Elis (kaupunki)
| Elis | |
|---|---|
| Ἤλις | |
 Eliin arkeologista aluetta, taustalla kaupungin akropolis. |
|
| Sijainti | |
  Elis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Amaliáda, Ilída, Elis, Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 1100-luku eaa.–600-luku jaa. |
| Huippukausi | n. 500–400-luvut eaa. |
| Kulttuuri |
helladinen kulttuuri antiikki |
| Alue | Elis |
| Aiheesta muualla | |
Elis (m.kreik. Ἤλις, Ēlis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Eliissä Peloponnesoksen niemimaan luoteisosassa Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee nykyisessä Ilídan kunnassa vajaan kilometrin koilliseen Kalývian kylästä ja saman verran luoteeseen Archaía Ílidan kylästä.[3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eliin kaupunkivaltio käsitti laajimmillaan koko Eliin alueen eli jotakuinkin nykyisen Eliin alueyksikön alueen, jotka ovat saaneet nimensä kaupunkivaltiosta. Sen vuorten puoli tunnettiin nimellä Akroreia ja alava osa nimellä Elis Koile. Elikseen myöhemmin liitetty eteläisin osa tunnettiin nimellä Pisatis. Eliin alueen pohjoispuolella sijaitsi Akhaia, itäpuolella Arkadia ja eteläpuolella Messenia.[4] Länsipuolella oli Joonianmeri. Eliin kaupunki itse sijaitsi kaupunkivaltion alueen luoteisosassa Koilen alueella, Peneios-joen (nyk. Pineiós) tasangon itäosassa joen pohjoisrannalla.[1]
Kaupunkivaltion alaisuuteen kuului myös muita alueen kyliä ja pienempiä asutuksia,[2] joiden todennäköisiä paikkoja on tunnistettu seudun arkeologisessa kartoituksessa noin 280,[1] sekä noin 40 kilometrin päässä kaupungista kaakkoon sijainnut Olympian pyhäkköalue, joka tunnetaan Olympian kisoista.[5] Seutu oli hyvää maanviljelysaluetta, mikä oli osaltaan kaupunkivaltion vaurauden takana.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eliin paikalla on ollut ihmisasutusta viimeistään keskisellä paleoliittisella kaudella noin 120 000 eaa. ja edelleen neolittisella kaudella.[2] Enemmän jäänteitä kiinteästä asutuksesta on varhaiselta helladiselta kaudelta noin 2800–2200 eaa. lähtien. Tuolloin asutus sijaitsi myöhemmän akropoliin huipulla sekä sen luoteisrinteellä Peneios-joen suunnassa. Mykeneläisellä kaudella noin 1600–1100 eaa. kaupunki oli perinteen mukaan yksi seudun neljästä tai viidestä merkittävimmästä keskuksesta.[1][5]
Kreikkalaisessa mytologiassa Eliin kaupunkivaltion perustajana pidettiin aitolialais-doorilaista Oksylosta noin 1100–1000-luvuilla eaa., mikä liittyy niin kutsuttuun doorilaisvalloitukseen alueella.[1][2] Seudun asukkaat tunnettiin nimellä epeijit (Epeioi tai Epoioi), mikä oli peräisin mytologian Epeioksesta.[5]
Eliin suurinta kukoistuskautta olivat sen varhaishistorian 1000–900-luku eaa., klassisen kauden 500–400-luvut eaa. sekä aika 100-luvulta eaa. 200-luvulle jaa. roomalaisella kaudella.[2] Geometrisen kauden aikana noin 800-luvulla jaa. Elis valloitti Akroreian alueen sekä Pisalta Olympian alueen. Kuninkuus hylättiin kaupungissa 700-luvulla eaa. Arkaaisella kaudella kaupunki alkoi laajeta akropoliilta lounaaseen. Samaan aikaan Elis soti usein Pisan kanssa alueiden hallinnasta. Noin 570 eaa. kaupungin hallintoa uudistettiin, ja sitä hallinneet oligarkit ottivat hallintoon mukaan lisää kansalaisia.[1]
Elis sijaitsi suhteellisen syrjässä, eikä se historiansa aikana ollut sotilaallisesti merkittävä. Kaupungin suurin merkitys oli siinä, että se järjesti Olympian kisoja Olympian lehdossa jo muinaisista ajoista, ja vastasi alueen kultista ja Zeuksen temppelistä. Perinteen mukaan kisat järjesteltiin uudestaan Eliin kuninkaan Ifitoksen aikana. Historiallisesti kisoja tiedetään järjestetyn viimeistään vuodesta 776 eaa. lähtien. Kisat olivat suurimman osan historiaansa Eliin alaisuudessa, lukuun ottamatta joitakin kausia, jolloin ne järjesti Pisa Olympian ollessa tämän hallussa noin vuosina 668–572 eaa.[5][6] Tämän jälkeen Elis kukisti pisalaiset lopullisesti ja sai vallattua Olympian takaisin Spartan avustuksella.[1][4] Kisojen ollessa Eliksellä niiden järjestämisestä vastasivat elisläiset hellanodikai-virkamiehet.
