Kansainvälinen rikostuomioistuin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansainvälinen rikostuomioistuin
Nimi virallisilla kielillä:
  • المحكمة الجنائية الدولية (arabiaksi)
  • International Criminal Court (englanniksi)
  • Corte Penal Internacional (espanjaksi)
  • 国际刑事法院 (kiinaksi)
  • Cour pénale internationale (ranskaksi)
  • Международный уголовный суд (venäjäksi)
Virallinen logo
Virallinen logo
Rooman perussäännön sopimusvaltiot ja allekirjoittajat   Sopimusvaltio   Allekirjoittanut mutta ei ratifioinut   Sopimusvaltio joka on myöhemmin vetäytynyt   Allekirjoittaja joka on myöhemmin vetäytynyt   Ei sopimusvaltio eikä allekirjoittaja
Rooman perussäännön sopimusvaltiot ja allekirjoittajat
  Sopimusvaltio
  Allekirjoittanut mutta ei ratifioinut
  Sopimusvaltio joka on myöhemmin vetäytynyt
  Allekirjoittaja joka on myöhemmin vetäytynyt
  Ei sopimusvaltio eikä allekirjoittaja
Perustettu 17. heinäkuuta 1998
Tyyppi tuomioistuin
Päämaja Haag, Alankomaat
Jäsenet 124 sopimusvaltiota
Viralliset kielet englanti, ranska (työkielet); arabia, espanja, kiina, venäjä
Presidentti Tomoko Akane
Aiheesta muualla
Sivusto

Kansainvälinen rikostuomioistuin (engl. International Criminal Court, ICC) tuomitsee henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin rikoksiin. Rikostuomioistuimella on toimivalta sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta. Tuomioistuimen toiminta alkoi vuonna 2002, ja se toimii Haagissa, mutta perustamissääntö sallii toiminnan muuallakin.

ICC ei ole Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alainen, mutta toimii läheisessä yhteistyössä sen kanssa.[1]

ICC:n rakennus Haagissa.

Kansainvälinen rikostuomioistuin eli ICC perustettiin 17. heinäkuuta 1998 allekirjoitetulla perustamissopimuksella, Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännöllä. Perussäännön allekirjoitti 120 valtiota 17. heinäkuuta 1998 Roomassa. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä oli, että vähintään 60 valtiota ratifioi sen. Tämä tapahtui 11. huhtikuuta 2002 kymmenen valtion tallettaessa samanaikaisesti ratifiointiasiakirjat YK:n päämajassa.

Rooman perussäännössä määriteltiin ne rikokset, joiden tuomitsemiseen sopimusvaltiot luovuttavat tuomioistuimelle toimivallan (sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta), ja toimivallan jakautuminen ICC:n ja kansallisten tuomioistuinten välillä. Samalla määriteltiin ne yleiset periaatteet, joita ICC noudattaa, ja päätettiin ICC:n organisaatiosta. Sopimusvaltiot sopivat myös ICC:n toiminnan rahoituksesta.

ICC:n toiminta alkoi 1. heinäkuuta 2002. Se on toimivaltainen tuomitsemaan rikoksista, jotka on tehty tämän päivän jälkeen, muttei aiemmin tehdyistä rikoksista; säännöllä ei ole taannehtivaa vaikutusta.

Yhdysvallat sääti vuonna 2002 American Service-Members’ Protection Act -lain, jonka perusteella se voi mitä tahansa tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia keinoja käyttäen toimia vapauttaakseen tuomioistuimen toimesta tai pyynnöstä vangitun tai pidätetyn Yhdysvaltain tai sen liittolaisen henkilöstöön kuuluvan. Lakia kutsutaan tämän takia myös Haagin valloituslaiksi.[2]

Myös luonnonsurmaa on ehdotettu lisättäväksi tuomioistuimen toimivaltaan, mutta toistaiseksi ympäristörikoksista voi rangaista vain, jos ne tapahtuvat nykyisin tunnustettujen rikosnimikkeiden sisällä.[3]

Rooman perussäännön sopimusvaltiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allekirjoittaneet ja ratifioineet valtiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. tammikuuta 2025 lähtien 125 valtiota on ratifioinut Rooman perussäännön tai liittynyt siihen.[4]

