Pranab Mukherjee
| Pranab Mukherjee | |
|---|---|
| প্রনব কুমার মুখার্জী | |
 Virallinen muotokuva (2012). |
|
| Intian presidentti | |
| Pääministeri |
Manmohan Singh Narendra Modi |
| Varapresidentti | Mohammad Hamid Ansari |
| Edeltäjä | Pratibha Patil |
| Seuraaja | Ram Nath Kovind |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. joulukuuta 1935 Kirnahar, Länsi-Bengali |
| Kuollut | 31. elokuuta 2020 (84 vuotta) |
| Puoliso | Suvra Mukherjee |
| Tiedot | |
| Puolue | Intian kongressipuolue |
| Uskonto | hindulaisuus |
| Aiheesta muualla | |
| pranabmukherjee.nic.in | |
Pranab Kumar Mukherjee (bengaliksi প্রণব কুমার মুখোপাধ্যায়, Prônôb Kumar Mukhopadhyaẏ, 11. joulukuuta 1935 Kirnahar, Länsi-Bengali – 31. elokuuta 2020) oli intialainen poliitikko, joka toimi maansa presidenttinä vuosina 2012–2017. Hän oli ennen presidenttiyttään Intian kongressipuolueen (INC) jäsen. 1980-luvun lopulla hän oli kolmen vuoden ajan itse perustamansa Rashtriya Samajwadi Congress -puolueen (RSC) johtaja, mutta palasi Intian kongressipuolueeseen Rajiv Gandhin pääministerikauden päätyttyä.[1][2][3]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ministerinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mukherjee toimi monissa ministerintehtävissä 1970-luvulta alkaen, muun muassa kauppaministerinä, puolustusministerinä, ulkoministerinä ja valtiovarainministerinä. Intian valtiovarainministeri hän on ollut tammikuusta 1982 joulukuuhun 1984, Indira Gandhin ollessa pääministeri, ja uudelleen tammikuusta 2009 kesäkuuhun 2012, Manmohan Singhin johtamassa hallituksessa.[1] Hän jätti ministeriytensä pyrkiessään maansa presidentiksi, johon tehtävään hänet myös valittiin heinäkuussa 2012.[4][5] Kauppaministerinä hän on toiminut tammikuusta 1980 tammikuuhun 1982 (Gandhin hallituksessa) sekä tammikuusta 1993 helmikuuhun 1995 (P. V. Narasimha Raon hallituksessa), puolustusministerinä toukokuusta 2004 lokakuuhun 2006 (Singhin hallituksessa) ja ulkoministerinä helmikuusta 1995 toukokuuhun 1996 (Raon hallituksessa) sekä lokakuusta 2006 toukokuuhun 2009 (Singhin hallituksessa).[1]
Parlamentin jäsenenä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mukherjee valittiin Intian parlamentin ylähuoneeseen Rajya Sabhaan ensimmäisen kerran vuonna 1969 ja hän toimi sen jäsenenä vuoteen 2004. Hänet uudelleenvalittiin vuosina 1975, 1981, 1993 ja 1999. Vuonna 2004 hänet valittiin ensimmäisen kerran Intian parlamentin alahuoneeseen, Lok Sabhaan, jossa hän edusti Jangipurin vaalipiiriä. Hänet valittiin toiselle Lok Sabha -kaudelleen vuonna 2009.[1]
Mukherjee toimi ylähuoneen johtajana (engl. Leader of the House) vuosina 1980–1985 ja alahuoneen johtajana vuosina 2004–2012.[1]
Presidenttinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]25. heinäkuuta 2012 Mukherjeesta tuli Intian presidentti.[1] Hänen toimikautensa kesti viisi vuotta.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mukherjee oli naimisissa ja hänellä oli vaimonsa Suvran kanssa kolme lasta, kaksi poikaa ja tytär. Hänen vanhempansa olivat Kamada Kinkar Mukherjee ja Rajlakshmi Mukherjee. Hänen isänsä oli vapaustaistelija, joka oli yli kymmenen vuotta vankeudessa vastustettuaan Intian brittihallintoa.[1][6]
Mukherjee suoritti Bachelor of Laws -tutkinnon oikeustieteessä ja Master of Arts -tutkinnot historiantutkimuksessa ja politiikan tutkimuksessa. Hänelle myönnettiin myös kunniatohtorin arvo (Doctor of Letters).[1] Ennen poliittista uraansa hän työskenteli opettajana, toimittajana ja asianajajana.[5]
Kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mukherjee kirjoitti kirjat Mid-term Poll (julkaistu 1969), Beyond Survival: Emerging Dimensions of Indian Economy (1984), Off the Track (1987), Saga of Struggle and Sacrifice (1992) ja Challenges Before the Nation (on Indian National Congress) (1992).[1]
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mukherjee kuoli 31. elokuuta 2020 monielinvaurio-oireyhtymään. Hän oli joutunut reilut kaksi viikkoa aiemmin hätäleikkaukseen aivoissa olleen veritulpan takia. Sairaalassa hänet testattiin myös COVID-19-positiiviseksi. Mukherjee oli koomassa leikkauksen jälkeen, ja hänen terveytensä romahti nopeasti 31. elokuuta, kun keuhkoinfektio aiheutti septisen sokin.[7]
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bharat Ratna (Intia, 2019)[8]
Padma Vibhushan (Intia, 2008)[9]
Norsunluurannikon kansallinen ritarikunta (Norsunluurannikko, 2016)[10]
Makarios III:n ritarikunta (Kypros, 2017)[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Pranab Mukherjee Lok Sabhan verkkosivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Pranab Mukherjee valittiin Intian uudeksi presidentiksi. Turun Sanomat, 22.7.2012. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.7.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pranab Mukherjee set to become Indian president Deutsche Welle. 18.7.2012. Viitattu 29.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Pranab Mukherjee quits as India's finance minister BBC News. 26.6.2012. Viitattu 26.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Pranab Mukherjee elected India president BBC News. 22.7.2012. Viitattu 26.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Nayyar, Dhiraj: At home, all we discussed was politics: Pranab Mukherjee India Today. 22.7.2012. Viitattu 26.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Former Indian President Pranab Mukherjee dies at 84 Al Jazeera. 31.8.2020. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Pranab Mukherjee, Nanaji Deshmukh, Bhupen Hazarika awarded Bharat Ratna The Hindu. 25.1.2019. Viitattu 23.5.2023. (englanti)
- ↑ Former President Pranab Mukherjee Biography: Birth, Death, Early Life, Education, Family, Political Career, Awards, COVID-19, Brain Surgery and More Jagranjosh.com. 31.8.2020. Viitattu 23.5.2023.
- ↑ President Mukherjee accorded with Grand Cross National Order of the Republic of Cote D'Ivoirie DNA India. Viitattu 23.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Transcript of Media Briefing on visits from Cyprus and Turkey Ministry of External Affairs: Government of India. 2017. Viitattu 23.5.2023. (englanniksi)
| Edeltäjä: Pratibha Patil |
Intian presidentti 2012–2017 |
Seuraaja: Ram Nath Kovind |
