Metropolis (elokuva)
| Metropolis | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Fritz Lang |
| Käsikirjoittaja |
Thea von Harbou Fritz Lang |
| Tuottaja | Erich Pommer |
| Säveltäjä | Gottfried Huppertz |
| Kuvaaja |
Karl Freund, Günther Rittau, Walter Ruttmann |
| Leikkaaja | Fritz Lang |
| Tuotantosuunnittelija | Otto Hunte |
| Pääosat |
Alfred Abel Brigitte Helm Gustav Fröhlich Rudolf Klein-Rogge |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Saksa |
| Tuotantoyhtiö | Universum Film AG |
| Levittäjä |
Universum Film AG Netflix |
| Ensi-ilta |
10. tammikuuta 1927 (Berliini) 21. maaliskuuta 1927 (Helsinki) |
| Kesto |
153 (ensi-ilta 1/1927) 145 (entistettynä 2010) |
| Alkuperäiskieli | saksa |
| Budjetti | noin 5 miljoonaa reichsmarkia [1] |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Metropolis on Fritz Langin ohjaama saksalainen mykkäelokuva vuodelta 1927. Se kuvattiin Saksassa Babelsbergin studioilla. Metropolis on useissa äänestyksissä arvioitu yhdeksi maailman parhaista elokuvista[2][3].
Lang ja hänen vaimonsa Thea von Harbou kirjoittivat käsikirjoituksen vuonna 1924. Elokuva sijoittuu futuristiseen dystopiaan, ja aikalaisensa Panssarilaiva Potemkinin tavoin se heijastaa aikansa poliittista kapitalismin ja kommunismin vastakkainasettelua. Noin viisi miljoonaa Reichsmarkia maksanut Metropolis oli aikansa kallein mykkäelokuva.[1][4] Se kuuluu Unescon maailman kulttuuriperintödokumenttien luetteloon.[5]
Versiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan 210-minuuttinen versio esitettiin ensimmäisen kerran Berliinissä 10. tammikuuta 1927, ja se sai yleisöltä tyydyttävän vastaanoton. Ennen ensi-iltaa elokuvan keskeisiä osia vielä leikattiin. Seuraavan vuonna buenosairesilainen levittäjä Adolfo Z. Wilson pani täysimittaisen Metropoliksen talteen[6].
Kun äänielokuvien läpimurron myötä vuoden 1927 lopulla elokuvateatterit päättivät muuttaa esitysnopeudeksi 24 ruutua sekunnissa, menetettiin tämänkin elokuvan alkuperäinen rytmitys, joka mykkäelokuvissa oli 16 ruutua sekunnissa.[7] Myöhempiä esityksiä varten elokuvaa leikattiin useasti, joten Metropoliksesta jäi elämään useita versioita. Yhdysvaltalainen maahantuoja Paramount Pictures teetti siitä Yhdysvaltojen markkinoille lyhennetyn version[8]. Paramount ei uskonut pitkän elokuvan menestykseen ja antoi näytelmäkirjailija Channing Pollockille tehtäväksi muokata siitä helpommin myytävän version. Elokuva lyheni neljänneksellä, henkilöhahmoja hävisi, ja välitekstit kirjoitettiin uudestaan niin, että juonenkulku muuttui.[9] Elokuvasta karsitut kohtaukset olivat vuosikymmeniä kadoksissa.
Elokuvasta on myöhemmin tehty uusia entisöintiversioita. Vuonna 1984 italialainen popmusiikin tuottaja ja säveltäjä Giorgio Moroder tuotti elokuvateatterilevitykseen elokuvan uudelleen. Hänen versiossaan elokuva sisälsi väritettyjä kohtauksia, ja sitä oli osittain täydennetty muutamien elokuvan tuotantoon liittyneiden still-kuvien avulla.[10]
Vuonna 2001 saksalainen Friedrich Wilhelm Murnau -säätiö toi julkisuuteen vuosikausia kestäneen entistämishankkeen tuloksena elokuvan uudelleen, ja siihen oli koottu aineistoa neljästä lähteestä[10].
