Porin Ässät
| Porin Ässät | |
|---|---|
 |
|
| Historia |
RU-38: 1938–1967 Porin Karhut: 1960–1967 Porin Ässät: 1967– |
| Perustettu | 1967 |
| Kaupunki |
 Pori, Suomi |
| Kotiareena | Isomäen jäähalli (mainosnimeltään Enersense Areena) |
| – kapasiteetti | 6 000 |
| Sarja | SM-liiga |
| Värit | |
 |
|
| Toimitusjohtaja |
Sami Hautamäki |
| Puheenjohtaja |
Timo Lehtinen |
| Päävalmentaja |
Jarno Pikkarainen |
| Kapteeni |
Jan-Mikael Järvinen |
| Media |
Satakunnan Kansa Radio Pori |
| SM-mitalit | |
| Kultaa | 3 (1971, 1978, 2013) |
| Hopeaa | 4 (1979, 1980, 1984, 2006) |
| Pronssia | 2 (1976, 1995) |
Ässät on porilainen jääkiekkoseura. Se perustettiin vuonna 1967, kun porilaiset pääsarjatason seurat Porin Karhut ja Rosenlewin Urheilijat-38 yhdistettiin. RU-38 oli Rosenlewin tehtaiden vuonna 1938 perustama urheiluseura, ja Karhut puolestaan vuonna 1960 Porin Palloilijoiden ja Porin Kärppien yhdistämisellä syntynyt seura. Ässät on pelannut pääsarjatasolla I-divisioonakautta 1989–1990 lukuun ottamatta.
Ässillä on ollut jääkiekon lisäksi toimintaa myös jalkapallossa, jota se pelasi muutaman kauden ajan SM-sarjassa perittyään Rosenlewin Urheilijoiden jättämän paikan. Ässien verivihollinen sekä tunnetuin vastustaja on Rauman Lukko, ja joukkueiden väliset ottelut tunnetaan nimellä ”Satakunnan derby”.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Porin Ässien historia
Ässät perustettiin vuonna 1967 kahden porilaisen SM-sarjajoukkueen, Karhujen ja RU-38:n, yhdistyessä. Molemmat seurat olivat menestyneet SM-sarjassa. Yhdistymiseen vaikuttivat RU-38:n rahoittajan, Rosenlewin, halu luopua urheilutoiminnasta sekä Karhujen talousvaikeudet. Uuden seuran, Porin Ässien, nimeksi valittiin Vilho Santalan ehdottama nimi, ja logon suunnitteli Vesa Antikainen. Ässien jalkapallojoukkue peri RU-38:n paikan Mestaruussarjassa. Ässien alkutaival oli hieman haastava, sillä pelaajien sopeuttaminen samaan joukkueeseen ei sujunut ongelmitta, ja useita avainpelaajia lähti seurasta. Ensimmäisellä kaudellaan 1967–1968 Ässät sijoittui SM-sarjassa neljänneksi ja voitti Suomen Cupin mestaruuden.[1] Seuraavan vuosikymmenen alussa Ässät nousi Suomen jääkiekon huipulle. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa seura voitti vuonna 1971 Veli-Pekka Ketolan, Erkki Väkiparran ja Tapio Koskisen johdolla.
Toisen kerran Suomen mestaruuden Ässät voitti kaudella 1977–1978, kun Ketola ja Pekka Rautakallio palasivat joukkueeseen Pohjois-Amerikasta. Ässät oli 1970-luvun lopulla SM-liigan ehdottomia huippujoukkueita, ja seura eteni loppuotteluihin myös vuosina 1979 ja 1980, sijoittuen molempina vuosina hopealle. Joukkueen menestys jatkui 1980-luvun alussa, ja vuonna 1984 Ässät saavutti jälleen hopeaa. Ässien menestys hiipui 1980-luvun loppua kohti, ja kaudella 1988–1989 seura putosi ykkösdivisioonaan. Tämä visiitti jäi kuitenkin vain kauden mittaiseksi ja I-divisioonassa vietetyn kauden jälkeen Ässät palasi takaisin SM-liigaan voitettuaan liigakarsinnat JoKP:ta vastaan kaudella 1989–1990.
