösten soveltamisesta saatiin vuonna 2005.lähde?

Eräissä tapauksissa auton matkustaja on tuomittu rattijuopumuksesta. Kuljettajan vieressä istunut juopunut matkustaja oli vetänyt käsijarrun päälle auton ollessa liikkeessä, minkä seurauksena kuljettaja oli menettänyt auton hallinnan. Korkein oikeus katsoi matkustajan osallistuneen auton kuljettamiseen käyttämällä sen hallintalaitetta ja siten syyllistyneen rattijuopumukseen. Rattijuopumuksesta on tuomittu myös humaltunut linja-auton matkustaja, joka oli tarttunut auton ohjauspyörään kesken ajon ja aiheuttanut auton suistumisen tieltä.[13]

Rattijuopumusten määrä ja vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Poliisi tilastoi Suomessa yhteensä 21 333 rattijuopumusta, joista törkeitä oli 11 379 (53,3 %). Rattijuopumusten kokonaismäärä oli 1,5 prosenttia vuotta 2010 enemmän. Vuodesta 2007 vuoteen 2010 rattijuopumusten määrä oli laskussa: vuonna 2007 tilastoitiin 27 550 rattijuopumusta, kun vuonna 2010 tapauksia oli 21 019.[14]

Vuonna 2012 rattijuopumus oli vaikuttavana tekijänä 43 kuolemantapauksessa ja 611 loukkaantumisessa.[15]

Vuonna 2018 rattijuopumustapauksissa kuoli 30 ja loukkaantui 495, kun vuonna 2017 luvut olivat 52 ja 549. Vuonna 2018 85 % kuolemista ja 66 % loukkaantumisista tapahtui taajamien ulkopuolella. Vuosina 2016–2018 77 % kuolleista oli juopuneita kuljettajia, 19 % matkustajia ja 4 % sivullisia.[16]

Rattijuopumus liittyi noin neljännekseen moottoriajoneuvojen kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista vuosina 2006–2010.lähde? Niistä runsas 70 % oli yksittäisonnettomuuksia, kuten suistumisia ajoradalta. 86 prosentissa tapauksista kuljettajan veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan 1,2 ‰.lähde?

Onnettomuustapauksissa rattijuopumukseen syyllistyneellä kuljettajalla on vain rajoitetut mahdollisuudet saada korvauksia aiheuttamistaan vahingoista liikennevakuutuksesta.lähde?

Liikennejuopumus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikoslain 23 luvun 9 §:n mukaan liikennejuopumukseen syyllistyy se, joka kuljettaa moottoritonta ajoneuvoa tiealueella alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai haittaa muille tienkäyttäjille (esim. ”tankojuopumus” polkupyörällä). Liikennejuopumuksesta rangaistaan sakolla tai enintään kolmen kuukauden vankeudella.[17]

Oikeuskäytännöt vuonna 2001

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rattijuopon aiheuttama auto-onnettomuus Malesiassa.

Alla olevasta taulukosta käy ilmi tyypillinen seuraamus tyyppitapauksessa. Taulukossa veren alkoholipitoisuus promilleina ja tyyppirangaistus kyseisellä pitoisuudella.lähde?

  • 0,50 ‰ – 30 päiväsakkoa
  • 0,75 ‰ – 43 päiväsakkoa
  • 1,00 ‰ – 55 päiväsakkoa
  • 1,25 ‰ – 23 päivää vankeutta tai 65 päiväsakkoa
  • 1,50 ‰ – 35 päivää vankeutta tai 80 päiväsakkoa
  • 1,75 ‰ – 48 päivää vankeutta
  • 2,00 ‰ – 60 päivää vankeutta
  • 2,25 ‰ – 73 päivää vankeutta
  • 2,50 ‰ – 85 päivää vankeutta
  • 2,75 ‰ – 3 kk 15 päivää vankeutta
  • 3,00 ‰ – 4 kk 15 päivää vankeutta

Tuomiot yksittäisrikoksista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 rattijuopumuksesta yksittäisrikoksena annettiin yhteensä 4 789 tuomiota. Näistä 4 748 (99 %) oli sakkoja. Ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomittiin 19, yhdyskuntapalvelua 11 ja ehdottomia vankeusrangaistuksia 11 kertaa. Päiväsakkojen keskilukumäärä oli 41, ehdollisten vankeusrangaistusten keskipituus 1,6 kuukautta ja ehdottomien keskipituus 1,5 kuukautta.lähde?