Kadonneet kohtaukset löytyivät vuonna 2008, kun alkuperäinen elokuva löytyi 16 mm mykkäfilmikopiona lähes täydellisenä museoarkistosta Argentiinan Buenos Airesista. Löydön ansiosta monet elokuvan kohtaukset tulivat ymmärrettäviksi.[5]
Kun löydetyn alkuperäisen elokuvan entistetty versio valmistui 2010, se esitettiin Berliinin elokuvajuhlilla helmikuussa 2010.[6] Entistetty versio esitettiin Suomessa kahdesti keväällä 2012. Musiikkitalon esityksessä maaliskuussa näytöksessä soitti Radion sinfoniaorkesteri, ja musiikki on Gottfried Huppertzin alkuperäismusiikki. Toisessa esityksessä toukokuussa Bio Rexissä soitti omaa musiikkiaan Cleaning Women -yhtye.[9] Suomessa elokuva esitettiin heti ensi-iltavuonna maaliskuussa 1927.[11]
Metropolis on antanut yhä näkyviä vaikutteita niin rockmusiikkiin, muotiin kuin monille elokuvantekijöillekin[9] Tähtien sodan tekijöitä myöten.[12]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä juoniosiota on pyydetty korjattavaksi, koska se ei tällaisena sovi tietosanakirjaan. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tiivistettävä |
Elokuva sijoittuu vuoteen 2026 valtavien art deco -tyylisten pilvenpiirtäjien hallitsemaan Metropoliksen kaupunkivaltioon. Yhteiskunta on jakaantunut kahteen luokkaan, korkealla maanpinnan yläpuolella ylellisyydessä asuviin suunnittelijoihin ja maan alla raataviin työläisiin. Kaupunkia johtavan Johann 'Joh' Fredersenin (Alfred Abel) poika Freder (Gustav Fröhlich) ihastuu työläisten asiaa ajavaan kauniiseen Mariaan (Brigitte Helm) ja seuraa tätä kaupungin alempiin kerroksiin.
Maanalaisen tehdaskaupungin konesaleissa Freder näkee suunnattoman suuren M-koneen, jonka räjähdys tappaa suuren joukon työläisiä. Frederin kuvitelmissa kone on Moolok, jonka alttarille onnettomat työläiset uhrataan. Hän rientää kertomaan tapahtuneesta isälleen. Johann Fredersen syyttää apulaistaan Josaphatia siitä, että tämä ei ole ehtinyt ensin kertoa onnettomuudesta. Sitten pääkonemestari Grot ilmoittaa löytäneensä surmansa saaneiden työläisten taskuista salaperäisiä piirroksia, jotka muistuttavat karttoja. Fredersen syyttää jälleen apulaistaan Josaphatia siitä, että tämä ei ole pystynyt pitämään esimiestään ajan tasalla. Hän antaa potkut Josaphatille, joka aikoo epätoivoissaan tehdä itsemurhan. Freder saa kuitenkin Josaphatin muuttamaan mielensä ja pyytää tätä mukaan auttamaan työläisiä.
Freder vaihtaa vaatteita erään työläisen kanssa ja ottaa hänen paikkansa konesalissa. Hän uuvuttaa itsensä konesalissa ja näkee hourenäyssä itsensä ristiinnaulittuna tehtaan kellotauluun. Samaan aikaan Frederseniä vaivaavat mystiset paperit, ja hän päättää näyttää niitä vanhalle yhteistyökumppanilleen, tiedemies Rotwangille. He ovat aikoinaan olleet ystäviä, mutta rakkaus samaan naiseen rikkoi heidän välinsä. Rotwangin rakastettu Hel hylkäsi tämän ja meni naimisiin rikkaamman Fredersenin kanssa. Hel kuoli synnytykseen, ja Rotwang palvoo häntä yhä. Rotwang näyttää Fredersenille rakentamansa koneihmisen, jolle hän aikoo antaa Helin ulkomuodon. Fredersen kavahtaa robottia.