Valtio[4] Allekirjoitettu Ratifioinut tai liittynyt Otettu käyttöön Artikla 1:n asema[5] Artikla 2:n asema[6] Artikla 3:n asema[7]
 Afganistan 10. helmikuuta 2003 1. toukokuuta 2003
 Albania 18. heinäkuuta 1998 31. tammikuuta 2003 1. toukokuuta 2003
 Andorra 18. heinäkuuta 1998 30. huhtikuuta 2001 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Antigua ja Barbuda 23. lokakuuta 1998 18. kesäkuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Argentiina 8. tammikuuta 1999 8. helmikuuta 2001 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Armenia 1. lokakuuta 1999 3. lokakuuta 2023 1. helmikuuta 2024
 Australia 9. joulukuuta 1998 1. heinäkuuta 2002 1. syyskuuta 2002
 Itävalta 7. lokakuuta 1998 28. joulukuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa ratifioinut
 Bangladesh 16. syyskuuta 1999 23. maaliskuuta 2010 1. kesäkuuta 2010
 Barbados 8. syyskuuta 2000 10. joulukuuta 2002 1. maaliskuuta 2003
 Belgia 10. syyskuuta 1998 28. kesäkuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Belize 5. huhtikuuta 2000 5. huhtikuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Benin 24. syyskuuta 1999 22. tammikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002
 Bolivia 17. heinäkuuta 1998 27. kesäkuuta 2002 1. syyskuuta 2002
 Bosnia ja Hertsegovina 17. heinäkuuta 1998 11. huhtikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002
 Botswana 8. syyskuuta 2000 8. syyskuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Brasilia 7. helmikuuta 2000 20. kesäkuuta 2002 1. syyskuuta 2002
 Bulgaria 11. helmikuuta 1999 11. huhtikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002
 Burkina Faso 30. marraskuuta 1998 16. huhtikuuta 2004 1. heinäkuuta 2004
 Kambodža 23. lokakuuta 2000 11. huhtikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002
 Kanada 18. joulukuuta 1998 7. heinäkuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Kap Verde 28. joulukuuta 2000 10. lokakuuta 2011 1. tammikuuta 2012
 Keski-Afrikan tasavalta 12. joulukuuta 1999 3. lokakuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Tšad 20. lokakuuta 1999 1. marraskuuta 2006 1. tammikuuta 2007
 Chile 11. syyskuuta 1998 29. kesäkuuta 2009 1. syyskuuta 2009 soveltaa soveltaa
 Kolumbia 10. joulukuuta 1998 5. elokuuta 2002 1. marraskuuta 2002
 Komorit 22. syyskuuta 2000 18. elokuuta 2006 1. marraskuuta 2006
 Kongon demokraattinen tasavalta 8. syyskuuta 2000 11. huhtikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002
 Kongon tasavalta 17. heinäkuuta 1998 3. toukokuuta 2004 1. elokuuta 2004
 Cookinsaaret 18. heinäkuuta 2008 1. lokakuuta 2008
 Costa Rica 7. lokakuuta 1998 7. kesäkuuta 2001 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Norsunluurannikko 30. marraskuuta 1998 15. helmikuuta 2013 1. toukokuuta 2013
 Kroatia 12. lokakuuta 1998 21. toukokuuta 2001 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa ratifioinut
 Kypros 15. lokakuuta 1998 7. maaliskuuta 2002 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Tšekki 13. huhtikuuta 1999 21. heinäkuuta 2009 1. lokakuuta 2009 soveltaa soveltaa
 Tanska 25. syyskuuta 1998 21. kesäkuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Djibouti 7. lokakuuta 1998 5. marraskuuta 2002 1. helmikuuta 2003
 Dominica 12. helmikuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Dominikaaninen tasavalta 8. syyskuuta 2000 12. toukokuuta 2005 1. elokuuta 2005
 Itä-Timor 6. syyskuuta 2002 1. joulukuuta 2002
 Ecuador 7. lokakuuta 1998 5. helmikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002