Samana vuonna tuomittiin yksittäisrikoksena törkeitä rattijuopumuksia 5 125 kappaletta. 347 (7 %) tuomioista oli sakkoja, 3 901 (76 %) ehdollisia vankeuksia, 614 (12 %) yhdyskuntapalvelua ja 263 (5 %) ehdottomia vankeuksia. Päiväsakkojen keskilukumäärä oli 64, ehdollisen vankeuden keskipituus 1,8 kuukautta ja ehdottoman 2,5 kuukautta.lähde?

Rattijuopumusrajat maittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio %
 Angola 0,06 %[18]
 Algeria 0,02 %[19]
 Benin 0,05 %[19]
 Kap Verde 0,08 %[19]
 Keski-Afrikan tasavalta 0,08 %[19]
 Komorit 0 %[19]
 Kongon demokraattinen tasavalta 0,01 %[19]
 Egypti 0,05 %[20]
 Päiväntasaajan Guinea 0,15 %[19]
 Eritrea 0,03 % kaupallisille tai ammatillisille kuljettajille 0,05 prosenttia kaikille muille kuljettajille.[19]
 Etiopia 0,08[21]
 Gambia Ei rajoitusta[19]
 Ghana 0,08 %[19]
 Guinea 0,08 %[19]
 Guinea-Bissau 0,15 %[19]
 Kenia Ei rajoitusta[19]
 Libya 0 %[19]
 Malawi 0,08 %[19]
 Mauritius 0,05 %[19]
 Marokko 0,00 %[19]
 Namibia 0,05 %[19]
 Niger Ei rajoitusta[19]
 Nigeria 0,05 %[22]
 Seychellit 0,08 %[19]
 Etelä-Afrikka 0,05 % 0,05 % ja 0,02 % ammattikuljettajille[23]
 Togo Ei rajoitusta[19]
 Uganda 0,08 %[19]
 Tansania 0 % ammatillisille tai kaupallisille kuljettajille. 0,08 % kaikille muille kuljettajille.[19]
 Sambia 0,08 %[19]
 Kanada 0,0–0,08 % (liittovaltion taso)[24]
 Alberta 0,05 % (varoitus) ja 0,08 % (rangaistus).[25][26]
 Brittiläinen Kolumbia nollatoleranssi[27][28]
 Manitoba 0,05 %[29][30][31]
 New Brunswick
 Nova Scotia
 Newfoundland ja Labrador 0,05 %[32]
 Ontario 0,05 %[33]
 Prinssi Edwardin saari 0,05 %[34]
 Quebec alle 0,08 % (paitsi aloitteleville kuljettajille)
 Saskatchewan yli 0,04 %[35]
 Luoteisterritoriot 0,05 %[36]
 Nunavut
 Yukon 24h raja[37]
 Meksiko 0,04–0.10 %[38]
 Yhdysvallat 0,04 % tai korkeampi (liittovaltio)[39].Riippuen osavaltiosta (0,08 % Arizonassa[40], Kaliforniassa,Nevadassa,Wisconsinissa[41]New Jerseyissä[42] ja Pohjois-Carolinassa[43][44][45] tai 0,05 %[46][47][48][49][50][51][52][53][54][46]
 Bahama 0,06 %[55]
 Kuuba 0 % nuorille tai kokemattomille kuljettajille sekä ammatillisille tai kaupallisille kuljettajille, 0,05 prosenttia kaikille
 Dominikaaninen tasavalta 0,05 %[19]
 Belize 0,08 %[19]
 El Salvador 0,05 %[19]
 Nicaragua 0,05 %[56]
 Belize 0,08 %[19]
 Costa Rica 0,02 prosenttia julkiselle liikenteelle, kaupallisille kuljettajille ja uusille kuljettajille tai 0,05 prosenttia kaikille muille .[57][19]
 Guatemala 0,08 %[19]
 Honduras 0,07 %[19]
 Panama 0,08 %[19]
