Pankration

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pankration-ottelu kuvattuna attikalaisessa amforassa, noin 490 eaa.

Pankration (m.kreik. παγκράτιον) oli antiikin kreikkalainen kamppailulaji, joka yhdisteli nyrkkeilyä ja vapaapainia.[1][2] Pankration oli mukana muun muassa Olympian kisojen ja muiden panhelleenisten kisojen ohjelmassa.

Lajin nimi tulee sanoista pan, ”kaikki” ja krateō, ”voittaa”, ”hallita”. Lajin sääntöjä ei nykyään tarkalleen tiedetä, mutta erilaisten tekniikkojen käyttö oli hyvin vapaata. Muun muassa lyöminen, potkiminen ja kuristaminen olivat sallittuja, sen sijaan pureminen ja sormen työntäminen silmään kiellettyjä.[3] Kintaita ei käytetty. Kilpailijat ottelivat alastomina vartalot öljyttyinä, mutta vastustajan päälle saatettiin heittää esimerkiksi hiekkaa ja tuhkaa, jotta ote pitäisi paremmin. Ottelun voittaja selvisi, kun toinen osapuoli luovutti.[3] Usein ottelu päättyi toisen kuolemaan.[2]

Nykyaikana pankrationia muistuttava laji vapaaottelu kasvattaa suosiotaan, ja jotkut lajijärjestöt käyttävätkin pankration-nimeä.

Pankration Olympian kisoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pankrationia esittävän patsaan pienoiskopio.

Olympian kisoissa pankration otettiin mukaan kisaohjelmaan 33. olympiadin kisoissa vuonna 648 eaa. Se toimi kisojen päätöslajina. Lisäksi kisoihin kuului poikien pankration, joka otettiin mukaan 145. olympiadin kisoissa vuonna 200 eaa.[3] Lajin tunnetuimpiin voittajiin kuuluu Arrhikhion Figaleialainen, joka voitti Olympiassa kolmesti vuosina 572–564 eaa. ja viimeisellä kerralla julistettiin voittajaksi vaikka oli jo kuollut ottelussa.[4]

Seuraavassa luetellaan pankrationin ja poikien pankrationin tunnetut voittajat Olympian kisoissa. Luettelo perustuu Foundation of the Hellenic World -säätiön kokoamaan tietokantaan, johon on koottu antiikin ajalta säilyneet tiedot kisojen voittajista (katso myös: luettelo Olympian kisojen voittajista). Säilyneet tiedot ovat epätäydellisiä.[5]

Olympiadi Vuosi Voittaja Kotipaikka
33. 648 eaa. Lygdamis Syrakusa
36. 636 eaa. Frynon Ateena
52. 572 eaa. Arrhikhion Figaleia
53. 568 eaa. Arrhikhion Figaleia
54. 564 eaa. Arrhikhion Figaleia
61. 536 eaa. Agatharkhos Opus
66. 516 eaa. Timasitheos Delfoi
67. 512 eaa. Timasitheos Delfoi
74. 484 eaa. Agias Farsalos
75. 480 eaa. Dromeus Mantineia
76. 476 eaa. Theagenes Thasos
77. 472 eaa. Kallias Ateena
78. 468 eaa. [E]pitimadas Argos
79. 464 eaa. Efotion (tai Efondion tai Efendion) Mainalos
80. 460 eaa. Timodemos Ateena
81. 456 eaa. Timanthes Kleonai
82. 452 eaa. Damagetos Rhodos
83. 448 eaa. Damagetos Rhodos
87. 432 eaa. Dorieus Rhodos
88. 428 eaa. Dorieus Rhodos
89. 424 eaa. Dorieus Rhodos
90. 420 eaa. Androsthenes Mainalos
91. 416 eaa. Androsthenes Mainalos
93. 408 eaa. Pulydamas Skotussa
94. 404 eaa. Promakhos Pellene
95. 400 eaa. Antiokhos Lepreon
100. 380 eaa. Ksenofon Aigai, Kilikia
103. 368 eaa. ei tiedossa Stratos
104. 364 eaa. Sostratos Sikyon
105. 360 eaa. Sostratos Sikyon
106. 356 eaa. Sostratos Sikyon
111. 336 eaa. Dioksippos Ateena
114. 324 eaa. Astyanaks Miletos
115. 320 eaa. Astyanaks Miletos
116. 316 eaa. Astyanaks Miletos
117. 312 eaa. Aristofon Ateena
118. 308 eaa. Antenor Miletos
120. 300 eaa. Nikon Anthedon
121. 296 eaa. Nikon Anthedon
140. 220 eaa. Agesidamos Messene
141. 216 eaa. Kleitomakhos Theba
156. 156 eaa. Aristomenes Rhodos
172. 92 eaa. Protofanes Magnesia, Maiandros
177. 72 eaa. Sfodrias Sikyon
178. 68 eaa. Straton (tai Stratonikos) Aleksandria
182. 52 eaa. Marion Aleksandria
189. 24 eaa. Filippos Glykon Pergamon
198. 13 jaa. Aristeas Stratonikeia
201. 25 jaa. Hermas Antiokia
202. 29 jaa. Hermas Antiokia
203. 33 jaa. Heras Laodikeia
204. 37 jaa. Nikostratos Aigai, Kilikia
208. 53 jaa. ei tiedossa Stratonikeia
211. 65 jaa. Ksenodamos Antikyra
212. 69 jaa. Tiberius Claudius Artemidorus Tralleis
215. 81 jaa. Tiberius Claudius Rufus Smyrna
216. 85 jaa. Titus Flavius Artemidoros Adana
217. 89 jaa. Titus Flavius Artemidoros Adana
220. 101 jaa. Titus Flavius Archibios Aleksandria
221. 105 jaa. Titus Flavius Archibios Aleksandria
226. 125 jaa. Marcus Ulpius Domesticus Efesos
233. 153 jaa. Marcus Aurelius Demetrios Aleksandria
238. 173 jaa. Marcus Aurelius Demostratos Damas Sardis
239. 177 jaa. Marcus Aurelius Demostratos Damas Sardis
240. 181 jaa. Marcus Aurelius Asklepiades Aleksandria
247. 209 jaa. Gaius Perelius Aurelius Alexandrus Thyateira
248. 213 jaa. Lucius Silicius Firmus Mandrogenes Magnesia, Maiandros
249. 217 jaa. Aurelius Aelix Foinikia
250. 221 jaa. Aurelius Phoibammon Egypti

Poikien pankration

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympiadi Vuosi Voittaja Kotipaikka
145. 200 eaa. Faidimos Aleksandria Troas
152. 172 eaa. Diallos Smyrna
156. 156 eaa. Amyntas Eresos
177. 72 eaa. Kalas Elis
207. 49 jaa. Publius Cornelius Ariston Efesos
217. 89 jaa. Nikanor Efesos
224. 117 jaa. Publius Aelius Aristomachus Magnesia, Maiandros
  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: παγκράτιον A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Pankration”, Antiikin käsikirja, s. 400. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  3. a b c Kotynski, Edward J.: The Athletics of the Ancient Olympics: A Summary and Research Tool oocities.org. 2006. Viitattu 22.2.2016.
  4. Kivistö, Sari: ”Kilpailu ja urheilu”. Teoksessa Kajava, Mika et al.: Kulttuuri antiikin maailmassa, s. 241–258. Helsinki: Teos, 2009. ISBN 978-951-851-157-4
  5. The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 22.2.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]