 El Salvador 3. maaliskuuta 2016 1. kesäkuuta 2016 soveltaa soveltaa
 Viro 27. joulukuuta 1999 30. tammikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Fidži 29. marraskuuta 1999 29. marraskuuta 1999 1. heinäkuuta 2002
 Suomi 7. lokakuuta 1998 29. joulukuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa ratifioinut
 Ranska 18. heinäkuuta 1998 9. kesäkuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 ratifioinut
 Gabon 22. joulukuuta 1998 20. syyskuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Gambia 4. joulukuuta 1998 28. kesäkuuta 2002 1. syyskuuta 2002
 Georgia 18. heinäkuuta 1998 5. syyskuuta 2003 1. joulukuuta 2003 soveltaa soveltaa
 Saksa 10. joulukuuta 1998 11. joulukuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Ghana 18. heinäkuuta 1998 20. joulukuuta 1999 1. heinäkuuta 2002
 Kreikka 18. heinäkuuta 1998 15. toukokuuta 2002 1. elokuuta 2002
 Grenada 19. toukokuuta 2011 1. elokuuta 2011
 Guatemala 2. huhtikuuta 2012 1. heinäkuuta 2012
 Guinea 7. syyskuuta 2000 14. heinäkuuta 2003 1. lokakuuta 2003
 Guyana 28. joulukuuta 2000 24. syyskuuta 2004 1. joulukuuta 2004
 Honduras 7. lokakuuta 1998 1. heinäkuuta 2002 1. syyskuuta 2002
 Unkari 15. tammikuuta 1999 30. marraskuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Islanti 26. elokuuta 1998 25. toukokuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 soveltaa
 Irlanti 7. lokakuuta 1998 11. huhtikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002
 Italia 18. heinäkuuta 1998 26. heinäkuuta 1999 1. heinäkuuta 2002 ratifioinut
 Japani 17. heinäkuuta 2007 1. lokakuuta 2007
 Jordania 7. lokakuuta 1998 11. huhtikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002
 Kenia 11. elokuuta 1999 15. maaliskuuta 2005 1. kesäkuuta 2005
 Etelä-Korea 8. maaliskuuta 2000 13. marraskuuta 2002 1. helmikuuta 2003
 Latvia 22. huhtikuuta 1999 28. kesäkuuta 2002 1. syyskuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Lesotho 30. marraskuuta 1998 6. syyskuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Liberia 17. heinäkuuta 1998 22. syyskuuta 2004 1. joulukuuta 2004
 Liechtenstein 18. heinäkuuta 1998 2. lokakuuta 2001 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Liettua 10. joulukuuta 1998 12. toukokuuta 2003 1. elokuuta 2003 soveltaa soveltaa
 Luxemburg 13. lokakuuta 1998 8. syyskuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Pohjois-Makedonia 7. lokakuuta 1998 6. maaliskuuta 2002 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Madagaskar 18. heinäkuuta 1998 14. maaliskuuta 2008 1. kesäkuuta 2008
 Malawi 2. maaliskuuta 1999 19. syyskuuta 2002 1. joulukuuta 2002
 Malediivit 21. syyskuuta 2011 1. joulukuuta 2011
 Mali 17. heinäkuuta 1998 16. elokuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Malta 17. heinäkuuta 1998 29. marraskuuta 2002 1. helmikuuta 2003 soveltaa soveltaa
 Marshallinsaaret 6. syyskuuta 2000 7. joulukuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Mauritius 11. marraskuuta 1998 5. maaliskuuta 2002 1. heinäkuuta 2002 soveltaa
 Meksiko 7. syyskuuta 2000 28. lokakuuta 2005 1. tammikuuta 2006
 Moldova 8. syyskuuta 2000 12. lokakuuta 2010 1. tammikuuta 2011
 Mongolia 29. joulukuuta 2000 11. huhtikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002
 Montenegro 23. lokakuuta 2006 3. kesäkuuta 2006
 Namibia 27. lokakuuta 1998 25. kesäkuuta 2002 1. syyskuuta 2002
 Nauru 13. joulukuuta 2000 12. marraskuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