Nähtyään paperit Rotwang sanoo niiden olevan muinaisten katakombien karttoja. Miehet laskeutuvat syvällä kaupungin alla oleviin katakombeihin ja löytävät paikan, josta he näkevät työläisten kirkkoon. Siellä Maria saarnaa työläisille Baabelin tornista ja sanoo, että heidän on odotettava Välittäjää, sydäntä, joka toimii siteenä pään (suunnittelijat) ja käsien (työläiset) välillä. Freder on valepuvussa kuulijoiden joukossa ja kertoo saarnan jälkeen Marialle uskovansa, että hän on Välittäjä. Nuoret sopivat tapaavansa seuraavana päivänä ylhäällä olevan kaupungin katedraalissa.
Piilossa Fredersen käskee Rotwangia antamaan koneihmiselle Marian ulkomuodon ja aiheuttamaan sekasortoa työläisten keskuudessa. Rotwang suostuu, mutta aikoo salassa käyttää koneihmistä kostaakseen Fredersenille. Seuraavana päivänä Rotwang sieppaa Marian ja vie tämän taloonsa. Kun Maria ei saavu kohtaamiseen, Freder lähtee etsimään tätä. Freder kuulee sattumalta Marian avunhuudot Rotwangin talosta. Hän yrittää sisään ja onnistuu lopulta, mutta jää loukkuun perässään sulkeutuvien ovien taakse. Rotwang antaa laboratorionsa laitteiden avulla Marian ulkonäön koneihmiselle. Sen jälkeen Rotwang käskee sitä tuhoamaan Metropoliksen ja tappamaan Frederin. Frederin vankilan ovet avautuvat, ja Freder kohtaa Rotwangin. Hän kysyy, missä Maria on, ja Rotwang kertoo, että tyttö on Frederin isän luona.
Frederson käskee toimistossaan vale-Mariaa lokaamaan oikean Marian nimen. Freder ryntää sisään, näkee heidät yhdessä ja menee sekaisin. Hän vajoaa kuumehoureisiin ja näkee painajaisunessa katedraalin kuolemaa esittävän patsaan heräävän eloon ja alkavan niittää ihmisiä. Rotwang esittelee Fredersonille koneihmisen kykyjä pukemalla sen eroottiseksi tanssijaksi. Se villitsee miehet Metropoliksen huvielämän keskuksessa Yoshiwarassa. Sitten koneihminen menee työläisten kaupunkiin Marian hahmossa ja yllyttää heidät kapinaan. Hurjistunut väkijoukko hajottaa kaupungin keskusvoimalan, ja aiheutuu tulva, jossa työläisten maanalainen kaupunki tuhoutuu. Työläisten lapset ovat vähällä hukkua, mutta Freder, Josaphat ja Rotwangin luota pakoon päässyt oikea Maria pelastavat lapset kuolemalta.
Huomatessaan tulvan ja luullessaan surmanneensa omat lapsensa työläiset kääntyvät Mariaksi uskomaansa koneihmistä vastaan. He syyttävät Mariaa noidaksi ja vaativat hänen kuolemaansa. Grotin johdolla työläiset hyökkäävät yläkaupunkiin ja alkavat jahdata oikeaa Mariaa. Yoshiwarassa he törmäävät kuitenkin vale-Mariaan eli koneihmiseen, ja sekasorron aikana oikea Maria pääsee pakenemaan. Työläiset polttavat koneihmisen roviolla ja näkevät yllätyksekseen, että se onkin robotti eikä ihminen. Sillä aikaa Rotwang sieppaa Marian toistamiseen. Rotwang on menettänyt järkensä lopullisesti ja uskoo, että Maria on Hel. Rotwang raahaa Marian katedraaliin. Väkijoukon huomio kiinnittyy heihin, kun kauhistunut Maria soittaa kirkonkelloa. Freder juoksee heidän peräänsä. Rotwang ja Freder kamppailevat, ja Rotwang syöksyy alas kattotasanteelta. Elokuva päättyy sovintoon, kun Freder astuu välittäjän rooliin Marian avustuksella ja saa vastahakoiset Grotin ja Fredersenin kättelemään.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Alfred Abel | … | Joh Fredersen, Metropoliksen johtaja |
| Gustav Fröhlich | … | Freder, Fredersenin poika |
| Brigitte Helm | … | Maria, opettajatar/koneihminen |
| Rudolf Klein-Rogge | … | Rotwang, tiedemies |
| Theodor Loos | … | Josaphat, Fredersenin apulainen |