Paluun jälkeen Ässät lähti uuteen nousuun Viktor Tihonovin pojan, Vasili Tihonovin, valmennuksessa. Joukkue ylsi SM-liigan pudotuspeleihin ja sijoittui neljänneksi kaudella 1991–1992. Vuonna 1995 Ässät voitti SM-liigan pronssia paikallisvastustaja Lukkoa vastaan. Pronssikauden jälkeen Ässien menestys hiipui, ja seura koki vaikeita aikoja niin pelillisesti kuin taloudellisestikin 2000-luvun alussa. Kaudella 2000–2001 Ässät jäi liigan viimeiseksi.
Kaudella 2005–2006 Ässät yllätti monet etenemällä aina SM-liigan loppuotteluihin saakka, mutta hävisi HPK:lle ja jäi hopealle.[2] Tämän jälkeen koettiin taas takaiskuja, ja Ässät joutui karsimaan liigapaikastaan Sportin kanssa kaudella 2008–2009, mutta onnistui säilyttämään paikkansa.[3] Ässät nousi takaisin Suomen mestariksi kaudella 2012–2013, kun se voitti loppuottelusarjassa Tapparan voitoin 4–2. Tämä oli seuran kolmas Suomen mestaruus ja ensimmäinen sitten vuoden 1978. Voittomaalin teki Jyri Marttinen.[4]
Mestaruuden jälkeen Ässien menestys on vaihdellut. Seura on sijoittunut usein runkosarjassa keskikastiin tai sen alapuolelle, ja pudotuspelipaikka on jäänyt usein saavuttamatta. Kaudella 2018–2019 seura ilmoitti tuntuvista taloudellisista tappioista. Kaudella 2019–2020 Ässät sijoittui yhdeksänneksi, mutta pudotuspelit peruttiin koronaviruksen vuoksi. 2020-luvulla Ässät on sijoittunut runkosarjan keskikastiin ja häntäpäähän sekä kokenut valmentajavaihdoksia.
Naisten joukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porin Ässillä oli myös joukkue Naisten SM-sarjassa vuosina 1982–1995, ja oli yksi sen perustajajäsenistä.[5] Joukkue putosi SM-sarjasta keväällä 1995 ja jäi tämän jälkeen tauolle. Seuraavan kerran Ässien naisjoukkue pelasi naisten I divisioonassa kaudella 1998–1999. Seuraavalla kaudella se pääsi yrittämään nousua takaisin SM-sarjaan jääden kuitenkin kahdeksan joukkueen karsintasarjassa kuudenneksi. Kaikki neljä SM-sarja joukkuetta säilyttivät paikkansa. Karsintojen jälkeen joukkue pelasi vielä kolme kautta I ja II divisioonissa vailla mainittavaa menestystä ja lopetti sitten toimintansa keväällä 2003. Ässien naisten joukkueen paras pistenainen oli Sari Fisk.[6] Tällä hetkellä toimintaa on ainoastaan junioritasolla.[7]
Kotiareena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Isomäen jäähalli
Ässien kotiareena on Isomäen jäähalli, joka tunnetaan tiiviistä tunnelmasta sekä vaikean vieraspelipaikan maineesta. Erityisesti seisomakatsomo on erityinen, sillä se on Suomen suurimpia ja sijaitsee areenan parhailla katselupaikoilla.[8][9][10][11][12] Jäähalli sijaitsee Isomäen kaupunginosassa sijaitsevassa Porin urheilukeskuksessa. Se remontoitiin viimeksi vuosina 2014–2016, jolloin sen nimikin vaihdettiin virallisesti Isomäki Areenaksi.[13][14] Maaliskuussa 2022 seura tiedotti solmineensa sponsorisopimuksen hallin nimestä luovan suunnittelutoimisto West Creative Oy:n kanssa. Näin ollen hallin virallinen sponsorinimi oli maaliskuusta 2022 syksyyn 2023 West Areena. Hallin nimeksi tuli Enersense Areena syksyllä 2023.[15] Hallin nykyinen yleisökapasiteetti on 6 000 katsojaa.[16]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ässät on voittanut Suomen mestaruuden kolmesti: vuosina 1971, 1978 ja 2013. Hopeaa seura on saavuttanut vuosina 1979, 1980, 1984 ja 2006 sekä pronssia vuosina 1976 ja 1995. Ässät on voittanut siis yhdeksän SM-mitalia. Ässien edeltäjistä Porin Karhut voitti Suomen mestaruuden vuonna 1965 ja RU-38 vuonna 1967, molemmat juuri ennen seurojen yhdistämistä Ässiksi. RU-38 on voittanut lisäksi Suomen Cupin vuonna 1965 ja Ässät perustamisvuonnaan 1967. Ässien paras saavutus kansainvälisistä otteluista on jääkiekon Euroopan cupin pronssi vuodelta 1979.
