Lessonansammakko
| Lessonansammakko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Sammakot Anura |
| Heimo: | Aitosammakot Ranidae |
| Suku: | Vihersammakot Pelophylax |
| Laji: | lessonae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pelophylax lessonae |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Lessonansammakon levinneisyys. |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Lessonansammakko (Pelophylax lessonae,[2] aiemmin Rana lessonae) on pienikokoinen eurooppalainen vihersammakkolaji, jota on 2010-luvulla löydetty myös Suomesta[3]. Lajille on ehdotettu uutta suomenkielistä nimeä pikkuvihersammakko[4].
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lessonansammakko voi kasvaa 8 cm:n pituiseksi, mutta yleensä aikuiset yksilöt ovat selvästi alle 6,5 cm:n pituisia. Keski-Euroopan lessonansammakot ovat vihreitä, ja kutuaikana koiraat muuttuvat sitruunankeltaisiksi. Keskellä lessonansammakon selkää kulkee vaaleampi pitkittäisraita. Koiraiden äänirakot ovat valkoiset. Takaraajat ovat suhteellisesti lyhyemmät kuin muutoin samankaltaisilla mölysammakolla ja syötävällä sammakolla.
Lessonansammakko on Keski-Euroopassa varsin yleinen ja laajalle levinnyt eläinlaji, mutta Skandinaviassa tavataan lajin uhanalaisia, viime jääkauden jälkeisen lämpökauden reliktipopulaatioita, joissa silmiinpistävin piirre on eläinten ruskea väritys. Myös Suomen lessonansammakot kuuluvat ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella tähän pohjoiseen tyyppiin[5][6].
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lessonansammakko kutee myöhään keväällä pienissä vesistöissä, kuten lammissa, allikoissa ja tulvivissa ojissa. Naaras munii 600–3 000 munaa, jotka kuoriutuvat 1–2 viikossa. Kutuajan jälkeen lessonansammakot elävät enimmäkseen maalla, jossa ne myös talvehtivat. Maalle nousseet poikaset ovat 2–3 cm:n pituisia. Lessonansammakko voi elää luonnossa 6–12-vuotiaaksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arnold, E. N., Burton, J. A. & Ovenden, D. W.: Euroopan matelijat ja sammakkoeläimet. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-4354-1
- Arnold, E. Nicholas: Reptiles and Amphibians of Europe. Princeton & Oxford: Princeton University Press, 2002. ISBN 0-691-11413-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sergius Kuzmin, Trevor Beebee, Franco Andreone, Per Nyström, Brandon Anthony, Benedikt Schmidt, Agnieszka Ogrodowczyk, Maria Ogielska, Dan Cogalniceanu, Tibor Kovács, István Kiss, Miklós Puky, Judit Vörös: Pelophylax lessonae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Pelophylax lessonae (TSN 775190) itis.gov. Viitattu 7.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Kaarinasta löytyi harvinainen kurnuttaja (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 7.4.2014
- ↑ Terhivuo, J., Paasikunnas T. & Gustafsson, J., 2013: Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet. Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta: Luonnontieteellinen keskusmuseo - Suomen herpetologinen yhdistys ry - Korkeasaaren eläintarha. [ http://www.herpetomania.fi/nimisto/euroherpit.html (Arkistoitu – Internet Archive) ]
- ↑ Hoogesteger, T., Rahkonen, J. & Karhilahti, A., 2013. Pool frog (Pelophylax lessonae) Camerano 1882 (Anura, Ranidae), an addition to the Finnish amphibian fauna. Memoranda Societatis pro Fauna & Flora Fennica: 89: 25-31. [ http://ojs.tsv.fi/index.php/msff/article/view/40883/10203 ]
- ↑ Hoogesteger, T., Rahkonen, J. & Karhilahti, A. 2014. Suomen vihersammakot. Luonnon Tutkija 1/2014: 4-18.