Lynn Anderson
Lynn Rene Anderson (26. syyskuuta 1947 Grand Forks, Pohjois-Dakota – 30. heinäkuuta 2015 Nashville, Tennessee)[1] oli yhdysvaltalainen countrylaulaja.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhainen elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anderson syntyi Grand Forksissa, Pohjois-Dakotassa countrymuusikko Liz Andersonin ja tämän miehen Caseyn tyttäreksi.[1] Hän kasvoi Sacramentossa, Kaliforniassa.
Andersonin debyyttisingle ”Ride, Ride, Ride”, joka sijoittui listoille vuonna 1967, oli hänen äitinsä kirjoittama. Single ”If I Kiss You (Will You Go Away)” oli hänen ensimmäinen Top 5 -hittinsä; muihin tunnettuihin kappaleisiin lukeutuvat ”Promises, Promises”, ”No Another Time”, ”Big Girls Don’t Cry”, ”Flattery Will Get You Everywhere” ja ”That’s a No No”. Lisäksi hän levytti vuonna 1968 muusikkoäitinsä kanssa dueton ”Mother, May I”.
1960-luvun lopulla Lynn Anderson niin ikään pääsi The Lawrence Welk Show’n vakituiseksi esiintyjäksi. Samoihin aikoihin hän avioitui ensimmäisen miehensä, jo edesmenneen lauluntekijä ja tuottaja Glenn Suttonin kanssa.
Uran huippu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1970 Anderson sai sopimuksen Columbia Recordsilta ja siirtyi Nashvilleen, Tennesseehen. Ensimmäinen suuri menestys Columbialla oli ”Stay There ’til I Get There”. Joe Southin kirjoittamasta ”(I Never Promised You a) Rose Garden” -kappaleesta hänelle myönnettiin vuonna 1971 Grammy-palkinto.
”Rose Garden” on yhä Andersonin kansainvälisesti kuuluisin hitti, ja sitä seurasivat muiden muassa ”You’re My Man”, ”Listen to a Country Song”, ”How Can I Unlove You”, ”Top of the World”, ”Cry” ja ”Talkin’ to the Wall”. Viimeisen listaykkösensä hän sai vuonna 1974 singlellä ”What a Man My Man Is”. Ura kuitenkin jatkui menestyksekkäänä koko 1970-luvun mm. hiteillä ”I’ve Never Loved Anyone More”, ”All the King’s Horses”, ”Wrap Your Love All Around Your Man”, ”He Ain’t You” ja ”I Love What Love’s Doing to Me”. Vuonna 1979 hän sai ensimmäisen Top 10 -hittinsä lähes viiteen vuoteen singlellä ”Isn’t It Always Love”.
Myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lynn Anderson jätti Columbian vuonna 1980. Even Cowgirls Get the Blues -albumin ja viimeisen Columbia-singlensä ”Blue Baby Bluen” julkaisun jälkeen hän vetäytyi tilapäisesti. Hän oli saanut Glenn Suttonin kanssa yhden lapsen, mutta eronnut 1977; hän solmi uuden avioliiton Harold ”Spook” Streamin kanssa ja sai hänen kanssaan kaksi lasta.
Myös toinen avioliitto johti sittemmin eroon. Andersonin ura nousi 1980-luvulla uuteen kukoistukseen hänen levytettyään duettona Gary Morrisin kanssa singlen ”You’re Welcome to Tonight”. Vuonna 1983 hän nousi laululla ”What I’ve Learned from Loving You” Hot Country Songs -listan 18. sijalle. Hän jätti pienen Permian Records -yhtiön ja jatkoi uraansa MCA Recordsilla ja Mercury Recordsilla.
Vuonna 1988 Anderson levytti coverin The Driftersin 1964 levyttämästä ”Under the Boardwalk” -hitistä. Hän aloitti uransa jälleen 2003 ja julkaisi 2004 uuden albumin The Bluegrass Sessions. Hän pääsi jälleen Grammy-ehdokkaaksi – ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen – ja julkaisi vuonna 2006 äitinsä kirjoittamista lauluista koostuvan Cowgirl-albumin. Joulun alla 2006 hän ilmoitti kihlautuneensa muusikko Mentor Williamsin kanssa. Pari asui New Mexicon Taosissa.
Vuonna 2004 Anderson pidätettiin rattijuopumusepäilystä Texasissa ja 3. toukokuuta 2006 New Mexicossa.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Country Music Television sijoitti Andersonin Countrymusiikin 40 suurinta naista -listallaan 29. paikalle.
- Anderson esiintyi presidentti Jimmy Carterille tämän 75-vuotisjuhlan yhteydessä.
- Anderson on Grammy-ehdokkuuksiensa ohessa voittanut useita huomattavia palkintoja, kuten vuoden naislaulajan CMA-palkinnon 1971 sekä Academy of Country Musicin vuoden naislaulajan palkinnon vuosina 1967 ja 1970.
