Konstantin Konstantinovitš Romanov

Konstantin Konstantinovitš
Venäjän suuriruhtinas
Syntynyt	Konstantin Konstantinovitš Romanov 22. elokuuta 1858 Pietari, Venäjä
Kuollut	15. kesäkuuta 1915 (56 vuotta) Pauluskoi, Venäjä
Puoliso	Elisabet Saksi-Altenburg ( 1884)
Lapset	9
Suku	Romanov
Isä	Konstantin Nikolajevitš
Äiti	Aleksandra Iosifovna
Uskonto	Venäjän ortodoksi

Konstantin Konstantinovitš Romanov (ven. Константи́н Константи́нович); (22. elokuuta 1858 Konstantinin palatsi, Strelna, Pietari, Venäjän keisarikunta – 15. kesäkuuta 1915 Pavlovskin palatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen aatelinen, Venäjän keisari Nikolai I:n pojanpoika ja suuriruhtinas.

Suku ja koulutus

Konstantinin isä oli suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš Romanov ja äiti saksalaisyntyinen suuriruhtinatar Aleksandra Josifovna. Hänellä oli viisi sisarusta ja ainakin kuusi aviotonta sisaruspuolta. Konstantinin vanhin sisar suuriruhtinatar Olga Konstantinovna avioitui Kreikan kuningas Yrjö I:n kanssa vuonna 1867.

Lapsuudesta asti Konstantin oli kiinnostunut taiteesta ja musiikista eikä niinkään sotapalveluksesta, mikä oli tapa venäläisissä aatelisperheissä. Hän palveli ensin Keisarillisessa laivastossa, mutta jätti sen kesken ja liittyi Keisarilliseen henkivartiokaartiin.

Konstantin Konstantinovitš, puoliso Elisabet Saksi-Altenburg sekä heidän lapsensa

Avioliitto ja lapset

Konstantin avioitui Pietarissa vuonna 1884 herttuatar Elisabet Saksi-Altenburgin kanssa. Konstantinilla oli myös miessuhteita. Hän omistautui vahvasti perheelleen, johon syntyi yhdeksän lasta:

• Ioann Konstantinovitš Romanov (1886–1918), teloitettiin Alapajevskissa Uralilla vallankumouksen aikana
• Gavriil Konstantinovitš Romanov (1887–1955), pidätettiin ja pääsi vapaaksi kirjailija Maksim Gorkin avulla, pakeni Suomen kautta Pariisiin, jossa kirjoitti muistelmansa. Kuoli lapsettomana.
• Tatjana Konstantinova Romanova (1890–1979), avioitui morganaattisesti ruhtinas Konstantin Bagration-Muhranskin kanssa, joka kuoli ensimmäisen maailmansodan alussa, heille syntyi kaksi lasta. Morganaattinen avioliitto vuonna 1921 Aleksandr Korotšentsovin kanssa, joka kuoli muutama kuukausi myöhemmin. Vietti elämänsä vuodesta 1951 lähtien Jerusalemin Öljymäen-luostarissa nimellä abbedissa Tamara.
• Konstantin Konstantinovitš Romanov (1891–1918), teloitettiin Alapajevskissa Uralilla vallankumouksen aikana
• Oleg Konstantinovitš Romanov (1892–1914), kaatui 1. maailmansodassa rintamalla
• Igor Konstantinovitš Romanov (1894–1918), teloitettiin Alapajevskissa Uralilla vallankumouksen aikana
• Georgi Konstantinovitš Romanov (1903–1938), kuoli 35-vuotiaana naimattomana leikkaukseen New Yorkissa Yhdysvalloissa
• Natalia Konstantinova Romanova (1905–1905), kuoli kahden kuukauden ikäisenä
• Vera Konstantinova Romanova (1906–2001), kuoli naimattomana New Yorkissa Yhdysvalloissa

Konstantin Konstantinovitš Joosef Arimatialaisena omassa näytelmässään Juudean tsaari, 1914

Kun ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914, Konstantin ja Elisabet olivat Saksassa Wildungenin kylpylässä. He olivat nyt vihollisvaltiossa ja päättivät paeta, mutta Saksan viranomaiset pidättivät heidät. Elisabet kirjoitti Saksan keisariperheelle ja pyysi apua. Saksan viranomaiset vapauttivat Konstantinin ja Elisabetin ja kuljettivat heidät Venäjälle.

Kaikki perheen pojat palvelivat 1. maailmansodassa, ja heistä Oleg kaatui rintamalla vuonna 1914. Konstantin itse kuoli sairauteen 15. kesäkuuta vuonna 1915. Venäjän vallankumouksen yhteydessä pojista Ioann, Gavriil, Konstantin ja Igor joutuivat bolševikkien vangiksi lokakuun vallankumouksen aikana vuonna 1917. Ioann, Konstantin ja Igor teloitettiin Uralilla vuonna 1919. Konstantinin puoliso Elisabet sekä jälkeläiset Gavriil, Tatjana, Vera, ja Georgi onnistuivat siirtymään länteen.

Konstantinin runoutta on julkaistu myös suomeksi.