Edeltäjäseurat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen mestaruus 1965
Ässät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Cup
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- mestaruus 1967
Euroopan cup
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. sija 1979
Tunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peliasu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ässät pelasi kaudella 2022–2023 kotiottelunsa punavalkoisilla paidoilla, punaisilla housuilla, punavalkoisilla sukilla sekä valkoisilla kypärillä. Vierasotteluissa joukkue esiintyy valkopunaisilla paidoilla sekä valkopunaisilla sukilla.[17] Ässät osallistui myös Roosa nauha -keräykseen huutokauppaamalla lokakuun teemaottelussa käyttämänsä erikoispelipaidat; lahjoituksen arvo oli yli 10 000 euroa.[18]
Logot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Patalogo vuodesta 2023 -
Aiempi patalogo -
Ässät-logo (ei virallisessa käytössä)
Hallimusiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen ottelun alkamista soitetaan porilaisen Remix-yhtyeen kappale ”Isomäen legenda”. Vierasjoukkueen saapuessa jäälle soitetaan hard rock -yhtye AC/DC:n kappale ”Hells Bells”. Ässien luistellessa kaukaloon soitetaan fanfaarin säestämänä Emerson, Lake & Powellin kappale ”Touch and Go”. Ässien tehdessä maalin sekä ottelun päättyessä voittoon soitetaan porilaisyhtyeen Nuoret Vihaiset Miehet kappale ”Patasydän”.[19] Otteluiden päätyttyä voittoon on kaudella 2023–2024 soinut pelin jälkeen myös Visan ja Harrin kappale ”Hyvä Ässät!”.lähde?
Pelaajat ja valmentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen joukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Porin Ässät kaudella 2025–2026 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokoonpano | Valmentajat | |||||
|
Maalivahdit Puolustajat |
Hyökkääjät
|
Päävalmentaja Apulaisvalmentajat
Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com. | ||||
- Päävalmentaja: Jarno Pikkarainen
- Valmentaja: Hermanni Vidman
- Valmentaja: Hannes Hyvönen
- Maalivahtivalmentaja: Jaakko Rosendahl
- Fysiikkavalmentaja: Jere Seppälä
- Fysioterapeutti / osteopaatti: Sauli Reunanen
- Fysioterapeutti: Matti Kuparinen
- Huoltaja: Kimmo Korhonen
- Huoltaja: Jukka Väkevä
- Huoltaja: Toni Korhonen
Päävalmentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Porin Ässien päävalmentajista
- Rauli Virtanen (1967–1968)
- Lasse Heikkilä (1968–1974)
- Matti Jansson (1974–1976)
- Lasse Heikkilä (1976–1981)
- Antti Heikkilä (1981–1986)
- Tapio Flinck (1986–1989)
- Matti Keinonen (1989–1990)
- Vasili Tihonov (1990–1993)
- Veli-Pekka Ketola (1993–1996)
- Kari Makkonen (1996)
- Juhani Tamminen (1996–1998)
- Esko Nokelainen (1998–1999)
- Veli-Pekka Ketola (1999)
- Vladimir Jurzinov Jr. (1999–2000)
- Ismo Läntinen (2000)
- Vladimir Jurzinov Jr. (2000–2001)
- Kaj Matalamäki (2001–2002)
- Mika Toivola (2002–2006)
- Juha Pajuoja (2006)
- Jari Härkälä (2006–2007)
