Nahanluonti
Nahanluonti on eläimen ulkokerrosten aika ajoin tapahtuva uusiutuminen niin, että entinen peite irtaantuu ja uusi peite muodostuu sen sijalle.[1][2] Ilmiö esiintyy yleensä kasvun yhteydessä siten, että uusi nahka on edellistä suurempi. Nahanluontia esiintyy usein sellaisilla eläimillä, joilla on lujatekoinen ulkoinen tukiranka.[2][3] Tapahtuman ajoitusta ja samanaikaisuutta eläimen eri osissa säätelevät hormonit.[3] Esimerkiksi hyönteisillä on nahanluontihormonina ekdysoni ja selkärankaisilla kilpirauhashormoni tyroksiini.[1][4]
Niveljalkaisten ihopanssarissa tapahtuu nahan uusiutuessa useita muutoksia, esimerkiksi lähes koko kutikulan sisäkerros hajoaa ja imeytyy kudoksiin.[3] Niveljalkaisten ulkoisen tukirangan muodostavaa kuorta kutsutaan kitiinikutikulaksi.[5] Äyriäisten nahanluontia kutsutaan yleensä kuorenvaihdoksi.[3] Selkärankaisista nahanluontia esiintyy vain sammakkoeläimillä ja matelijoilla. Sammakkoeläimet irrottavat vanhan nahkansa raajoilla repien ja syövät sen yleensä välittömästi, matelijoista liskot vaihtavat nahkansa paloina ja käärmeet yhtenä kappaleena.[2] Krokotiilien nahanluonti tapahtuu pieninä kappaleina ja kilpikonnilla vanha nahka irtoaa yksittäisinä kilpinä.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tirri, Rauno et al.: Biologian sanakirja. (Uudistetun laitoksen 1. painos) Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8