Siirry sisältöön

Kemijärven seurakunta

Wikipedia
Kemijärven seurakunta

tunnus

sijainti

Kemijärven kirkko
Kemijärven kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Oulun hiippakunta
Rovastikunta Rovaniemi-Koillismaan rovastikunta
Pääkirkko Kemijärven kirkko
Perustettu 1776
Jäsenmäärä 4 796[1] (2024)
– Osuus asukkaista n. 69 %[2]
Kirkollisvero 1,75 %
Kirkkoherra Pentti Tepsa

Kemijärven seurakunta on Kemijärven kaupungissa Suomen Lapissa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Oulun hiippakuntaan ja Rovaniemi-Koillismaan rovastikuntaan. Vaikka vuosina 1957–1972 Kemijärven kauppala ja Kemijärven maalaiskunta olivat kunnallisesti erillään, silloinkin Kemijärven seurakunta käsitti niiden kummankin alueen – ei siis ollut olemassa seurakuntia nimeltä Kemijärven maaseurakunta ja Kemijärven kauppalaseurakunta.

Vuoden 2024 lopussa Kemijärven seurakuntaan kuului 4 796 jäsentä[1], mikä vastasi noin 69 prosenttia Kemijärven väestöstä[2]. Jäsenmäärä on laskenut 2000-luvulla selvästi: vuoden 2000 lopussa jäseniä oli 10 083, vuoden 2010 lopussa 6 991 ja vuoden 2020 lopussa 5 383.[3]

Vakituinen seurakunnallinen toiminta alkoi vuonna 1648, jolloin Kemin seurakunnan kappalaisen asemapaikaksi tuli Kemijärvi. Viran ensimmäinen hoitaja oli Jakob Lapodius. Samoihin aikoihin valmistuu ensimmäinen kirkko Kuumaniemelle, jota on kuvailtu pieneksi, hirsiseksi saarnatuvaksi. Tuo kirkko purettiin, kun vuonna 1694 rakennettiin uusi, 12,5 metriä korkea kirkko. Vuonna 1774 ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen rakentama kellotapuli on edelleen pystyssä.[4][5]

Kemijärvi itsenäistyi omaksi seurakunnaksi vuonna 1779. Seurakunnan väkiluku oli 1830-luvulla yli 1600, jonka takia tarvittiin suurempi kirkko. Entinen kirkko purettiin ja arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema puinen ristikirkko otettiin käyttöön vuonna 1832.[5]

Kemijärven seurakunnallinen elämä muuttui, kun 1860-luvulla paikkakunnalle saapui lestadiolainen herätysliike. Kirkkoherrana vuosina 1876–1893 toiminut Karl Heikel edusti vanhoillislestadiolaisuutta mutta hänen poikansa Matti Heikinheimon kirkkoherra-aikana 1895–1918 seurakunnan valtasuunnaksi vakiintui lestadiolainen uusheräys.[4]

Saksalaiset joukot sytyttivät lähtiessään kirkon tuleen vuonna lokakuussa 1944[6] Lapin sodan yhteydessä. Bertil Liljeqvistin suunnittelema uusi, 850 paikkainen kirkko rakennettiin sodan jälkeen Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoitusvaroilla vuosina 1949–1950 ja se vihittiin käyttöön juhannuksena 1951.[4]

Herätysliikkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemijärven seurakunta kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Liike ei ole kuitenkaan saanut juurikaan kannatusta saamelaisväestön keskuudessa. Kemijärven seurakunta kuuluu uudenheräyksen tukialueeseen, joka sijoittuu KemijärvenSodankylän tienoille.[7]

  • 1779–1812: Johan Wegelius
  • 1816–1823: Henrik Vegelius
  • 1827–1860: Johan Henrici Vegelius
  • 1862–1875: Johan Peter Bäckman
  • 1876–1893: Karl Robert Heikel
  • 1895–1918: Per Robert Matias (Matti) Heikinheimo e Heikel
  • 1921–1952: Lauri Johannes Lanjala e Laitinen
  • 1953–1974: Heikki Villiam Rosma e Roos
  • 1975–1981: Ilkka Sointu Juhani Perttula
  • 1982–2012: Lasse Pekka Olavi Marjokorpi
  • 2014→ : Pentti Tepsa[9]
  1. a b Jäsentilasto 2024 kirkontilastot.fi. Viitattu 13.2.2025.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain Tilastokeskus. Viitattu 13.2.2025.
  3. Jäsentilasto 1999-2023 kirkontilastot.fi. Viitattu 13.2.2025.
  4. a b c Kemijärven seurakunnan vaiheita Kemijärven seurakunta. Viitattu 12.2.2023.
  5. a b Janne Kaisanlahti: Kemijärven historia - aikajana (pdf) kemijarvi.fi. Viitattu 11.2.2023.[vanhentunut linkki]
  6. Lähettänyt Kalevin historiasivut: Kalevin historiasivut/ Kalevi's history page kalevimikkonen27.blogspot.com. Viitattu 12.2.2023.
  7. Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  8. Suomen Sukututkimusseura hiski.genealogia.fi. Viitattu 11.2.2023.
  9. 29 09 2014 09:45- Uutiset: Pentti Tepsa Kemijärven kirkkoherraksi Kotimaa. Viitattu 11.2.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]