- Alpo Suhonen (2007–2009)
- Pekka Rautakallio (2009–2011)
- Karri Kivi (2011–2013)
- Pekka Virta (2013–2014)
- Pekka Rautakallio (2014–2016)
- Mikael Kotkaniemi (2016)
- Jyrki Aho (2016–2018)
- Mikael Kotkaniemi (2018)
- Pasi Kaukoranta (2018–2019)
- Ari-Pekka Selin (2019–2021)
- Karri Kivi (2021–2023)
- Jere Härkälä (2023–2024)
- Jarno Pikkarainen (2024–)
Kapteenit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raimo Kilpiö (1967–1977)
- Veli-Pekka Ketola (1977–1981)
- Harry Nikander (1981–1982)
- Arto Javanainen (1982–1983)
- Tapio Levo (1983–1989)
- Risto Tuomi (1989–1990)
- Tapio Levo (1990–1992)
- Olli Kaski (1992–1994)
- Jokke Heinänen (1994–1995)
- Jari Korpisalo (1995–1997)
- Jari Levonen (1997–1998)
- Pasi Peltonen (1998–2000)
- Jari Korpisalo (2000–2005)
- Pasi Peltonen (2005–2007)
- Matti Kuparinen (2007–2011)
- Ville Uusitalo (2011–2015)
- Juha Kiilholma (2015–2016)
- Ville Uusitalo (2016)
- Matti Kuparinen (2016–2018)
- Tommi Taimi (2018–2019)
- Niklas Appelgren (2019–2021)
- Jarno Kärki (2021–2022)
- Jesse Joensuu (2022–2024)
- Jan-Mikael Järvinen (2024–)
Ässistä NHL:ään siirtyneet pelaajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekka Rautakallio (1979–1982)
- Kari Makkonen (1979–1980)
- Tapio Levo (1981–1983)
- Veli-Pekka Ketola (1981–1982)
- Arto Javanainen (1984–1985)
- Kari Takko (1985–1995)
- Christian Ruuttu (1986–1995)
- Masi Marjamäki (2005–2006)
- Jesse Joensuu (2008–2011, 2012–2015)
- Jussi Rynnäs (2011–2015)
- Antti Raanta (2013–2024)
- Erik Haula (2013–)
- Joel Armia (2014–)
- Esa Lindell (2015–)
- Jesperi Kotkaniemi (2018–)
- Juho Lammikko (2018–2022)
- Markus Niemeläinen (2021–2023)
- Nikolas Matinpalo (2023–)[22]
Jäädytetyt pelinumerot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nro | Pelaaja | Jäädytetty | Ottelu | Lähde | Huomautus |
|---|---|---|---|---|---|
| 2 | Antti Heikkilä | ||||
| 4 | Arto Javanainen | ||||
| 5 | Pekka Rautakallio | 27.1.2024 | Ässät–Lukko | [26] | |
| 11 | Raimo Kilpiö | 21.9.2019 | Ässät–Ilves | [27] | Numero jäädytetty myös Ässissä, mutta hallin kattoon nostettu paita RU-38:n. |
| 12 | Tapio Levo | 21.11.2007 | Ässät–Jokerit | [28] | |
| 13 | Veli-Pekka Ketola | Myös Porin Karhut jäädyttänyt numeron, Lasse Heikkilän käyttämänä. | |||
| 22 | Kari Makkonen | 2.2.2024 | Ässät–Tappara | [29] | |
| 89 | Jaroslav Otevřel | Numero jäädytetty, muttei nostettu hallin kattoon.[30][31] |
Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikkien aikojen tilastokärjet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taulukoissa on lueteltu tilastokärkien kymmenen parasta SM-liigan ajalta.[32][33][34]
| Pelaaja | Kaudet | O | M | S | P |
|---|---|---|---|---|---|
| Arto Javanainen | 1975–1994 | 574 | 380 | 282 | 662 |
| Kari Makkonen | 1975–1991 | 529 | 281 | 285 | 566 |
| Jari Korpisalo | 1990–2005 | 575 | 213 | 231 | 444 |
| Tapio Levo | 1975–1992 | 529 | 195 | 209 | 404 |