- Andersonin tuotantoa ovat coveroineet muiden muassa k.d. lang, Kate Campbell, Martina McBride, Emmylou Harris ja Dolly Parton.
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ride, Ride, Ride (1967)
- Big Girls Don’t Cry (1968)
- Promises, Promises (1968)
- At Home With Lynn (1969)
- With Love, from Lynn (1969)
- The Best of Lynn Anderson (1969)
- I’m Alright (1970)
- Songs That Made Country Girls Famous (1970)
- Stay There til’ I Get There (1970)
- Uptown Country Girl (1970)
- Rose Garden (1971)
- You’re My Man (1971)
- The Christmas Album (1971)
- The World of Lynn Anderson (1971)
- How Can I Unlove You (1972)
- Cry (1972)
- Listen to a Country Song (1972)
- Keep Me In Mind (1973)
- Lynn Anderson’s Greatest Hits (1973)
- Top of the World (1973)
- What a Man My Man Is (1974)
- I’ve Never Loved Anyone More (1975)
- All the King’s Horses (1976)
- Lynn Anderson’s Greatest Hits: Volume 2 (1976)
- Wrap Your Love All Around Your Man (1977)
- I Love What Love’s Doing to Me/He Ain’t You (1977)
- Outlaw Is Just a State of Mind (1979)
- Even Cowgirls Get the Blues (1980)
- Back (1983)
- What She Does Best (1988)
- Cowboy’s Sweetheart (1992)
- Live at Billy Bob’s Texas (2000)
- Christmas (2002)
- The Bluegrass Sessions (2004)
- Greatest Hits (2005)
- Live from the Rose Garden (2005)
- Cowgirl (2006)
- 16 Biggest Hits (2006)
- Bridges (2015)
Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Ride Ride Ride” (1967)
- ”Keeping Up Appearances” (1967)
- ”If I Kiss You (Will You Go Away)” (1967)
- ”Mother, May I” (1968)
- ”Big Girls Don’t Cry” (1968)
- ”Promises, Promises” (1968)
- ”No Another Time” (1968)
- ”Flattery Will Get You Everywhere” (1969)
- ”That’s a No No” (1969)
- ”Our House Is Not a Home (If It’s Never Been Loved In)” (1969)
- ”Stay There til’ I Get There” (1970)
- ”Rose Garden” (1970)
- ”No Love At All” (1970)
- ”I’ve Been Everywhere” (1970)
- ”Rocky Top” (1970)
- ”I’m Alright” (1970)
- ”He Even Woke Me Up to Say Goodbye” (1971)
- ”How Can I Unlove You” (1971)
- ”Jim Dandy” (1971)
- ”You’re My Man” (1971)
- ”It Wasn’t God Who Made Honky Tonk Angels” (1971)
- ”Cry” (1972)
- ”Fool Me” (1972)
- ”Listen to a Country Song” (1972)
- ”Top of the World” (1973)
- ”Keep Me in Mind” (1973)
- ”Sing About Love” (1973)
- ”What a Man My Man Is” (1974)
- ”Talkin’ to the Wall” (1974)
- ”Smile for Me” (1974)
- ”He Turns It Into Love Again” (1974)
- ”I Never Loved Anyone More” (1975)
- ”Paradise” (1976)
- ”All the King’s Horses” (1976)
- ”Rodeo Cowboy” (1976)
- ”Sweet Talkin’ Man” (1976)
- ”He Ain’t You” (1977)
- ”Wrap Your Love All Around Your Man” (1977)
- ”I Love What Love’s Doing to Me” (1977)
- ”We Got Love” (1978)
- ”Rising Above It All” (1978)
- ”Last Love of My Life” (1978)
- ”Isn’t It Always Love” (1979)
- ”I Love How You Love Me” (1979)
- ”Sea of Heartbreak” (1979)
- ”Even Cowgirls Get the Blues” (1980)
- ”Blue Baby Blue” (1980)
- ”You Can’t Lose What You Never Had” (1983)
- ”What I Learned from Loving You” (1983)
- ”You’re Welcome to Tonight” (1984)
- ”Fools for Each Other” (1986)
- ”Read Between the Lines” (1987)
- ”Didn’t We Shine” (1987)
- ”Under the Boardwalk” (1988)
- ”What He Does Best” (1989)
- ”How Many Hearts” (1989)
- ”Cry” (2004)
- ”Full Moon in Baghdad” (2006)
- ”I Won’t Leave You Lonely” (2007)
- ”Just Like Jesse James” (2007)
- ”Day One” (2012)
- ”Drift Away Gospel” (2015)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Country Legend Lynn Anderson Dead at 67 Rolling Stone. 31.7.2015. Viitattu 1.8.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viralliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Esittely Allmusic.com-sivustolla (englanniksi)