 Argentiina 0 % julkisen liikenteen ja hyöty-ajoneuvojen osalta, 0,02 prosenttia moottoripyörille ja 0,05 prosenttia muille.[58]
 Bolivia 0,05 % vain ammatillisille kuljettajille [59]
 Brasilia nollatoleranssi.[60][61]
 Chile 0,03-0,08 %[62]
 Kolumbia nollatoleranssi.[63]
 Ecuador 0,01 % kaupallisille tai ammatillisille kuljettajille; 0,03 % kaikille muille kuljettajille.[19]
 Guyana 0,08 %[19]
 Paraguay 0 %[64]
 Peru Vähintään 0,05 %
 Suriname 0,05 %[19]
 Uruguay nollatoleranssi[65]
 Venezuela 0,08 %[19]
 Kirgisia 0,05 %[19]
 Mongolia 0,05 %[19]
 Turkmenistan 0 %[19]
 Kiina 0,02 %. Yli 0,02 % mutta alle 0,08 %[66][67]
 Hongkong 0,05 % tai 0,067 %.[68]
 Japani 0,03 %.[69]
 Korean tasavalta 0,05 %[70]
 Taiwan Yli 0,05 % mutta alle 0,11 %
 Afganistan 0 %[19]
 Intia 0,03 %.
   Nepal 0 %.
 Sri Lanka 0,06 %
 Brunei Ei sovelleta, alkoholi on kielletty
 Kambodža 0,01 %[19]
 Indonesia 0 %[19]
 Malesia 0,08 %[71]
 Filippiinit 0,05 %[72]
 Singapore 0,08 %
 Thaimaa 0 % ammatillisille tai kaupallisille kuljettajille, 0,05 % kaikille muille kuljettajille.[19]
 Turkki 0,05 %,[73] 0 % kaupallisille kuljettajille ja julkisen liikenteen kuljettajille.
 Armenia 0,04 %[74]
 Azerbaidžan 0 %[75]
 Iran Ei sovelleta, alkoholi on kielletty
 Israel 0,024 % .[76]
 Jordania 0,05 %[19]
 Kuwait Ei sovelleta, alkoholi on kielletty
 Libanon 0,02 %
 Saudi-Arabia Ei sovelleta, alkoholi on kielletty
 Syyria ei aina sovelleta
 Yhdistyneet arabiemiraatit 0 %
 Albania 0,01 %[73]
 Itävalta 0,05 %.[19] 0,01 % kuljettajille, jotka ovat saaneet ajokortin alle kaksi vuotta
 Valko-Venäjä 0,03 %
 Belgia 0,05 %[73][77]
 Bosnia ja Hertsegovina 0,03 % .[78]
 Bulgaria 0,05 %[19]
 Tšekki 0 %[73]
 Kroatia 0,05 %. 0 % 16-24-vuotiaille ja ammattikuljettajille.[79][80]
 Kypros 0,05 %[19]
 Tanska 0,05 %,[81]
 Viro 0,019 %[82]
 Suomi 0,05 %[10], törkeä 0,12 %[10]
 Ranska 0,05 % tai 0,02 % (uusille kuljettajille (alle kolmivuotta ajokortin saajille) ja linja-auton kuljettille )
 Georgia 0,03 %[19]
 Saksa 0 % aloittelijoille (alle kahden vuoden kokemus tai alle 21-vuotiaat), ammattikuljettajat, linja-autonkuljettajat, kuorma-autonkuljettajat ja kuljettajat, jotka kuljettavat matkustajia kaupallisesti; 0,03 %. 0,05 % muut kuljettajat. Pyöräilijöille raja on 0,16 prosenttia, mikä ei ole yhteydessä muihin liikennerikkomuksiin tai onnettomuuksiin. 0,16 % pyöräilijöille on asetettu samat rangaistukset kuin autoilijoille.[83] [84]
 Gibraltar 0,05 %[85]
 Kreikka 0,05 % [73]
 Unkari 0 %[19]
 Islanti 0,04 %[73]
 Irlanti 0,05 % yleensä tai 0,02 % oppijoille kuljettajille, äskettäin pätevöidyille kuljettajille (niille, joilla on ajokortti alle kaksi vuotta).[86][87]