| Marko Kivenmäki | 1998–2010 | 452 | 108 | 232 | 340 |
| Tauno Mäkelä | 1975–1986 | 368 | 122 | 161 | 283 |
| Vjatšeslav Fandul | 1992–2004 | 342 | 107 | 155 | 262 |
| Veli-Matti Ruisma | 1975–1988 | 258 | 106 | 151 | 257 |
| Rauli Raitanen | 1987–1999 | 383 | 104 | 150 | 254 |
| Veli-Pekka Ketola | 1977–1981 | 144 | 95 | 155 | 250 |
| Pelaaja | Kaudet | O | M | S | P |
|---|---|---|---|---|---|
| Arto Javanainen | 1975–1994 | 574 | 380 | 282 | 662 |
| Kari Makkonen | 1975–1991 | 529 | 281 | 285 | 566 |
| Jari Korpisalo | 1990–2005 | 575 | 213 | 231 | 444 |
| Tapio Levo | 1975–1992 | 529 | 195 | 209 | 404 |
| Arto Heiskanen | 1983–1995 | 321 | 123 | 95 | 218 |
| Tauno Mäkelä | 1975–1986 | 368 | 122 | 161 | 283 |
| Jokke Heinänen | 1987–1999 | 369 | 108 | 94 | 202 |
| Marko Kivenmäki | 1998–2010 | 452 | 108 | 232 | 340 |
| Vjatšeslav Fandul | 1992–2004 | 342 | 107 | 155 | 262 |
| Veli-Matti Ruisma | 1975–1988 | 258 | 106 | 151 | 257 |
| Pelaaja | Kaudet | O | M | S | P |
|---|---|---|---|---|---|
| Kari Makkonen | 1975–1991 | 529 | 281 | 285 | 566 |
| Arto Javanainen | 1975–1994 | 574 | 380 | 282 | 662 |
| Marko Kivenmäki | 1998–2010 | 452 | 108 | 232 | 340 |
| Jari Korpisalo | 1990–2005 | 575 | 213 | 231 | 444 |
| Tapio Levo | 1975–1992 | 529 | 195 | 209 | 404 |
| Pasi Peltonen | 1993–2009 | 827 | 69 | 165 | 234 |
| Tauno Mäkelä | 1975–1986 | 368 | 122 | 161 | 283 |
| Vjatšeslav Fandul | 1992–2004 | 342 | 107 | 155 | 262 |
| Veli-Pekka Ketola | 1977–1981 | 144 | 95 | 155 | 250 |
| Veli-Matti Ruisma | 1975–1988 | 258 | 106 | 151 | 257 |
Ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ura
- Eniten kausia: 16, Harry Nikander, Pasi Peltonen
- Eniten otteluita: 827, Pasi Peltonen
- Eniten maaleja: 380, Arto Javanainen
- Eniten syöttöjä: 285, Kari Makkonen
- Eniten pisteitä: 662, Arto Javanainen
- Eniten jäähyminuutteja: 1 402, Pasi Peltonen
- Paras plusmiinus-tilasto: +243, Harry Nikander
- Kausi
- Eniten maaleja yhdellä kaudella: 44, Arto Javanainen (1985–86)
- Eniten ylivoimamaaleja yhdellä kaudella: 13, Marko Luomala (2009–10), 13, Sebastian Wännström (2020–21)
- Eniten syöttöjä yhdellä kaudella: 49, Veli-Pekka Ketola (1978–79)
- Eniten pisteitä yhdellä kaudella: 72, Veli-Pekka Ketola (1978–79)
- Eniten pisteitä yhdellä kaudella, puolustaja: 53, Pekka Rautakallio (1978–79)
- Eniten jäähyminuutteja yhdellä kaudella: 236, Matt Nickerson (2005–06)
- Eniten pisteitä yhdellä kaudella, tulokas: 38, Ari Matilainen (1987–88)
- Eniten maaleja yhdellä kaudella, puolustaja: 25, Pekka Rautakallio (1978–79)
Lähde:[35]
Sijoitukset ja tilastokärjet kausittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Porin Ässien kausista
| Kausi | Sij. | Lop. | O | V | V/ja | V/vl | H | H/ja | H/vl | TM | PM | P | P/O | Pudotuspelit |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2020–21 | 12 | 12 | 58 | 15 | 3 | 3 | 28 | 9 | 0 | 150 | 193 | 66 | 1,14 | ei edennyt pudotuspeleihin |