Koska Elistä pidettiin kisojen ansiosta pyhänä alueena, se kukoisti ja sai olla suhteellisen rauhassa sodilta. Se ei ottanut osaa 400-luvun eaa. alkupuolen persialaissotiin. Klassisella ja hellenistisellä kaudella kaupunki laajeni edelleen joka suuntaan akropoliin ympäristöön ja myös Peneioksen toiselle puolelle. Eliin kaupunkivaltion alue laajeni puolestaan suurimmillaan Messenian ja Akhaian rajoille sekä käsittämään Trifylian alueen, ja se oli yksi Peloponnesoksen suurimpia kaupunkivaltioita. Vuonna 471/470 eaa. lähtien kaupungin hallintoa uudistettiin jälleen demokraattisemmaksi ja kaupungin päätöksenteosta vastasivat nyt neuvosto (bule) sekä kansankokous (demos).[1][4] Erään käsityksen mukaan Eliin kylien liittyminen yhteen yhdeksi kaupungiksi (synoikismos) olisi tapahtunut vasta tuolloin.[7]
400-luvun loppupuolen eaa. peloponnesolaissodassa Elis luopui puolueettomuudestaan ja oli ensin Spartan puolella vuoteen 420 eaa. ja tämän jälkeen Ateenan puolella. Kaupungin akropolis linnoitettiin 400-luvulla eaa. ja linnoitusrakennelmat uusittiin vuonna 313 eaa. 300-luvulla eaa. kaupungissa toimi sieltä kotoisin olleen Faidonin perustama elisläinen filosofikoulukunta. Vuodesta 191 eaa. Elis kuului Akhaian liittoon. Rooman valtakunnan osa siitä tuli muun Peloponnesoksen tavoin vuonna 146 eaa. Se nautti kuitenkin edelleen jossain määrin itsenäisestä asemasta.[1][4]
Varsinainen Eliin kaupunki oli suurimmillaan roomalaisella kaudella. Herulit tuhosivat kaupungin vuonna 267 eaa. Antiikin ajan lopulla kaupunki taantui muun muassa Olympian kisojen lopettamisen vuonna 393 eaa. seurauksena. Kaupunki säilyi kuitenkin asuttuna, joskin huomattavasti aikaisempaa pienempänä, vielä varhaiskristillisellä kaudella, jolloin sinne rakennettiin basilikakirkko, sekä varhaisella bysanttilaisella kaudella ainakin 500–600-luvuille jaa. saakka. Noihin aikoihin se tuhoutui maanjäristyksessä. Frankkivallan aikana entiselle akropoliille rakennettiin linna (kástro), jossa käytettiin antiikin aikaisten rakennusten materiaalia.[1][2][5]
Eliin kaupunki paikallistettiin 1800-luvulla.[5] Sen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1910–1914, ja niitä on jatkettu vuodesta 1960 lähtien.[1] Kaivauksia ovat suorittaneet Itävallan arkeologinen instituutti Ateenassa sekä kreikkalaiset arkeologit.[3]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eliin arkeologinen alue on laaja, ja käsittää muun muassa akropoliin eli linnavuoren alueen, agoran, teatterin ja asuinkortteleita sekä hautausmaita. Kaupungin lähiympäristössä oli useita pienempiä asutuksia. Vain pieni osa kokonaisuudesta on kaivettu esiin.[8]
Akropolis eli linnavuori sijaitsi kaupungin itäpuolella. Kukkula on tunnettu nykyaikana myös nimellä Paliópyrgos, ja sen korkeus on noin 400 metriä. Kukkulan alueella on linnoitusmuurien jäänteitä, erityisesti sen pohjois- ja länsiosassa. Akropoliilla sijaitsi Athenelle omistettu temppeli. Sen luoteisrinteessä agoran pohjoispuolella sijaitsi Eliin teatteri, joka oli rakennettu alun perin 300-luvulla eaa. Sitä muutettiin hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.[1][8]
Agoran eli kauppapaikan alueella sijaitsi lukuisia temppeleitä ja julkisia rakennuksia, mukaan lukien stoia eli pylväshalleja, buleuterion, kaksi gymnasionia, palaistra ja Hellanodikaion eli Olympian kisoja järjestäneiden hellanodikai-virkamiesten rakennus. Merkittävin stoa oli niin kutsuttu Etelästoa eli Korkyraion, joka oli doorilaista tyyliä edustanut kaksoisstoa.[1][8]
Pyhäkköalue keskittyi agoran eteläpuolelle. Kaupungissa tiedetään olleen Afrodite Uranialle omistettu temppeli, jossa oli Feidiaan veistämä, kullasta ja norsunluusta tehty jumalattaren kulttikuva; erillinen Afrodite Pandemoksen pyhäkkö, jossa oli Skopaksen veistämä Afroditea ja vuohta esittänyt veistos; Apollon Akesiuksen temppeli; Haadeen temppeli; Artemis Filomeiraksin pyhäkkö; Akhilleen kenotafi; Tykhen ja Sosipoliin temppeli; Silenoksen temppeli; sekä roomalaisella kaudella myös keisarikultille omistettu tholos eli pyörötemppeli.[1][8][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Elis, Peloponnesos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Elis: History Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b Archaeological Site of Ancient Elis Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d Elis Encyclopaedia Britannica. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d e f g Ancient Ilis Olympia Greece. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Smith, William: ”Pisa”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Nielsen, Thomas Heine: Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 249–. (Historia (Wiesbaden, Germany): Einzelschriften, ISSN 0341-0056, 162 / Papers from the Copenhagen Polis Centre, Polis Centeret, 6) Franz Steiner Verlag, 2002. ISBN 351508102X Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d Elis: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 21.8.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elis Wikimedia Commonsissa