 Italia 0,05 – 0,08 %. 0,08 – 0,15 %[88]0 % kuljettajille, joilla on alle kolmivuotinen kokemus ja ammattikuljettajat
 Latvia 0,02 % kuljettajille, joiden kokemus on alle kaksi vuotta ja 0,05 % niille, joilla on yli kaksi vuotta kokemusta
 Liechtenstein 0,08 %
 Liettua 0 % taksin, kuorma-auton, linja-auton ja moottoripyörän kuljettajille. 0,02 % kuljettajille, joiden kokemus on alle kaksi vuotta ja 0,04 % niille, joilla on yli kaksi vuotta kokemusta[73]
 Luxemburg 0,02 % ammattikuljettajille ja kuljettajille, joiden kokemus on alle kaksi vuotta ja muille 0,05 %[89]
 Pohjois-Makedonia 0 % ammattimaisille kuljettajille, julkisen palvelun kuljettajille, kaupallisille kuljettajille ja aloitteleville kuljettajille, 0,05 prosenttia kaikille muille[90]
 Moldova 0,03 %[73]
 Malta 0,08 %[73]
 Alankomaat 0,05 %,[73] 0,02 % alle viiden vuoden kokemus (tai vähemmän kuin seitsemän vuoden kokemus, kun kuljettaja sai ajokortin ennen 18- ikä vuotta)
 Norja 0,02 %.[73][91]
 Puola 0,02 % [73][92]
 Portugali 0,05 %. 0,02 % kuljettajille, joilla on alle kolmen vuoden kokemus[73]
 Romania 0,02 %[93]
 Venäjä 0,0356 %[94][95] [96][97]
 Serbia 0,03 % kaikille, 0 % moottoripyöräajureille, ammattikuljettajille, julkisen liikenteen kuljettajille, kaupallisille kuljettajille ja aloitusajureille.[98] 0,02 % ei-ammattimaisille kuljettajille.
 Slovakia 0 %[73]
 Slovenia 0,05 %[19]
 Espanja 0,05 %[99] ja 0,03 %[100][101]
 Ruotsi 0,02 %[102]
 Sveitsi 0 % kuljettajille, joilla on alle kolmen vuoden kokemus, 0,05 %[73] muille
 Britannia ?
 Skotlanti ~0,05 % [103]
Englannin lippuWales lippu Englanti ja Wales ~0,08 % [104]
 Pohjois-Irlanti ~0,08 % [105][106]
 Ukraina 0,02 %[107]
 Ranskan Polynesia 0,05 %
 Mikronesia 0,05 %[19]
 Palau 0 % uusien tai kokemattomien kuljettajien sekä kaupallisten tai ammattimaisten kuljettajien osalta 0,10 prosenttia kaikille muille kuljettajille.[19]
 Australia ?
 Australian pääkaupunkiterritorio 0 % kuljettajille tai oppilas-ajajille, väliaikainen, rajoitettu tai koeajalla oleva ajokortti ja kuljettajat, jotka käyttävät raskaita ajoneuvoja tai jotka käyttävät julkisia ajoneuvoja vuokrasta tai palkkioista (esimerkiksi taksilla ja linja-autolla).  0,05 % kaikille muille kuljettajille.[108]
 Uusi Etelä-Wales 0 % oppilas-ajajille, ja väliaikaisille kuljettille. 0,02 prosenttia sellaisten ajoneuvojen kuljettajille, joiden ajoneuvon kokonaispaino on yli 13,9 tonnia, vaarallisia aineita kuljettavat ajoneuvot tai julkiset ajoneuvot, kuten taksit tai bussit.[109] 0,05 % kaikille muille kuljettajille.
