Kulta sijoituksena
Kultaan sijoittamisella tarkoitetaan oman, toisen tai yhteisen omaisuuden kiinnittämistä maailman kultavarantontoihin. Kultaan voidaan sitoa rahaa tai muuta arvokasta omaisuutta, jolloin kultavarannoista sijoittajalle annetaan sijoituksen arvon vastaavan määrän kultaa. Kullan arvo ilmaistaan ostohetkellä reaaliaikaisena sijoittajalle yleisesti dollareina ja euroina. Sijoittaessa kultaan ostaja myös yleensä "toivoo" kullan arvokkuuden nousevan, jolloin sijoittaja onnistuu kasvattamaan omaa varallisuutta/omaisuutta.
Kulta on myös arvokkuuden mitta. Voidaan tietoisesti puhua, että melkein kaiken fyysisen tavaran voi mitata "kullassa". Kun jokin maksaa paljon, voi kuulla jonkun sanovan: "se maksaa kultaa".
Syyt sijoittaa kultaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kultaan sijoittamista tapahtuu monista syistä. Tärkeimpiä niistä on varallisuuden turvaaminen taloudellisesti epävarmoissa oloissa. Viime vuosina varsinkin dollariin kohdistunut epäluottamus on nostanut kullan hintaa.[1]
Fyysistä kultaa ei voi pitää kasvusijoituksena, koska jalometallin arvo on ainoa muuttuva tekijä (vrt. osingot).[1] Kullan arvo mielletään pitkällä tähtäimellä vakaaksi, jonka takia siihen sijoitetaan lähinnä varallisuuden ja ostovoiman ylläpitämiseksi.[2][3][4] Lyhyellä tähtäimellä kultamarkkinat ovat alttiita voimakkaille ja arvaamattomille hinnanmuutoksille.[1]
Kulta on toiminut ihmiskunnan yleisimpänä rahana tuhansia vuosia.[5]
Tavat sijoittaa kultaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].gif)
Kultaan ja muihin jalometalleihin voidaan sijoittaa monilla eri tavoilla.[6]
Fyysinen kulta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisin tapa on ostaa fyysistä kultaa, eli koruja, kolikkoja, laattoja tai harkkoja. Fyysisestä kullasta ei tarvitse maksaa hallinnointipalkkioita, lukuun ottamatta mahdollista talletuslokeroa pankissa.
Hintapreemiot vaihtelevat tuotteista riippuen. Suomessa halvimpia kolikkoja saa noin 3,5% preemioilla. Fyysistä sijoituskultaa myyviä yrityksiä Suomessa ovat mm. Tavex[7], Jalonom[8], ja Rasmussen[9].
Rahastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kullan sijoituskysyntää ovat lisänneet merkittävästi uudet ETF- eli indeksiosuusrahastot. Niihin on helppo sijoittaa. Kulta-ETF:t sijoittavat varansa suoraan fyysiseen kultaan. Suurin kulta-ETF on streetTRACKS Gold Shares, jonka kaupankäyntitunnus on GLD.
EU:ssa rahastot eivät voi sijoittaa fyysiseen kultaan, koska niiden kaupankäynnin kohteena tulee olla arvopapereita.[10] Suomessa ainoa kulta-markkinoille sijoittava rahasto on Danske Kulta, joka sijoittaa johdannaisiin.[11]
Osakkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet sijoittajat pyrkivät hyötymään kullan hinnannoususta sijoittamalla kaivos- ja etsintäyhtiöihin.[12] Tämä strategia tarjoaa sijoituksille suurta vipua, mutta se vaatii enemmän asiantuntemusta, koska sijoituksen kohteena ei ole jalometalli sinänsä, vaan liiketoiminta.
Johdannaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isompia voittoja voi tavoitella käymällä kauppaa johdannaisilla.[13] Siinä myös riskit ovat suuremmat ja rahat on helppo menettää, jos ei ymmärrä mitä on tekemässä. Johdannaissopimusten kesto on yleensä varsin lyhyt, joten tämä sijoitusvaihto sopii lähinnä tilanteeseen, jossa sijoitetaan lyhyen tähtäimen markkinoiden kehitysarvioihin pohjautuen.
Kullan markkinarakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kultaa ostetaan monista eri syistä.[14] Tärkeimmät ovat:
- korukysyntä (noin 69%)
- teollisuus (noin 12%)
- sijoituskysyntä (noin 29%)
Riskit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin riski kultaan sijoittaessa on hinnan muutos. Kullan markkinahinta vaihtelee toisinaan hyvin paljon. Toisaalta pitkän tähtäimen hintataso on ollut suhteellisen vakaa.
Verotus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2000 lähtien fyysisen sijoituskullan myynti, välitys, yhteisöhankinta ja maahantuonti on ollut Suomessa arvonlisäverosta vapaata.[15] Sijoituskullan myynnistä saatavasta luovutusvoitosta on maksettava vero.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hurri, Jan: Vain kaksi syytä sijoittaa kultaan Taloussanomat. 8.11.2009. Viitattu 6.12.2009.
- ↑ Clark, Jeff: "There's no reason to invest in gold," said 'Betsy' 321gold.com. 14.8.2009. 321gold.com. Viitattu 6.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Balarie, Emanuel: Does It Still Pay To Invest In Gold? Investopedia. Viitattu 6.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Officer, Ari J.: Is Gold Really the Safest Investment? Time. 18.3.2009. Arkistoitu 8.4.2010. Viitattu 6.12.2009. (englanniksi)
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ [2]
- ↑ http://www.tavex.fi
- ↑ http://www.jalonom.com
- ↑ http://www.rasmussen.fi
- ↑ http://www.kultainfo.com/index.php?option=com_content&task=view&id=17&Itemid=36[vanhentunut linkki]
- ↑ [3] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ [4][vanhentunut linkki]
- ↑ [5][vanhentunut linkki]
- ↑ [6] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vero.fi - Sijoituskullan sekä kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus