Ljubljana (1938)
| Ljubljana | |
|---|---|
,_jugoslawische_Schiffe.jpg) |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Yarrow, Kraljevica |
| Kölinlasku | 1936 |
| Laskettu vesille | 28. kesäkuuta 1938 |
| Palveluskäyttöön | joulukuu 1939 |
| Poistui palveluskäytöstä | valattu 17. huhtikuuta 1941 |
| Loppuvaihe | tuhoutunut 1. huhtikuuta 1943 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 210 t (standardi) 1 655 t (kuormattu) |
| Pituus | 98 m |
| Leveys | 9,45 m |
| Syväys | 3,18 m |
| Koneteho | 40 000 shp |
| Nopeus | 35 solmua |
| Miehistöä | 145 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 × 120 mm tykkiä 4 × 40 mm ilmatorjuntatykkiä 2 × konekivääriä 6 × 550 mm torpedoputkea 30 × miinaa |
Ljubljana oli Jugoslavian kuninkaallisen laivaston vuonna 1938 vesillelaskettu Beograd-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus tilattiin Yarrow'n telakalta Kraljevicasta, missä köli laskettiin vuonna 1936. Alus laskettiin vesille 28. kesäkuuta 1938 ja otettiin palvelukseen joulukuussa 1939.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ljubljana ajoi riutalle Sibenikin sataman edustalla 24. tammikuuta 1940[1], ja sen kylki repeytyi. Alus pyrki satamaan, mutta upposi miehistön uidessa maihin. Ainoastaan yksi miehistönjäsen sai surmansa. Aluksen päällikkö pidätettiin tutkimusten ajaksi.[2]
Akselivallat hyökkäsivät Jugoslaviaan huhtikuussa 1941, ja Italian laivasto valtasi aluksen 17. huhtikuuta sen ollessa edelleen Tivatin varikon telakalla korjattavana. Alus hinattiin Kotorinlahdelle ja edelleen Rijekaan kunnostettavaksi. Sen valonheitin poistettiin ja korvattiin 37 millimetrin tykillä. Myös taaempi tulenjohtolaite poistettiin. Aluksen 40 millimetrin ilmatorjuntatykit korvattiin viidellä Bredan 20 millimetrin 65 pituuskaliiperin Model 35 -tykeillä. Savuhormien hatut leikattiin.[1][3]
Kunnostettu alus liitettiin loka- tai marraskuussa 1942 Regia Marinaan nimellä RN Lubiana. Se oli saattuetehtävissä vuosina 1942–1943 ja vuoden 1943 alusta Tunisian huoltosaattueiden suojana. Alus osallistui 9. helmikuuta – 22. maaliskuuta 1943 joukkojen siirtoihin Pohjois-Afrikan ja Italian välillä. Tehtävästä vapauduttuaan 27. maaliskuuta se suojasi jälleen huoltokuljetuksia, mutta tuhoutui ajettuaan karille Tunisian rannikolla 1. huhtikuuta 1943.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)