 Pohjoisterritorio 0 % väliaikaisille (koekäyttöisille) lisenssinhaltijoille ja kaikille moottoripyöräilijöille. 0,05 % kaikille muille kuljettajille.
 Queensland 0 % raja-arvo koskee kuorma-autoja, linja-autoja, erityisajoneuvoja, vaarallisia aineita kuljettavia ajoneuvoja, pilottiajoneuvoja, takseja, oppilas-ajajille, sekä väliaikaisia kuljettajia ja moottoripyöräilijöitä ensimmäisen kahdentoista kuukauden aikana.[110]0,05 % kaikille muille kuljettajille.[111][112] [111]
 Etelä-Australia 0 % raja oppilas-ajajille, väliaikaisille, koeajalla raskaille ajoneuvoille ja takseille, lisensoitut ammatti autonkuljettajiat vaarallisia aineita kuljettaville ja linja-autoilijoille. 0,05 % kaikille muille kuljettajille
 Tasmania 0 % raja oppilas-ajajille, väliaikaisille, kuorma-autojen, bussien ja taksien kuljettijille. 0,05 % kaikille muille kuljettajille.
 Victoria 0 % rajoitus koskee ajokortittomia kuljettajia, oppimislupien haltijoita ja koekäyttölupia, "ammattimaisia" autoilijoita ja tiettyjä ajokortillisia rattijuoppoja.0,05 % kaikille muille kuljettajille.
 Länsi-Australia 0 % oppilas-ajajille, ja koeluvan haltijoille sekä henkilöille, jotka on tuomittu rattijuopumuksesta. 0,05 % kaikille muille kuljettajille.
 Uusi-Seelanti Uuden-Seelannin järjestelmä on ikäperusteinen.[113][114]0 % yläraja alle 20-vuotiaille. 0,05 % yli 20-vuotiaille henkilöille.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Grand Rapids Effects Revisited: Accidents, Alcohol and Risk (Arkistoitu – Internet Archive), H.-P. Krüger, J. Kazenwadel and M. Vollrath, Center for Traffic Sciences, University of Wuerzburg, Röntgenring 11, D-97070 Würzburg, Germany.
  2. ↑ a b Crash Risk of Alcohol Involved Driving: A Case-Control Study (Arkistoitu – Internet Archive), Blomberg, Richard D; Peck, Raymond C; Moskowitz, Herbert; Burns, Marcelline; Fiorentino, Dary. Abstract (Arkistoitu – Internet Archive). Dunlap and Associates, Department of Transportation, National Highway Traffic Safety Administration, 2005. Mainly pages xviii and 108.
  3. ↑ Salonen, Erkki (toim.): ”Muutos moottoriajoneuvoliikennelakiin 7.7.1950”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 272. Helsinki: Otava, 1950.
  4. ↑ Henrik Lundstem:Tieliikennekirja (3. painos), s. 88–89. Helsinki: Ajoturva, 1967.
  5. ↑ Kimmo Levä (toim.): Pyörillä kuormat kulkevat (Mobilia-vuosikirja 1996), s. 71–73. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1996.
  6. ↑ Anne Rikama: Pistä rattijuopot kuriin. Valitut Palat, syyskuu 1987, s. 9–11. Helsinki: Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab.
  7. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1988, s. 38. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09685-0.
  8. ↑ Mitä Missä Milloin 1988, s. 46.
  9. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1995, s. 99. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13254-7.
  10. ↑ a b c 23 luku (30.4.1999/545) Liikennerikoksista Finlex. Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 21.11.2013.
  11. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Rikoslaki 39/1889 finlex.fi. Edita. Viitattu 28.1.2019.
  12. ↑ a b Rattijuopumuksen seuraukset Poliisi.fi. Viitattu 21.11.2013.
  13. ↑ Korkeimman oikeuden ennakkopäätös 1989:15 1989. Finlex.
  14. ↑ Rattijuopumukset Suomessa 2011 4.4.2012. Liikenneraittiustyöryhmä. Arkistoitu 6.12.2013. Viitattu 2.12.2013.
  15. ↑ Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tieliikenneonnettomuustilasto. 18.6.2013. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2013.