Alankomaiden kuningaskunnan lippu Alankomaiden kuningaskunta 18. heinäkuuta 1998 17. heinäkuuta 2001 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa ratifioinut
 Uusi-Seelanti 7. lokakuuta 1998 7. syyskuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Niger 17. heinäkuuta 1998 11. huhtikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002
 Nigeria 1. kesäkuuta 2000 27. syyskuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Norja 28. elokuuta 1998 16. helmikuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 soveltaa ratifioinut
 Palestiina 2. tammikuuta 2015 1. huhtikuuta 2015 ratifioinut soveltaa
 Panama 18. heinäkuuta 1998 21. maaliskuuta 2002 1. heinäkuuta 2002 ratifioinut ratifioinut
 Paraguay 7. lokakuuta 1998 14. toukokuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Peru 7. joulukuuta 2000 10. marraskuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Filippiinit 28. joulukuuta 2000 30. elokuuta 2011 1. marraskuuta 2011
 Puola 9. huhtikuuta 1999 12. marraskuuta 2001 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Portugali 7. lokakuuta 1998 5. helmikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa ratiifoinut
 Romania 7. heinäkuuta 1999 11. huhtikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002 ratifoinut
 Saint Kitts ja Nevis 22. elokuuta 2006 1. marraskuuta 2006
 Saint Lucia 27. elokuuta 1999 18. elokuuta 2010 1. marraskuuta 2010
 Saint Vincent ja Grenadiinit 3. joulukuuta 2002 1. maaliskuuta 2003
 Samoa 17. heinäkuuta 1998 16. syyskuuta 2002 1. joulukuuta 2002 soveltaa soveltaa
 San Marino 18. heinäkuuta 1998 13. toukokuuta 1999 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Senegal 18. heinäkuuta 1998 2. helmikuuta 1999 1. heinäkuuta 2002
 Serbia 19. joulukuuta 2000 6. syyskuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Seychellit 28. joulukuuta 2000 10. elokuuta 2010 1. marraskuuta 2010
 Sierra Leone 17. lokakuuta 1998 15. syyskuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Slovakia 23. joulukuuta 1998 11. huhtikuuta 2002 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa ratifoinut
 Slovenia 7. lokakuuta 1998 31. joulukuuta 2001 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Etelä-Afrikka 17. heinäkuuta 1998 27. marraskuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Espanja 18. heinäkuuta 1998 24. lokakuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Suriname 15. heinäkuuta 2008 1. lokakuuta 2008
 Ruotsi 7. lokakuuta 1998 28. kesäkuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Sveitsi 18. heinäkuuta 1998 12. lokakuuta 2001 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Tansania 29. joulukuuta 2000 20. elokuuta 2002 1. marraskuuta 2002
 Tadžikistan 30. marraskuuta 1998 5. toukokuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Trinidad ja Tobago 23. maaliskuuta 1999 6. huhtikuuta 1999 1. heinäkuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Tunisia 24. kesäkuuta 2011 1. syyskuuta 2011
 Uganda 17. maaliskuuta 1999 14. kesäkuuta 2002 1. syyskuuta 2002
 Ukraina 20. tammikuuta 2000 25. lokakuuta 2024 1. tammikuuta 2025 soveltaa soveltaa ratifioinut
 Britannia 30. marraskuuta 1998 4. lokakuuta 2001 1. heinäkuuta 2002
 Uruguay 19. joulukuuta 2000 28. kesäkuuta 2002 1. syyskuuta 2002 soveltaa soveltaa
 Vanuatu 2. joulukuuta 2011 1. helmikuuta 2012
 Venezuela 14. lokakuuta 1998 7. kesäkuuta 2000 1. heinäkuuta 2002
 Sambia 17. heinäkuuta 1998 13. marraskuuta 2002 1. helmikuuta 2003

