Suomen evankelis-luterilaiset hiippakunnat

Hiippakunta on piispan ja tuomiokapitulin johtama kirkollinen hallintoalue.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunnat 2020

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on yhdeksän hiippakuntaa ja ne koostuvat seurakunnista ja seurakuntayhtymistä. Hiippakunnat on jaettu alueellisesti rovastikuntiin, joihin kuuluu 3–13 seurakuntaa.

Hiippakunnan hallinto

Piispa

Piispa on hiippakunnan hengellinen johtaja sekä ylin hallinnollinen virkamies. Hiippakunnan toimintaa ja hallintoa hoitaa tuomiokapituli, jonka puheenjohtaja piispa on. Tuomiokapitulin lisäksi hiippakunnassa on hiippakuntavaltuusto. Valtuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa. Piispoista neljä on tällä hetkellä naisia.

Tuomiokapituli

Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta. Se tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa ja hallintoa sekä hoitaa ja valvoo pappien ja seurakunnan muiden työntekijöiden tehtävien hoitoa ja elämää. Tuomiokapituli valmistelee ja panee täytäntöön hiippakuntavaltuuston päätökset. Tuomiokapitulia johtaa piispa. Hän toimii tuomiokapitulin puheenjohtajana ja hiippakunnan ylimpänä hengellisenä kaitsijana. Tuomiokapitulin varapuheenjohtajana toimii tuomiorovasti. Muina jäseninä ovat kaksi pappisasessoria, yksi maallikkojäsen, lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani.

Tuomiokapituliksi kutsutaan yleisesti myös tuomiokapitulin virastoa, jonka muodostavat piispan avustajat, hallintovirkamiehinä lakimiesasessori ja notaari sekä hiippakunnallista toimintaa hoitavat hiippakuntadekaani ja hiippakuntasihteerit. Hiippakuntadekaani johtaa hiippakunnallista toimintaa tuomiokapitulin, piispan ja hiippakuntavaltuuston antamien tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti ja on tuomiokapitulin toiminnallisen osaston esimies. Hän on myös yksi tuomiokapitulin seitsemästä jäsenestä. Hiippakuntasihteerit toimivat hiippakunnan alueella muun muassa diakonian, kasvatuksen ja lähetyksen tehtävissä.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa asessori on tuomiokapitulin pappisasessorin ja lakimiesasessorin nimitys. Lakimiesasessori on tuomiokapitulin jäsen ja virkamies. Pappisasessorin virat ovat sivutoimisia. Asessorit hoitavat muiden tuomiokapitulin jäsenten kanssa hiippakunnan kirkollista hallintoa ja toimintaa sekä käsittelevät muita hiippakuntahallintoon liittyviä asioita.

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on Suomen vanhin virasto, joka on perustettu vuonna 1276. Tuomiokapitulilaitos siirtyi vuonna 1997 valtiolta kokonaan kirkon kustannettavaksi.

Hiippakuntavaltuusto

Ensimmäiset hiippakuntavaltuustot valittiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuonna 2004. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle Sen jäseninä on 14 maallikkoa ja 7 pappia. Hiippakuntavaltuusto kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa ja sen toimikausi on neljä vuotta. Hiippakuntavaltuuston ohella hiippakunnan hallintoa hoitavat piispa ja tuomiokapituli.

Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet valitsevat tuomiokapitulin maallikkojäsenen. Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten valinnan suorittavat seurakuntien kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot. Valtuuston pappisjäsenet valitsee hiippakunnan papisto.

Hiippakunnat

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on yhdeksän hiippakuntaa.

hiippakunta	perustamisvuosi, aikaisemmat nimet ja toimipaikat	toimialue (maakuntien mukaan)	seura- ja rovastikuntien määrä (2021)	tuomio- kirkko
Turun arkkihiippakunta	1276 Turun hiippakunta, Nousiainen 1229 Koroinen 1300 Turku 1817 Turun arkkihiippakunta	Varsinais-Suomen suomenkieliset seurakunnat Satakunta	srk:t 51 rovk:t 5	Turun tkko
Tampereen hiippakunta	1554 Viipurin hiippakunta, Viipuri 1724 Porvoon hiippakunta, Porvoo 1923 Tampereen hiippakunta	Pirkanmaan suomenkieliset seurakunnat, paitsi Kuhmoisten alue Kanta-Häme	srk:t 38 rovk:t 5	Tampereen tkko
Oulun hiippakunta	1851 Kuopion hiippakunta, Kuopio 1900 tuomiokapitulin siirto Ouluun 1923 Oulun hiippakunta	Pohjois-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaan suomenkieliset seurakunnat	srk:t 62 rovk:t 8	Oulun tkko
Mikkelin hiippakunta	1897 Savonlinnan hiippakunta, Savonlinna 1925 Viipurin hiippakunta, Viipuri 1945 Mikkelin hiippakunta	Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaalta Kuhmoinen	srk:t 38 rovk:t 4	Mikkelin tkko
Porvoon hiippakunta	1923	Suomen ruotsinkieliset ja enemmistöltään ruotsinkieliset kaksikieliset seurakunnat	srk:t 49 rovk:t 9	Porvoon tkko
Kuopion hiippakunta	1939	Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala	srk:t 46 rovk:t 5	Kuopion tkko
Lapuan hiippakunta	1956	Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Rannikko-Pohjanmaan suomenkieliset seurakunnat	srk:t 44 rovk:t 6	Lapuan tkko
Helsingin hiippakunta	1959	Helsingin ja Itä-Uudenmaan suomenkieliset seurakunnat	srk:t 30 rovk:t 6	Helsingin tkko
Espoon hiippakunta	2004	Länsi-Uudenmaan suomenkieliset seurakunnat Keski-Uusimaa	srk:t 19 rovk:t 3	Espoon tkko

Katso myös

• Hiippakunta
• Viipurin ja Haminan konsistorit

Aiheesta muualla

Suomen evankelis-luterilaiset hiippakunnat:

• Espoon hiippakunta
• Helsingin hiippakunta
• Kuopion hiippakunta
• Lapuan hiippakunta
• Mikkelin hiippakunta
• Oulun hiippakunta
• Borgå stift
• Tampereen hiippakunta
• Turun arkkihiippakunta
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ja hiippakunnat
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntien kartta (Arkistoitu – Internet Archive)