Kreikan kansanäänestys 2015

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansanäänestys 2015

Pitäisikö Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ehdotus, joka esitettiin euroryhmässä 25.6.2015 ja joka koostuu kahdesta osasta, hyväksyä?

Sijainti Kreikka
Ajankohta 5. heinäkuuta 2015
Tulokset vaalipiireittäin
  Kyllä (38,69 %)
  Ei (61,31 %)

Kreikan vuoden 2015 kansanäänestys järjestettiin sunnuntaina 5. heinäkuuta 2015. Äänestyksessä oli aiheena Kreikan velkojien maan hätärahoitusneuvotteluissa asettamien ehtojen hyväksyminen. Äänestyksessä ei-äänet voittivat osuudella 61,31 %, toisin sanoen kreikkalaiset hylkäsivät velkojien ehdotukset.

Kansanäänestyksessä oli 9 914 244 äänioikeutettua. Ääniä annettiin 6 161 338 kappaletta. Äänestysprosentti oli 62,15.[1]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan velkakriisiin liittyneitä hätärahoitusneuvotteluita käytiin koko kevät 2015. Velkojia neuvotteluissa edustivat Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto. Kreikkaa edusti Tsíprasin I hallitus. Neuvottelut päätyivät umpikujaan kesäkuussa. Lauantaina 27. kesäkuuta, muutamia päiviä ennen neuvotteluille asetettua takarajaa, Kreikan pääministeri Aléxis Tsípras ilmoitti, että hallitus järjestää kansanäänestyksen velkojien asettamien rahoitusehtojen hyväksymisestä. Neuvottelut päättyivät siihen.lähde?

Asiaa auttaa ymmärtämän tieto, että Kreikan velkaongelmien pahenemisen takana oli Goldman Sachs.[2]

Kansanäänestys oli maassa ensimmäinen Kreikan sotilasjuntan kautta seuranneen vuoden 1974 kansanäänestyksen jälkeen.lähde?

Kysymys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansanäänestyksen äänestyslomake.

Kansanäänestyksessä esitetty kysymys oli seuraava:[3]

»Kansanäänestys heinäkuun 5. päivänä 2015. Pitäisikö Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ehdotus, joka esitettiin euroryhmässä 25.6.2015 ja joka koostuu kahdesta osasta, hyväksyä? Ensimmäinen osa on nimeltään ”Reforms For The Completion Of The Current Program And Beyond”[4] ('Uudistuksia nykyisen ohjelman päättämiseksi sekä sen jälkeen') ja toinen nimeltään ”Preliminary Debt Sustainability Analysis”[5] ('Alustava velkakestävyysanalyysi'lähde?).»

Äänestyksessä oli siis kaksi vaihtoehtoa: ”Kyllä” (Ναί, Naí), joka puolsi ehdotuksen hyväksymistä eli tarkoitti ääntä julkisen talouden menoleikkausten ja verotuksen kiristämisen puolesta; ja ”Ei” (Όχι, Óchi), joka vastusti ehdotuksen hyväksymistä eli tarkoitti ääntä sen puolesta, että leikkauksia ja veronkiristyksiä tehtäisiin vähemmän kuin eurovaltiot ja IMF vaativat.[3]

Monet kreikkalaiset valittivat, etteivät ymmärtäneet, mitä vaihtoehdot todella tarkoittavat. Epäselvää oli erityisesti, mitä maalle eri vaihtoehdoista seuraisi.[3] Eräiden ennakkoarvioiden mukaan kyllä-äänien voitto mahdollistaisi paremmin neuvotteluiden jatkamisen, kun taas ei-äänten voitto voisi johtaa jopa Kreikan eroamiseen eurosta.[6]

Tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Óchi (”Ei”) -ääntä kannattava mielenosoittaja Sýntagma-aukiolla Kreikan parlamenttitalon edustalla 29. kesäkuuta 2015.
Mielenosoitus ei-äänten puolesta Sýntagma-aukiolla 3. heinäkuuta 2015.

Kansanäänestyksen tulos oli:[1]

Ääni Ääniä %
Kyllä 2 245 368 38,69
Ei 3 558 864 61,31
Yhteensä 5 804 232 100,00
Hyväksyttyjä 5 804 232 94,20
Hylättyjä 310 682 5,04
Tyhjiä 46 424 0,75
Äänestäneitä 6 161 338 62,15
Äänestämättä jättäneitä 3 752 906 37,85
Äänioikeutettuja 9 914 244

Tulokset vaalipiireittäin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanäänestyksessä ei-äänet voittivat Kreikan kaikissa 56 vaalipiirissä. Tulos vaalipiireittäin oli:[1]