Allekirjoittaneet, mutta eivät ole ratifioineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman perussäännön allekirjoittaneista 137 valtiosta 29 ei ole ratifioinut.[4]

Valtio[4] Allekirjoittanut
 Algeria 28. joulukuuta 2000
 Angola 7. lokakuuta 1998
 Bahama 29. joulukuuta 2000
 Bahrain 11. joulukuuta 2000
 Kamerun 17. heinäkuuta 1998
 Egypti 26. joulukuuta 2000
 Eritrea 7. lokakuuta 1998
 Guinea-Bissau 12. syyskuuta 2000
 Haiti 26. helmikuuta 1999
 Iran 31. joulukuuta 2000
 Israel 31. joulukuuta 2000
 Jamaika 8. syyskuuta 2000
 Kuwait 8. syyskuuta 2000
 Kirgisia 8. joulukuuta 1998
 Monaco 18. heinäkuuta 1998
 Marokko 8. syyskuuta 2000
 Mosambik 28. joulukuuta 2000
 Oman 20. joulukuuta 2000
 Venäjä 13. syyskuuta 2000
 São Tomé ja Príncipe 28. joulukuuta 2000
 Salomoninsaaret 3. joulukuuta 1998
 Sudan 8. syyskuuta 2000
 Syyria 29. marraskuuta 2000
 Thaimaa 2. lokakuuta 2000
 Yhdistyneet arabiemiraatit 27. marraskuuta 2000
 Yhdysvallat 31. joulukuuta 2000
 Uzbekistan 29. joulukuuta 2000
 Jemen 28. joulukuuta 2000
 Zimbabwe 17. heinäkuuta 1998
* =Valtiot jotka ovat ilmoittaneet, etteivät ne enää aio ratifioida sopimusta