| Heinrich George | … | Grot, pääkonemestari |
Palkinnot ja äänestykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva on vuonna 2010 äänestetty sijalle 12 englantilaisen Empire-lehden maailman sadan parhaan elokuvan listalla.[13] Silentera.com-sivuston sadan parhaan mykkäelokuvan listalla se on toisella sijalla.[14] Kino International sai vuonna 2002 valmistuneesta entistetystä versiosta New York Film Critics Circle Awardsn erikoispalkinnon. Vuonna 2011 NASA nimesi Metropoliksen yhdeksi parhaimmista koskaan tehdyistä tieteiselokuvista.[15]. Vuonna 2018 BBC:n kansainvälinen asiantuntijaraati äänesti sen kaikkien aikojen 20 parhaan ei-englanninkielisen elokuvan joukkoon.[16]
Elokuva kuului myös Adolf Hitlerin ja Joseph Goebbelsin suosikkeihin[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Memory of the World Register – Nomination Form: Germany – “Metropolis”-Sicherungsstück Nr. 1: Negative of the restored and reconstructed version 2001 (Sivun 4/10 ensimmäisen kappaleen loppuosa) 2006. German Nomination Committee for the Memory of the World Programme. Viitattu 23.10.2009. (englanniksi)
- ↑ The 100 Best Films Of World Cinema | 12. Metropolis Empire. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)
- ↑ 100 Greatest Films of the Silent Era Silent Era. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Hahn, Ronald M. ja Jansen, Volker: Die 100 besten Kultfilme. Heyne Filmbibliothek, München 1998, ISBN 3-453-86073-X, S. 396 ((saksaksi)); while various other figures have been quoted, production cost was most likely between 3 and 5 million RM
- ↑ a b Fritz Langin Metropolis-elokuvan kohtauksia löytyi. Helsingin Sanomat, 7.7.2008, s. C1.
- ↑ a b Sci-fin edelläkävijä Metropolis-filmi koottiin uuteen uskoon 30.10.2009. Yle.fi. Viitattu 1.11.2009.
- ↑ Michael Organ: Metropolis Film Archive 2011 uow.edu.au. Arkistoitu 4.4.2019. Viitattu 16.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Kate Conolly: Missing scenes from Fritz Lang's Metropolis turn up after 80 years The Guardian. 3.7.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c Harri Römpötti, Metropolis pääsi alkuperäisiin mittoihinsa, Helsingin Sanomat 15.3.2012 sivu C 2
- ↑ a b Metropolis All New Restorations kinolorber.com. Arkistoitu 5.10.2015. Viitattu 21.12.2012.
- ↑ Metropolis (Esitystiedot) Elonet.fi. Kava. Viitattu 12.11.2013.
- ↑ Metropolis and Star Wars Sorting out the Pulp: Cousin Films Made Half a Century Apart Dvd-talk.com, viitattu 16.3.2012
- ↑ The 100 Best Films Of World Cinema | 12. Metropolis Empire. (englanniksi)
- ↑ 100 Greatest Films of the Silent Era Silent Era. (englanniksi)
- ↑ Nasa listasi kaikkien aikojen surkeimmat scifielokuvat Yle. 2.1.2011. Yle.fi. Viitattu 2.1.2011.
- ↑ The 100 greatest foreign-language films BBC Culture. 30.10.2018. Viitattu 14.11.2018. (englanniksi)
- ↑ One of these films was Metropolis (1927), which brought Lang to the attention of Adolf Hitler. After the Nazis took power in Germany, Joseph Goebbels offered Lang the position of supervisor of German film production; both Goebbels and Hitler admired his work and were willing to overlook the fact that Lang's mother was Jewish. Viite: Schmitt, D. A. (toim.): Lang, Fritz (Vol. 103): Introduction. 1998. eNotes.com: Gale Group. Viitattu 7.2.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metropolis mykkäelokuvasivustolla
- The official site of the 2002 restoration (englanniksi)
- Metropolis Unescon Maailmanperintöluettelossa (englanniksi)