  16. ↑ Henkilövahingot rattijuopumustapauksissa (pdf) Liikenneturva. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 16.7.2019.
  17. ↑ Henrik Lundsten: Tieliikennekirja (47. painos), s. 168. Helsinki: Oy Edita Ab, 2000.
  18. ↑ Road safety status of Angola Road safety status of Angola. World Health Organization. Viitattu 19 February 2015.
  19. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az Legal BAC limits by country World Health Organization. Viitattu 21 February 2015.
  20. ↑ Road safety status of Egypt Road safety status of Egypt. www.who.int. Viitattu 19 February 2015.
  21. ↑ Road safety status of Ethiopia Road safety status of Ethiopia. World Health Organization. Viitattu 19 February 2015.
  22. ↑ Road safety status of Nigeria Road safety by country profile of Nigeria. World Health Organization. Viitattu 19 February 2015.
  23. ↑ National Road Traffic Act, 1996.
  24. ↑ Standing Committee on Justice and Human Rights: Toward Eliminating Impaired Driving — Chapter 2: Legislative Background. Määritä julkaisu!May 1999. Parliament of Canada. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ Alberta Transportation (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ Traffic Safety Act (Alta.), s. 89
  27. ↑ Motor Vehicle Act (B.C.), s. 90.3
  28. ↑ Motor Vehicle Act (B.C.), s. 215.41
  29. ↑ Motor Vehicle Act (N.S.) (Arkistoitu – Internet Archive), s. 279C
  30. ↑ Motor Vehicle Act (N.B.)[vanhentunut linkki], s. 310.01
  31. ↑ The Highway Traffic Act (Man.) (Arkistoitu – Internet Archive), s. 265
  32. ↑ Highway Traffic Act (N.L.), ss. 60.1(9)(a), 60.2
  33. ↑ Highway Traffic Act (Ont.), s. 48
  34. ↑ Highway Traffic Act (P.E.I.), s. 277.1
  35. ↑ Traffic Safety Act (Sask.), ss. 146–147
  36. ↑ Motor Vehicles Act (N.W.T.), s. 116.4
  37. ↑ Motor Vehicles Act (Yuk.), s. 256
  38. ↑ BAC Limits Worldwide BAC Limits Worldwide table. www.icap.org. Arkistoitu 13 October 2013. Viitattu 19 February 2015.
  39. ↑ Implementation Guidelines for Alcohol and Drug Regulations – Chapter 7 fmcsa.dot.gov. Viitattu 27.2.2016.
  40. ↑ Arizona DUI Laws azgohs.gov. Viitattu 8.12.2016.
  41. ↑ Criminal Status of State Drunk Driving Laws National Conference of State Legislatures. Viitattu 28.1.2013.
  42. ↑ North Brunswick cops will be on the lookout for drunk drivers. New York Times, July 17, 2014. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.12.2013.
  43. ↑ ncga.state.nc.u
  44. ↑ [1][vanhentunut linkki]
  45. ↑ ncga.state.nc.u
  46. ↑ a b Drunken / Impaired Driving National Conference of State Legislatures. Viitattu 30 October 2017.
  47. ↑ See, e.g., Cal. Vehicle Code sec. 23152(a) and (b),California Vehicle Code, Sec. 23152 California State Legislature. Viitattu 30 October 2017.
  48. ↑ See, e.g., N.Y. Vehicle and traffic law, section 1192, found at New York Assembly official web site. Go to "Bill Search and Legislative Materials", then "New York State Laws." Accessed March 17, 2008.
  49. ↑ Larson, Aaron: Drunk Driving Terminology – DUI, DWI, BAC, and Related Terms expertlaw.com. 26 May 2016. Arkistoitu 16 kesäkuu 2018. Viitattu 30 October 2017.
  50. ↑ Davidson, Lee: Utahns still split on new DUI law, but big majority want changes before it kicks in. Määritä julkaisu!29 July 2017. Salt Lake Tribune. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30 October 2017.
  51. ↑ 14 CFR 91.17, also known as Federal Air Regulation 91.17
  52. ↑ Alcohol concentration. edocket.access.gpo.gov. Viitattu 16 April 2018.