Perussäännön jättäneet valtiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman perussäännön 127 artiklan mukaan valtiot voivat vetäytyä ICC:stä. Peruuttaminen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua eron ilmoituksesta ja sillä ei ole vaikutusta syytetoimiin, joka on jo aloitettu. Vuodesta 2018 alkaen neljä valtiota on ilmoittanut aikomuksestaan erota perussäännöstä,[4] vaikka kaksi kumottiin ennen sen voimaantuloa.

Valtio[4] Allekirjoitettu Ratified tai liittynyt Otettu käyttöön Ilmoitti erosta Ero astui voimaan Mitätöinyt eron
 Burundi 13. tammikuuta 1999 21. syyskuuta 2004 1. joulukuuta 2004 27. lokakuuta 2016 27. lokakuuta 2017
 Gambia 4. joulukuuta 1998 28. kesäkuuta 2002 1. syyskuuta 2002 10. marraskuuta 2016 10. helmikuuta 2017 10. helmikuuta 2017
 Filippiinit 28. joulukuuta 2000 30. elokuuta 2011 1. marraskuuta 2011 17. maaliskuuta 2018 17. maaliskuuta 2019
 Etelä-Afrikka 17. heinäkuuta 1998 27. marraskuuta 2000 1. heinäkuuta 2002 19. lokakuuta 2016 7. maaliskuuta 2017 7. maaliskuuta 2017

Perussäännön ulkopuolella olevat valtiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarien määrä on yleensä 18 ja heidät nimitetään 3-, 6- tai 9-vuotiskaudeksi. Suomalainen Erkki Kourula toimi tuomioistuimen tuomarina vuosina 2003–2015.[8]

Alla oleviin taulukoihin on listattu tuomioistuimen nykyiset[9] ja entiset[10] tuomarit.

Tuomarit
Nimi Maa Kausi alkoi Kausi loppuu Asema
Chile Eboe-Osuji  Nigeria 2012 2021 Puheenjohtaja
Robert Fremr  Tšekki 2012 2021 1. varapuheenjohtaja
Marc Perrin de Brichambaut  Ranska 2015 2024 2. varapuheenjohtaja
Howard Morrison  Yhdistynyt kuningaskunta 2012 2021
Olga Herrera-Carbuccia  Dominikaaninen tasavalta 2012 2021
Geoffrey Henderson  Trinidad ja Tobago 2014 2021
Piotr Hofmański  Puola 2015 2024
Antoine Kesia-Mbe Mindua  Kongon demokraattinen tasavalta 2015 2024
Bertram Schmitt  Saksa 2015 2024
Péter Kovács  Unkari 2015 2024
Chang-ho Chung  Korean tasavalta 2015 2024
Raul Cano Pangalangan  Filippiinit 2015 2021
Luz del Carmen Ibáñez Carranza  Peru 2018 2027
Solomy Balungi Bossa  Uganda 2018 2027
Tomoko Akane  Japani 2018 2027
Reine Alapini-Gansou  Benin 2018 2027
Kimberly Prost  Kanada 2018 2027
Rosario Salvatore Aitala  Italia 2018 2027
Entiset tuomarit
Nimi Maa Kausi alkoi Kausi loppui Huomioita
Tuiloma Neroni Slade  Samoa 2003 2006
Maureen Harding Clark  Irlanti 2003 2006 Erosi[11]
Claude Jorda  Ranska 2003 2007 Erosi[12]
Karl T. Hudson-Phillips  Trinidad ja Tobago 2003 2007 Erosi[13]
Navanethem Pillay  Etelä-Afrikka 2003 2008 Erosi[14]
Mauro Politi  Italia 2003 2009
Georghios M. Pikis  Kypros 2003 2009
Philippe Kirsch  Kanada 2003 2009
Sylvia Steiner  Brasilia 2003 2012
Elizabeth Odio Benito  Costa Rica 2003 2012
Sir Adrian Fulford  Yhdistynyt kuningaskunta 2003 2012
René Blattmann  Bolivia 2003 2012
Fatoumata Dembele Diarra  Mali 2003 2014
Hans-Peter Kaul  Saksa 2003 2014
Erkki Kourula  Suomi 2003 2015
Akua Kuenyehia  Ghana 2003 2015
Sang-Hyun Song  Korean tasavalta 2003 2015
Anita Ušacka  Latvia 2003 2015
Ekaterina Trendafilova  Bulgaria 2006 2015
Fumiko Saiga  Japani 2008 2009 Menehtyi 24. huhtikuuta 2009.[15]
Daniel David Ntanda Nsereko  Uganda 2008 2012
Bruno Cotte  Ranska 2008 2014
Joyce Aluoch  Kenia 2009 2018
Sanji Monageng  Botswana 2009 2018
Christine Van den Wyngaert  Belgia 2009 2018
Cuno Tarfusser  Italia 2009 2018
Kuniko Ozaki  Japani 2010 2018
Silvia Fernández de Gurmendi  Argentiina 2010 2018
Anthony Carmona  Trinidad ja Tobago 2012 2013 Aloitti maansa presidenttinä 18. maaliskuuta 2013.[16]

Syyttäjänvirasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjänvirasto vastaa tutkimuksista ja syytetoimista Rooman perussäännön alaisuudessa. Virastoa johtaa pääsyyttäjä. Syyttäjä voi aloittaa tutkinnan rikoksesta saatuaan tutkintapyynnön, joka voi tulla kolmella tavalla:[17]

  • Rooman perussäännön sopimusvaltio tekee tutkintapyynnön syyttäjälle
  • YK:n turvallisuusneuvosto pyytää syyttäjää tutkimaan rikosta
  • Syyttäjä aloittaa itse saamiensa tietojen perusteella tutkinnan

Pääsyyttäjänä on toiminut vuodesta 2003 lähtien argentiinalainen Luis Moreno-Ocampo. Vuoden 2012 kesällä Moreno-Ocampon yhdeksänvuotinen kausi päättyy ja pääsyyttäjäksi tulee gambialainen Fatou Bensouda.[18]

Yhteenveto Kansainvälinen rikostuomioistuimen tutkimuksista ja nostetuista syytteistä
Tutkimuskohde Tutkintapyyntö
(päivämäärä)
Tutkinta
käynnistetty
Syytetty Pidätysmääräys
/haaste
Luovutettu
ICC:lle
Tila Lähteet
Ugandan pohjoisosa Ugandan hallitus
(16. joulukuuta 2003)
29. heinäkuu 2004 Joseph Kony 8. heinäkuuta 2005 Pidätysmääräys annettu. [19]
Vincent Otti 8. heinäkuuta 2005 Pidätysmääräys annettu. Tiettävästi kuollut 2007.
Raska Lukwiya 8. heinäkuuta 2005 Oikeuskäsittely lopetettu; Vincent Otti kuoli 12. elokuuta 2006.
Okot Odhiambo 8. heinäkuuta 2005 Pidätysmääräys annettu.
Dominic Ongwen 8. heinäkuuta 2005 Pidätysmääräys annettu.
Kongon demokraattinen tasavalta Kongon demokraattisen tasavallan hallitus
(16. maaliskuu 2004)
23. kesäkuu 2004 Thomas Lubanga 10. helmikuuta 2006 17. maaliskuuta 2006 Oikeudenkäynti päättyi 26. elokuuta 2011. Tuomittiin maaliskuussa 2012 sotarikoksista. Rangaistus määrätään kesäkuussa 2012 alkavassa käsittelyssä; myös hyvityksiä lapsisotilaille voidaan määrätä. [20][21][22]
Germain Katanga 2. heinäkuuta 2007 17. lokakuuta 2007 Oikeudenkäynti alkoi 24. marraskuuta 2009. [23]
Mathieu Ngudjolo Chui 6. heinäkuuta 2007 6. helmikuuta 2008 Oikeudenkäynti alkoi 24. marraskuuta 2009.
Bosco Ntaganda 22. elokuuta 2006 Pidätysmääräys annettu. [24]
Callixte Mbarushimana 28. syyskuuta 2010 25. tammikuuta 2011 Syytteet on hylätty ja Mbarushimana on vapautettu. [25]
Keski-Afrikan tasavalta Keski-Afrikan tasavallan hallitus
(21. joulukuuta 2004)
22. toukokuuta 2007 Jean-Pierre Bemba 23. toukokuuta 2008 3. heinäkuuta 2008 Oikeudenkäynti alkoi 22. marraskuuta 2010. [26]
Darfur, Sudan YK:n turvallisuusneuvosto päätöslauselma 1593
(31. maaliskuuta 2005)
6. kesäkuuta 2005 Ahmed Haroun 27. huhtikuuta 2007 Pidätysmääräys annettu. [27]
Ali Kushayb 27. huhtikuuta 2007 Pidätysmääräys annettu.
Omar al-Bashir 4. maaliskuuta 2009 Pidätysmääräys annettu. [28]
Bahr Idriss Abu Garda 7. toukokuuta 2009 (Haaste) Osallistui vapaaehtoisesti Oikeuskäsittely lopetettu, syytteet hylätty 8. helmikuuta 2010. [29]
Abdallah Banda Abakaer Nourain 27. elokuuta 2009 (Haaste) Osallistuu vapaaehtoisesti Syytteet vahvistettu, oikeudenkäynti alkamassa. [30][31]
Saleh Mohammed Jerbo Jamus 27. elokuuta 2009 (Haaste) Osallistuu vapaaehtoisesti Syytteet vahvistettu, oikeudenkäynti alkamassa.
Kenia Muut lähteet
(31. maaliskuuta 2010)
31. maaliskuuta 2010 William Ruto 8. maaliskuuta 2011 (Haaste) Osallistuu vapaaehtoisesti Esitutkinta käynnissä. [32]
Henry Kosgey 8. maaliskuuta 2011 (Haaste) Osallistuu vapaaehtoisesti Esitutkinta käynnissä.
Joshua Arap Sang 8. maaliskuuta 2011 (Haaste) Osallistuu vapaaehtoisesti Esitutkinta käynnissä.
Francis Muthaura 8. maaliskuuta 2011 (Haaste) Osallistuu vapaaehtoisesti Esitutkinta käynnissä. [33]
Uhuru Kenyatta 8. maaliskuuta 2011 (Haaste) Osallistuu vapaaehtoisesti Esitutkinta käynnissä.
Mohammed Hussein Ali 8. maaliskuuta 2011 (Haaste) Osallistuu vapaaehtoisesti Esitutkinta käynnissä.
Libya YK:n turvallisuusneuvosto päätöslauselma 1970
(26. helmikuuta 2011)
3. maaliskuuta 2011 Muammar Gaddafi 27. kesäkuuta 2011 Oikeuskäsittely lopetettu; Muammar Gaddafi kuoli 20. lokakuuta 2011. [34]
Saif al-Islam Gaddafi 27. kesäkuuta 2011 Pidätysmääräys annettu. Saif al-Islam Gaddafi on Libyan viranomaisten huostassa, pidätetty 19.11.2011. [34][35]
Abdullah al-Senussi 27. kesäkuuta 2011 Pidätysmääräys annettu. Al-Senussi on Libyan viranomaisten huostassa, pidätetty 20.11.2011. [34][36]
Norsunluurannikko Keski-Afrikan tasavallan hallitus
(3. lokakuuta 2011)
3. lokakuuta 2011 Laurent Gbagbo 23. marraskuuta 2011 30. marraskuuta 2011 Oikeudenkäynti alkaa 18. kesäkuuta 2012 [37]
