Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri
| Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Северо-Кавказский федеральный округ Российской Федерации |
|
|---|---|
 |
|
 Federaatiopiirin sijainti Venäjällä |
|
| Valtio | Venäjä |
| Liittovaltiosubjektit |
Dagestanin tasavalta Ingušetian tasavalta Kabardi-Balkarian tasavalta Karatšai-Tšerkessian tasavalta Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta Stavropolin aluepiiri Tšetšenian tasavalta |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Pjatigorsk |
| – presidentin täysivaltainen edustaja | Juri Tšaika |
| Pinta-ala | 172 360 km² |
| Väkiluku (2010) | 9 428 826[1] |
| – väestötiheys | 54,7 as./km² |
| Federaatiopiirin internetsivut | |
|
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
|
|
Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri (ven. Северо-Кавказский федеральный округ Российской Федерации, Severo-Kavkazski federalnyi okrug Rossijskoi federatsii) on yksi Venäjän federaation kahdeksasta federaatiopiiristä. Se perustettiin vuonna 2010 lohkaisemalla erilleen osa aiemmin laajemmasta Eteläisestä federaatiopiiristä. Piiriin kuuluu seitsemän liittovaltiosubjektia: Dagestanin, Ingušetian, Kabardi-Balkarian, Karatšai-Tšerkessian, Pohjois-Ossetia-Alanian ja Tšetšenian tasavallat sekä Stavropolin aluepiiri.
Piiri ei kata Venäjän koko Pohjois-Kaukasiaan luettavaa maantieteellistä aluetta, vaan ulkopuolelle jäävät Krasnodarin aluepiirin ja sen sisällä sijaitsevan Adygeian alueet, jotka eivät ole muslimienemmistöisiä. Toisaalta Stavropolin aluepiiri ei lukeudu Kaukasiaan vaan sijaitsee sen pohjoispuolisella alangolla.lähde?
Federaatiopiirin hallintokeskus on Stavropolin aluepiirissä sijaitseva Pjatigorskin kaupunki, joka ei ole itse aluepiirin pääkaupunki. Federaatiopiirin johdossa Venäjän presidentin henkilökohtaisena täysivaltaisena edustajana on entinen Krasnojarskin aluepiirin ja Taimyrian kuvernööri Aleksandr Hloponin.
Federaatiopiirien perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän federaatiopiirit perustettiin alkuaan Vladimir Putinin aloitteesta vuonna 2000. Ne edustavat keskusvallan pyrkimystä koordinoida ja edustaa valtaansa federaation jäsenten keskuudessa. Sinänsä ne eivät ole itsehallinnollisia yksiköitä, eikä niitä ole mainittu liittovaltiosubjektien ja liittovaltion välisenä hallintotasona Venäjän perustuslaissa.
Federaatiopiirejä oli aluksi seitsemän. Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri syntyi 10 vuotta myöhemmin jakamalla Eteläinen federaatiopiiri kahteen osaan, presidentti Dmitri Medvedevin asetuksella 19. tammikuuta 2010. Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin pinta-ala 172 360 km² on vain prosentin verran Venäjän koko alueesta.
Väestö ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Federaatiopiirissä asui vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 9,43 miljoonaa ihmistä[1], jolla asukasmäärällä se on Kaukoidän federaatiopiirin jälkeen Venäjän toiseksi pienin federaatiopiiri.
Federaatiopiirin asukkaista noin 65 % kuuluu kaukasialaisiin kansoihin ja noin 30 % on kansallisuudeltaan venäläisiä. Tšetšeeneitä on 16 % ja avaareita, kabardeja, dargineja, inguušeja ja osseetteja kutakin yli 5 %.
Vastaavasti uskonnoltaan muslimeja on noin 62 % ja ortodokseja 36 %.
Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin alueella muodostui vain 2,37 prosenttia (eli 887 605,6 miljoonaa ruplaa vuonna 2010) koko Venäjän BKT:stä.[2] Bruttokansantuotteen kannalta federaatiopiiri oli maan alimman BKT-kertymän seutua. Henkeä kohti laskettu BKT-osuus oli vain 94 137 ruplaa vuonna 2010. Tämä oli 36 prosenttia Venäjän keskimääräisestä tasosta ja euromääräisesti vuoden 2010 lopun vaihtokurssilla 2 306 euroa koko vuodelta. Vaatimattomin BKT-taso henkeä kohden oli Ingušetiassa ja Tšetšeniassa, joissa se jäi vain 20 ja 21 prosenttiin Venäjän keskiarvosta (koko Venäjän alimmat arvot).[1][3]
| Kartan numero |
Federaatiosubjekti | Väestö 2010[1] |
Alueellinen BKT vuonna 2010 (milj. ruplaa)[2] |
Osuus koko Venäjän BKT:stä vuonna 2010 (%) |
BKT henkeä kohti (ruplaa, 2010) |
BKT henkeä kohti (% Venäjän keskiarvosta) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Dagestan | 2 910 249 | 285 278,9 | 0,76 | 98 026 | 37 |
| 2 | Ingušetia | 412 529 | 21 536,7 | 0,06 | 52 207 | 20 |
| 3 | Kabardi-Balkaria | 859 939 | 76 056,5 | 0,20 | 88 444 | 34 |
| 4 | Karatšai-Tšerkessia | 477 859 | 43 324,1 | 0,12 | 90 663 | 35 |
| 5 | Pohjois-Ossetia-Alania | 712 980 | 74 844,8 | 0,12 | 104 975 | 40 |
| 6 | Stavropolin aluepiiri | 2 786 281 | 316 888,9 | 0,85 | 113 732 | 43 |
| 7 | Tšetšenia | 1 268 989 | 69 675,7 | 0,19 | 54 906 | 21 |
| 1-7 | Yhteensä | 9 428 826 | 887 605,6 | 2,37 | 94 137 | 36 |
Presidentinhallinnon täysivaltaiset edustajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aleksandr Hloponin (2010–2014)
- Sergei Melikov (2014–2016)
- Oleg Belaventsev (2016–2018)
- Aleksandr Matovnikov (2018–2020)
- Juri Tšaika (2020-)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel -taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 31.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel -taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 31.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 31.3.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Russia's new North Caucasus Federal District RIA Novosti 21.01.2010 (englanniksi) (mm. kartta)
- SKFO.RU – regional information portal (Arkistoitu – Internet Archive) (russian)