  53. ↑ Puerto Rico OKs one lowest drunk-driving limits (Arkistoitu – Internet Archive)
  54. ↑ California Vehicle Code, Sec. 23152 California State Legislature. Viitattu 30 October 2017.
  55. ↑ Driving Under the Influence Unit royalbahamaspolice.org. Viitattu 30 March 2018.
  56. ↑ Road safety status of Nicaragua World Health Organization. Viitattu 19 February 2015.
  57. ↑ LEY DE TRÁNSITO POR VÍAS PÚBLICAS TERRESTRES Y SEGURIDAD VIAL Replublic of Costa Rica. Arkistoitu 15 joulukuu 2016. Viitattu 27 July 2017.
  58. ↑ Buenos Aires Ciudad – Seguridad Vial buenosaires.gob.ar. Viitattu 30 March 2018.(espanjaksi)
  59. ↑ Imprensa Nacional – Presidência da República / Casa Civil, Diário Oficial da União – Seção 1 – Edição 20 de 29/01/2013, Pag. 30(portugaliksi)
  60. ↑ Imprensa Nacional – Presidência da República / Casa Civil, Diário Oficial da União – Seção 1 – Edição 20 de 29/01/2013, Pag. 31(portugaliksi)
  61. ↑ Chile Transit Law, Articles 110, 193 and 196. Chile Library of Congress, accessed on 18 March 2012.
  62. ↑ Tolerancia cero: ni una cerveza si va a conducir 21.12.2013. Eltiempo.Com. Viitattu 26.1.2014.(espanjaksi)
  63. ↑ Legal BAC limits by country World Health Organization. Viitattu 30 June 2017.
  64. ↑ Archived copy montevideo.gub.uy. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 29.4.2015.(espanjaksi)
  65. ↑ 中华人民共和国刑法 (2011年)(kiinaksi) . Retrieved 22 February 2015.
  66. ↑ 中华人民共和国道路交通安全法. Retrieved 22 February 2015.(kiinaksi)
  67. ↑ Road Traffic Ordinance Cap. 374 legislation.gov.hk. Arkistoitu 22.5.2016.
  68. ↑ 飲酒運転の罰則等 Metropolitan Police Department. Viitattu 21.4.2018.(japaniksi)
  69. ↑ 국가법령정보센터 law.go.kr. Viitattu 11.6.2017.(koreaksi)
  70. ↑ What is the legal limit of alcohol in the blood? 17.11.2014. Department of Chemistry Malaysia. Arkistoitu 8.12.2014. Viitattu 5.12.2014.
  71. ↑ Some facts on the new anti-drunk driving law news.abs-cbn.com.
  72. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Blood Alcohol Concentration Limits Worldwide International Centre For Policy Studies. Page retrieved 30 October 2006
  73. ↑ Road safety status of Armenia violence injury prevention. www.who.int. Viitattu 19 February 2015.
  74. ↑ Azerbaijan travel advice Foreign travel advice. www.gov.uk. Viitattu 19 February 2015.
  75. ↑ Alcohol and Driving Ministry of Transport. Arkistoitu 22 kesäkuu 2017. Viitattu 2 July 2012.
  76. ↑ ETSC Fact Sheet, Belgium, January 2011 etsc.eu. Arkistoitu 27 toukokuu 2013. Viitattu 30 March 2018.
  77. ↑ ZAKON O OSNOVAMA BEZBJEDNOSTI SAOBRAĆAJA NA PUTEVIMA U BIH homologacija.gov.ba. Arkistoitu 28 tammikuu 2018. Viitattu 30 March 2018.(bosniaksi)
  78. ↑ 67 9.6.2008 Zakon o sigurnosti prometa na cestama narodne-novine.nn.hr. Viitattu 24.8.2016.