| 2021–22 | 15 | 15 | 60 | 11 | 4 | 3 | 36 | 3 | 3 | 127 | 181 | 53 | 0,88 | ei edennyt pudotuspeleihin |
| 2022–23 | 8 | 7 | 60 | 25 | 2 | 3 | 24 | 4 | 2 | 129 | 150 | 91 | 1,52 | putosi puolivälierissä, 1–4 (Ilves) |
| 2023–24 | 11 | 11 | 60 | 19 | 2 | 5 | 24 | 5 | 5 | 136 | 144 | 81 | 1,35 | ei edennyt pudotuspeleihin |
| 2024–25 | 7 | 6 | 60 | 26 | 2 | 2 | 21 | 5 | 4 | 160 | 159 | 95 | 1,58 | putosi puolivälierissä, 3–4 (KalPa) |
| Kausi | Pisteet | Maalit | Syötöt | Jäähyt | Plus/Miinus | Puolustajien pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2020–21 | Sebastian Wännström (46) | Sebastian Wännström (33) | Jakob Stenqvist (29) | Kasper Kotkansalo (56) | Jouka Juhola (9) | Jakob Stenqvist (39) |
| 2021–22 | Sakari Salminen (33) | Derek Barach (18) | Sakari Salminen (26) | Derek Barach (56) | R. Määttä/O. Vainio (5) | Jacob Andersson (20) |
| 2022–23 | Roope Talaja (31) | Roope Talaja (16) | Ian McCoshen (21) | Aleksi Laakso (73) | Rami Määttä (6) | Ian McCoshen (28) |
| 2023–24 | Jan-Mikael Järvinen (34) | Lenni Hämeenaho (14) | Jan-Mikael Järvinen (25) | Will Graber (56) | Jan-Mikael Järvinen (16) | Martin Lefebvre (27) |
| 2024–25 | Jan-Mikael Järvinen (54) | Lenni Hämeenaho (20) | Jan-Mikael Järvinen (45) | Aleksi Anttalainen (59) | Rami Määttä (16) | Kasper Puutio (25) |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laiho, Harri: Kiven Kovat. Satakunnan Kansa, 2013. ISBN 978-951-98753-6-1
- Majasaari, Matti: Pitkä laukaus. Satakunnan Kirjateollisuus Oy, 1994. ISBN 951-95837-5-0
- Porin Ässät Elite Prospectsissa (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Harri Laiho: Karhulauma hönkii henkiin herätetyssä cupissa Satakunnan Kansa. 24.8.2017. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ HPK jääkiekon Suomen mestariksi mtvuutiset.fi. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Ässät jatkaa SM-liigassa Jatkoaika.com. 11.4.2009. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Ässät on Suomen mestari! Ilta-Sanomat. 24.4.2013. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Jääkiekon Naisten Liiga 40 vuotta www.leijonat.fi. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Ässät Women eliteprospects.com. Elite Prospects. Viitattu 13.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Nuorten olympiafestivaalit | Valinnat yllättivät Ässissä pelaavat Harjavallan vahvistukset – Ennen matkaa pitää tehdä läksyt Satakunnan Kansa. 27.1.2025. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Juhani Tammisen Sport tarrasi momentumiinsa Porissa hs.fi. 17.4.2009. Helsingin Sanomat Oy. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 17.4.2009.
- ↑ Porin uskomaton tunnelma sai Ässien sankarin Aleksi Heimosalmen, 19, haukkomaan henkeä mtvuutiset.fi. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Pori on Suomen paras paikka pelata jääkiekkoa keväällä – Tunnelma koostuu aivan muista asioista kuin jatkuvasta laulamisesta satakunnankansa.fi.
- ↑ ”Tultiinko Poriin? Ei kuule!” Ässät jyräsi Ilveksen 5–2 – legendaarisen mestarijoukkueen maalivahdilta huima esimerkki porilaisyleisön voimasta YLE. 20.3. 21:13 Päivitetty 20.3. 22:22. Viitattu 9.5.2023.
- ↑ Onko Porissa Suomen paras kannattajakatsomo? Jos tiedät paremman, ilmoita se mukaan dokumenttiin! Yle Luovat sisällöt ja media. 10.3.2017. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Meritähti, Päivi: Porin jäähallin remontissa loppukiri: "Töitä tehdään yötä päivää" yle.fi. 6.8.2015. Yleisradio. Viitattu 8.6.2021.
- ↑ Rantala, Kati: Porin kiekkoväelle tärkeä nimi säilyy – jäähalli on nyt Isomäki Areena yle.fi. 15.10.2015. Yleisradio. Viitattu 8.6.2021.
- ↑ Isomäki Areenasta tuli Enersense Areena SV24. 8.9.2023. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Talous | Ässien kotipeleihin mahtuu nyt vähemmän väkeä kuin viime kaudella – Shotsin tulos yllätti Satakunnan Kansa. 23.10.2024. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Ässien tulevan kauden peliasussa palataan 90-luvulle. Punaisen peliasun täydentävät mustan sijasta valkoiset yksityiskohdat. Kypäräkin on valkoinen. 05.08.2022 10:30. Leijonat. Viitattu 9.5.2023.
- ↑ Ässien Roosa-nauha -kampanja tuotti 10 684 euroa 21.12.2022 07:32. Porin Ässät. Arkistoitu 9.5.2023. Viitattu 9.5.2023.
- ↑ https://web.archive.org/web/20230509141838/https://assat.com/fi-fi/article/uutiset/patasydan-on-suosituin-assiin-yhdistettava-biisi/2194/ assat.com. Arkistoitu 9.5.2023. Viitattu 9.5.2023.
- ↑ a b Joukkue - Porin Ässät assat.com. HC Ässät Pori Oy. Viitattu 24.5.2025.
- ↑ a b Ässät 2025-2026 Roster eliteprospects.com. Elite Prospects. Viitattu 24.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Raunio, Antti: Ässistä tuttu Nikolas Matinpalo debytoi NHL:ssä Satakunnan Kansa. 29.10.2023. Viitattu 26.5.2025.
- ↑ Valmentajat Patahistory.com. Viitattu 23.5.2025.
- ↑ Ässät - Team Captaincy History Eliteprospects. Viitattu 23.5.2025.
- ↑ NHL-varatut ja pelanneet Ässä-pelaajat Patahistory.com. Viitattu 23.5.2025.
- ↑ Holopainen, Pekka: Pekka Rautakallion paita nousee vihdoin Isonmäen hallin katonrajaan: ”Mietin jo, tuleeko tätä päivää ikinä” Yle. 27.1.2024. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ Raimo Kilpiön numeron jäädytys assat.com. Arkistoitu 10.7.2022. Viitattu 24.6.2021.
- ↑ Ässät jäädytti Levon pelinumeron mtvuutiset.fi. 21.11.2007. MTV Uutiset. Viitattu 24.6.2021.
- ↑ Korpelainen, Lore: Porin Ässät jäädyttää Kari Makkosen ja Pekka Rautakallion pelipaidat Yle. 14.9.2023. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ Ässät jäädytti legendojensa numeroita mtv.fi. 12.12.2002. MTV3. Viitattu 20.3.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ässät liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 1.5.2021.
- ↑ Matrikkeli pisteet Patahistory.com. Viitattu 23.5.2025.
- ↑ Matrikkeli maalit Patahistory.com. Viitattu 23.5.2025.
- ↑ Matrikkeli syötöt Patahistory.com. Viitattu 23.5.2025.
- ↑ Henkilökohtaiset ennätykset Patahistory.com. Viitattu 23.5.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]