Vaalipiiri Kyllä % Ei %
Aitolia-Akarnania 39,10 60,90
Akhaia 31,80 68,20
Argolis 42,36 57,64
Arkadia 43,57 56,43
Árta 39,56 60,44
Ateena 1. 46,79 53,21
Ateena 2. 41,94 58,06
Attika 36,31 63,69
Boiotia 32,71 67,29
Chalkidikí 40,85 59,15
Chaniá 26,31 73,69
Chíos 46,23 53,77
Dráma 42,78 57,22
Dodekanesia 34,99 65,01
Elis 35,00 65,00
Euboia 32,41 67,59
Évros 45,36 54,64
Evrytanía 43,55 56,45
Flórina 37,19 62,81
Fokis 43,09 56,91
Fthiotis 39,75 60,25
Grevená 45,87 54,13
Imathía 35,42 64,58
Ioánnina 40,84 59,16
Iraklion 29,20 70,80
Kardítsa 39,04 60,96
Kastoriá 47,53 52,47
Kavála 41,33 58,67
Kefaloniá 35,58 64,42
Kilkís 42,26 57,74
Korfu 28,79 71,21
Korinthia 38,27 61,73
Kozáni 36,96 63,04
Kykladit 37,27 62,73
Lakonia 48,73 51,27
Lárisa 38,19 61,81
Lasíthi 37,61 62,39
Lefkas 40,95 59,05
Lesbos 38,69 61,31
Magnesia 33,37 66,63
Messenia 43,01 56,99
Pélla 39,21 60,79
Pieria 38,99 61,01
Pireus 1. 40,48 59,52
Pireus 2. 27,52 72,48
Préveza 41,82 58,18
Réthymno 34,72 65,28
Rodópi 36,54 63,46
Sámos 29,50 70,50
Sérres 46,45 53,55
Thesprotia 41,08 58,92
Thessaloniki 1. 39,20 60,80
Thessaloniki 2. 40,08 59,92
Tríkala 41,21 58,79
Xánthi 32,26 67,74
Zákynthos 32,78 67,22

Kansanäänestyksen jälkeiset tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanäänestystä seuranneissa neuvotteluissa, joissa olivat mukana Syrizan lisäksi entiset valtapuolueet Uusi demokratia ja Pasok, Kreikka joutui lopulta tyytymään vähintään yhtä koviin kiristysvaatimuksiin kuin ennen kansanäänestystä. Vaikeiden neuvottelujen takia Kreikan euroeron mahdollisuus nousi toden teolla esiin. Kreikkalaisten pankkien pääomapaon vuoksi pankit jouduttiin sulkemaan useaksi päiväksi ja käteisnostoja ja rahansiirtoja ulkomaille rajoitettiin. Syrizan johto joutui toisaalta valitsemaan euroeron ja rinnakkaisvaluutan luomisen ja toisaalta kiristyspolitiikan jatkamisen väliltä. Tsíprasin johdolla neuvottelijat valitsivat jälkimmäisen, jolloin Syriza jakaantui kahtia. Ministereitä jouduttiin vaihtamaan, ja muun muassa taloustieteilijänä tunnettu entinen valtiovarainministeri Giánis Varoufákis äänesti Kreikan parlamentissa sopimusta vastaan.[7][8][9][10][11][12][13]

Kreikan parlamentti hyväksyi troikan lainapaketin opposition tuella 14. elokuuta äänin 220 – 64. Hallituspuolue Syrizasta erosi kahdentoista kansanedustajan ryhmä, joka pyrki vastustamaan leikkauksia. Suomessa lainapaketin hyväksymistä vastusti suuressa valiokunnassa vain SDP, kun taas kristillisdemokraatit äänestivät tyhjää.[14][15] Eräiden lähteiden mukaan kysymys Kreikan tukemisesta oli johtaa Suomessa hallituskriisiin.[16][17][18][19][20][21] Ainakin vihreät ja vasemmistoliitto tekivät vastaesityksiä hallituksen linjaan.[22]

Eräiden lähteiden mukaan Kreikka pyysi neuvottelujen aikana velkahelpotusta 2020-luvun alkuun.[23][24][25][21] Huomionarvoista on, että jopa IMF uhkasi vetäytyä tukipaketista, jollei Kreikalle anneta velkahelpotuksia, koska maa ei missään tapauksessa pysty maksamaan velkojaan.[26] EU-maista esimerkiksi Ranskan arveltiin pitävän velkahelpotuksia välttämättöminä.[27]