  79. ↑ Zakonske odredbe 21.1.2014. mup.hr. Viitattu 26.1.2014.(kroatiaksi)
  80. ↑ Straf for spritkørsel | Sikker Trafik Sikkertrafik.dk. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 26.1.2014.(tanskaksi)
  81. ↑ Liiklusseadus [Traffic Act]. . Riigi Teataja(viroksi)
  82. ↑ (http://www.mz-web.de/politik/alkohol-im-strassenverkehr-promille-grenze-fuer-radfahrer-bleibt-bei-1-6,20642162,24936596.html)
  83. ↑ (saksaksi)
  84. ↑ UK Government Advice on Gibraltar Page retrieved 30 October 2006.
  85. ↑ RTÉ News – New drink-driving laws in effect (29 October 2011)
  86. ↑ One pint too much as drive limit cut – Independent.ie independent.ie. Viitattu 30 March 2018.
  87. ↑ Automobile Club d'Italia art. 186 / 186 bis c.d.s.(italiaksi)
  88. ↑ police.lu – Extrait de quelques infractions au code de la route (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
  89. ↑ No.234 [2][vanhentunut linkki](makedoniaksi)
  90. ↑ [3]Page retrieved 21. June 2011.(norjaksi)
  91. ↑ Wyroki na pijanych kierowców i pijanych rowerzystów [INFOGRAFIKA] 14.8.2012. Wiadomosci.gazeta.pl. Viitattu 26.1.2014.(puolaksi)
  92. ↑ Noul Cod Rutier a fost APROBAT. E Jale pentru ȘOFERI ! Inchisoare pentru Alcool si Fara Permis pentru Centura si Vorbit la Telefon… avantulliber.ro. 20 January 2017. Viitattu 30 March 2018.(romaniaksi)
  93. ↑ Russia lifts zero permille limit for drunk driving 24.7.2013. bbcrussian.
  94. ↑ Russian drivers to be allowed to have slight alcohol content in blood 26.7.2013. Itar-tass.
  95. ↑ [4]
  96. ↑ Medvedev signs total drink driving ban 23.7.2010. RIAN.
  97. ↑ Serbia Touring Tips – South East Europe
  98. ↑ El alcohol – Dirección General de Tráfico Page retrieved 14 August 2016.(espanjaksi)
  99. ↑ www.dgt.es, dgt,: Drogas y alcohol objetivo de la nueva campaña de vigilancia de Tráfico. dgt.es. Viitattu 30 March 2018.(espanjaksi)
  100. ↑ Jurídicas, Noticias: Los Delitos contra la seguridad vial y el atestado policial. · Noticias Jurídicas noticias.juridicas.com. Viitattu 30 March 2018.[vanhentunut linkki](espanjaksi)
  101. ↑ Blåstestet avslöjar knarkade bilförare nyteknik.se. Arkistoitu 8 maaliskuu 2016. Viitattu 16 April 2018.(ruotsiksi)
  102. ↑ Lower drink drive limit news.scotland.gov.uk. Arkistoitu 25 syyskuu 2016. Viitattu 16 April 2018.
  103. ↑ Drink driving and the legal alcohol limit June 6, 2012. drinkaware. Arkistoitu huhtikuu 22, 2013. Viitattu 12.6.2012.
  104. ↑ DOE Northern Ireland: Road safety consultations (Arkistoitu – Internet Archive)
  105. ↑ Scotland to reduce drink-drive limit, BBC
  106. ↑ Zero alcohol laws. December 1, 2010. ACT Government. Arkistoitu helmikuu 28, 2016. Viitattu 18.3.2016.
  107. ↑ Wales, Transport for New South: Blood alcohol limits roadsafety.transport.nsw.gov.au. Arkistoitu 13 maaliskuu 2018. Viitattu 30 March 2018.
  108. ↑ Alcohol limits Queensland Government.
  109. ↑ a b Drink Driving Lawyers Brisbane Harper Finch Lawyers.
  110. ↑ Drink Driving Lawyers Brisbane Harper Finch Lawyers.
  111. ↑ Drinking & driving, New Zealand drink drive legal alcohol limit Alcohol.org.nz. Arkistoitu 11 toukokuu 2016. Viitattu 26 May 2016.
  112. ↑ Alcohol and drugs limits 29 May 2013. New Zealand Transport Authority. Viitattu 1 June 2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rattijuopumus&oldid=22742592”