  1. What is the International Criminal Court (ICC) and what is its relationship with the UN? Ask DAG!. ask.un.org. Viitattu 18.3.2023. (englanniksi)
  2. Heiskanen, Heikki: Yhdysvallat asetti pakotteita Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjälle, joka tutkii USA:n epäiltyjä sotarikoksia Afganistanissa Yle Uutiset. 3.9.2020. Viitattu 27.3.2022.
  3. Yeo, Sophie: Ecocide: Should killing nature be a crime? BBC Future. 6.11.2020. BBC. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  4. a b c d e f Rome Statute of the International Criminal Court United Nations Treaty Collection. Viitattu 9.12.2017. (englanniksi)
  5. Amendment to article 8 of the Rome Statute of the International Criminal Court United Nations Treaty Collection. Viitattu 9.12.2017. (englanniksi)
  6. Amendments on the crime of aggression to the Rome Statute of the International Criminal Court United Nations Treaty Collection. Viitattu 9.12.2017. (englanniksi)
  7. Chapter XVIII, Penal Matters 10.c: Amendment to article 124 of the Rome Statute of the International Criminal Court United Nations Treaty Collection. Viitattu 9.12.2017. (englanniksi)
  8. UM: Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n presidentti Suomeen sttinfo.fi. 2.6.2016. Suomen ulkoministeriö. Viitattu 18.3.2023.
  9. https://www.icc-cpi.int/about/judicial-divisions/biographies/Pages/current-judges.aspx
  10. https://www.icc-cpi.int/about/judicial-divisions/biographies/Pages/former-judges.aspx
  11. ICC:n lehdistötiedotteen (luettu 16.5.2007) mukaan Clarkin oli erottava, jotta hän saattoi vastaanottaa nimityksen Irlannin High Court -oikeusistuimessa. Ero tuli voimaan 10. joulukuuta 2006.
  12. ICC:n lehdistötiedotteen (luettu 16.5.2007) mukaan Claude Jorda erosi huonon terveydentilan takia. Ero tulee voimaan 12. elokuuta 2007.
  13. Kansainvälinen rikostuomioistuin (1. kesäkuuta 2007). Note Verbale: Nomination and election of judges (luettu 15.12.2007) (englanniksi)
  14. Resignation of Judge Navanethem Pillay ' lehdistötiedotteen (luettu 16.5.2007) mukaan Navi Pillay erosi koska hänet nimitettiin YK:n ihmisoikeuskomissaariksi.
  15. https://www.icc-cpi.int/CourtStructure/Pages/judge.aspx?name=Judge%20Fumiko%20Saiga
  16. http://caribbeanelections.com/knowledge/biography/bios/carmona_anthony.asp
  17. Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön voimaansaattamisesta sekä perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta annetun lain voimaantulosta Finlex. Viitattu 12.1.2012.
  18. Afrikkalainen naisjuristi ICC:n pääsyyttäjäksi Yle Uutiset. 12.12.2011. Viitattu 12.1.2012.
  19. ICC case information sheet, Kony et al. ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  20. ICC case information sheet, Lubanga ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  21. Kongolainen sotapäällikkö sai tuomion lapsisotilaiden värväämisestä Yle. Viitattu 16.3.2012.
  22. Mikko Paakkanen, Lapsisotilaille ehkä hyvitystä, Helsingin Sanomat 30.4.2012 sivu B 1
  23. ICC case information sheet, Katanga, Chui ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  24. The Prosecutor v. Bosco Ntaganda ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  25. ICC case information sheet, Mbarushimana ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  26. ICC case information sheet, Bemba ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  27. ICC case information sheet, Haroun ja Kushayb ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  28. ICC case information sheet, Omar al-Bashir ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  29. ICC case information sheet, Bahr Idriss Abu Garda ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  30. Kaksi sudanilaista kapinallisjohtajaa Haagin tuomioistuimeen Yle.fi, uutiset
  31. ICC case information sheet, Banda ja Jerbo ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  32. ICC case information sheet, Ruto, Kosgey ja Sang ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  33. ICC case information sheet, Muthaura, Kenyatta ja Ali ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  34. a b c Situation in Libya ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  35. Libyassa riemuitaan Gaddafin pojan pidätyksessä Yle Uutiset. 19.11.2011. Viitattu 12.1.2012.
  36. Libya: Gaddafin tiedustelupäällikkö pidätetty Yle Uutiset. 20.11.2011. Viitattu 12.1.2012.
  37. Côte d’Ivoire, The Prosecutor v. Laurent Gbagbo ICC. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]