Kreikassa lainaehtojen hyväksyminen johti Syriza-puolueen jakautumiseen. Osa puolueen kansanedustajista äänesti lainapakettia vastaan ja 26 kansanedustajaa perusti uuden Kansan yhtenäisyys (Laïkí Enótita) -puolueen entisen energiaministerin Panagiótis Lafazánisin johdolla. Samalla hallitus menetti parlamentin enemmistön tuen. Kreikan kolmannen tukipaketin tultua osapuolten hyväksymäksi, mutta Syriza puolueen hajaannuttua, pääministeri Tsípras pyysi eroa tehtävästään ja ilmoitti uusista vaaleista syksylle 2015.[28][29][30]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Δημοψήφισμα Ιούλιος 2015: Επικράτεια Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 6.7.2015.
  2. ↑ Perttu Räisänen: Goldman Sachs pahensi Kreikan kriisiä – ja tienasi satoja miljoonia 20.7.2015. Kauppalehti. Viitattu 11.8.2015.
  3. ↑ a b c Kähkönen, Virve: Tuleva kansanäänestys hämmentää kreikkalaisia – "En ymmärrä kysymystä" Helsingin Sanomat. 1.7.2015. Arkistoitu 3.7.2015. Viitattu 6.7.2015.
  4. ↑ Reforms for the Completion of the Current Program and Beyond
  5. ↑ Preliminary Debt Sustainability Analysis for Greece
  6. ↑ Koponen, Kalle: Kreikassa odotetaan historiallisen kansanäänestyksen tuloksia – tuoreimmat tiedot viittaavat Syrizan voittoon Helsingin Sanomat. 5.7.2015. Arkistoitu 7.7.2015. Viitattu 6.7.2015.
  7. ↑ Lodenius, Peter: Troikka kiitää – kokonainen kansa voi jäädä alle Kansan Uutiset. 17.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  8. ↑ Kreikan uusnatsipuolue uhoaa: "Syriza on epäonnistunut, nyt on meidän vuoromme – aivan kuten kävi Suomessa KU Viikkolehti. 14.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  9. ↑ Saintula, Teemu: Filosofi Slavoj Žižek: Euroopassa uhattuna demokratia, hyvinvointivaltio, solidaarisuus ja ihmisoikeudet KU Viikkolehti. 17.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  10. ↑ Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki: "Syrizan tappio voi edesauttaa fasistien ja natsien perillisiä valtaan" KU Viikkolehti. 16.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  11. ↑ Laine, Joonas: Syriza, euroero ja neuvottelujen jatkaminen Revalvaatio. 13.7.2015. Arkistoitu 10.8.2015. Viitattu 11.8.2015.
  12. ↑ Saintula, Teemu: Vasemmistolainen Linke vaati Saksan parlamentissa Kreikan velkojen leikkaamista KU Viikkolehti. 17.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  13. ↑ Riitakorpi, Matti: Et ole kuin maanmiehesi (Mielipidekirjoitus) Maaseudun Tulevaisuus. 13.7.2015. Arkistoitu 8.8.2015. Viitattu 11.8.2015.
  14. ↑ Kokkonen, Yrjö: Kreikan parlamentti hyväksyi lainaohjelman Yle Uutiset. 14.8.2015. Viitattu 14.8.2015.
  15. ↑ Toivonen, Terhi & Kinnunen, Pekka: Suomelta "kyllä" Kreikan tukiohjelmalle numero 3 Yle Uutiset. 13.8.2015. Viitattu 14.8.2015.
  16. ↑ Stenroos, Maria: Suomelta tiukka "ei" Kreikalle Yle Uutiset. 11.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  17. ↑ Svensson, Kristian: Tutkijatohtori: Suomen Kreikka-kanta yllättävä ja ristiriitainen Yle Uutiset. 12.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  18. ↑ YLE: Hallitus oli vaarassa kaatua Kreikka-ratkaisun takia 11.7.2015. MTV3. Viitattu 12.7.2015. [vanhentunut linkki]
  19. ↑ Koivuranta, Esa: Suuri valiokunta hyväksynyt Suomen neuvottelukannan –"Ei kerrota tässä vaiheessa julkisuuteen" YLE Uutiset. 11.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  20. ↑ Arhinmäki Facebookissa:"Ääritiukka linja olisi valtava kolaus Suomelle" KU Viikkolehti. 12.7.2015. Arkistoitu 12.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  21. ↑ a b Hentunen, Mika & Tapiola, Paula & Matikainen, Jenny: Kreikan ratkaisun päivä – Yle seuraa hetki hetkeltä yle.fi. 11.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  22. ↑ Vihreiden vastaesitys Kreikka-neuvotteluihin julki KU Viikkolehti/STT. 12.7.2015. Viitattu 12.7.2015.[vanhentunut linkki] (Archive.today)
  23. ↑ Stenroos, Maria: Kreikka pyytää velkahelpotusta YLE Uutiset. 11.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  24. ↑ Wallius, Anniina: Viisi kohtaa: Näihin leikkauksiin Keikan hallitus on valmis Yle Uutiset. 10.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  25. ↑ Svensson, Kristian: AFP: Velkojat tyytyväisiä Kreikan ehdotuksiin, mutta lainaa tarvitaankin luultua enemmän? YLE Uutiset. 11.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  26. ↑ Nyt tuli ikävä Kreikka-uutinen: IMF voi perääntyä kokonaan Taloussanomat. 15.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  27. ↑ Ranska pitää Kreikan velkahelpotuksia välttämättöminä 11.7.2015. MTV3. Viitattu 12.7.2015.
  28. ↑ Kreikan pääministeri Tsipras jättää tehtävänsä - "Kansan valittava uusi johtaja" Talouselämä. 20.8.2015. Viitattu 21.8.2015.
  29. ↑ Syriza-kapinalliset perustivat oman puolueen Talouselämä. 21.8.2015. Arkistoitu 22.8.2015. Viitattu 21.8.2015.
  30. ↑ Greece crisis: Syriza rebels form new Popular Unity party BBC News. 21.8.2015. Viitattu 21.8.2015 (englanniksi).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreikan kansanäänestykset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kreikan_kansanäänestys_2015&oldid=22610740”