Käyttäjä:Kirjatohtori

Tiedosto:Kuva-arvoitus.jpg

Mitä näet kuvassa? Kuva FT Päivi Kannisto, 2007.

Lähteiden käyttö Wikipediassa

Lähteiden tarkoituksena on osoittaa, mistä tieto on peräisin. Tämä tekee tiedosta luotettavampaa, sillä se antaa mahdollisuuden etsiä lisätietoa, tarkastella sitä kontekstia eli ympäristöä, mistä lainattu tieto on peräisin ja tarvittaessa väittää vastaan.

Tämä artikkeli käsittelee lähteiden käyttöä Wikipediassa ja se on kirjoitettu luettavaksi ennen uusien artikkelien kirjoittamista, olemassa olevien lähteiden muokkaamista tai lähteiden lisäämistä. Tarkoituksena on lisätä suomenkielisen Wikipedian uskottavuutta tietolähteenä. Käsittelen ensin lähteiden merkintätapoja ja sen jälkeen käyn keskustelua lähteiden merkityksestä ja niiden tehtävistä.

Lähteiden merkitseminen

Lähteet merkitään Wikipediassa erityisillä mallineilla, joita voivat olla esimerkiksi kirjaviite tai verkkoviite. Tällä hetkellä käytössä on kaksi erilaista merkintätapaa. Lähteet listataan joko 1) erityiseksi kirjallisuusluetteloksi artikkelin loppuun tai 2) lähteeseen viitataan itse tekstin sisällä. Molempia merkintätapoja käytetään myös yhtä aikaa.

Esimerkki 1: Lähteiden merkitseminen artikkelin loppuun

== Lähteitä ==

* {{Kirjaviite | Tekijä= Ramel, Stig | Nimike= Kustaa Mauri Armfelt 1757-1814| Sivu = | Selite= | Julkaisija= Otava | Vuosi= 1998, 2. painos 2005| Tunniste=ISBN 951-1174975 }}

Esimerkki 2: Lähteiden merkitseminen tekstin sisään

Vuonna [[1829]] Suomessa annettiin sensuuriasetus, joka määräsi täyden ennakkosensuurin ja rajoitti tuntuvasti mielipiteen ilmaisua. Sensuuriasetus oli voimassa vuoden [[1865]] painovapausasetukseen asti. Asiaa asetettiin valvomaan sensuurihallitus, jonka puheenjohtaja oli yliopiston sijaiskansleri. Kullakin kirjapainopaikkakunnalla oli oma sensorinsa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Tommila, Päiviö | Nimike= Suomen sanomalehdistön historia : osa I | Sivu = 77-265| Selite= Artikkeli "Yhdestä lehdestä sanomalehdistöksi" | Julkaisija= Kustannuskiila, Kuopio | Vuosi= 1988 | Tunniste= }}</ref>

Artikkelin loppuun lisätään seuraava merkintä, joka listaa viitteet.

== Viitteet ==

<references />

Jälkimmäisen merkintätavan etuna on se, että se auttaa paikantamaan lähteestä siteeratun kohdan tarkemmin. Tätä merkintätapaa käytettäessä on huomattava, että mikäli koko luvun tai alaluvun sisältö on peräisin samasta lähteestä, lähdettä ei tarvitse toistaa erikseen kussakin tekstikappaleessa. Riittää, että viite laitetaan kyseisen alaluvun loppuun, viimeisen pisteen jälkeen. Näin se viittaa kaikkeen edellä olevaan. Eli jos viitemerkintä on viimeisen pisteen jälkeen, niin se viittaa aiempaan tekstiin laajemmin eikä pelkkään viimeiseen lauseeseen. Käytäntö on peräisin tieteellisestä tutkimuksesta.

Koska suomenkielisessä Wikipediassa on lähteitä vasta vähän, on tärkeää panostaa lähteiden merkitsemiseen ylipäätään. Valitaan kumpi merkintätapa tahansa, tärkeää on, että lukijalle annetaan mahdollisuus muodostaa oma näkemyksensä puheena olevasta asiasta.

Kirja- vai verkkoviite

Wikipediassa käytetään sekä kirja- että verkkoviitteitä. Eräiden mielestä painettu sana koetaan edelleen luotettavammaksi, toisten mielestä verkkoviitteet taas ovat suositeltavampia, koska ne ovat helpommin käyttäjän saavutettavissa.

Verkkoviitteiden heikkoutena on se, että ne elävät. Niiden sisältö voi muuttua alkuperäisestä, sivut voivat hävitä ja osoitteet muuttua. Näin linkit vanhenevat tai ne voivat osoittaa epätoivottuun sisältöön. Wikipediassa on puhuttu myös niin sanotun uuden tiedon välttämisestä. Tällä uudella tiedolla tarkoitetaan painamatonta tietoa. Kirjaviitteet ovat sisällöltään pysyvämpiä ja ISBN-numero yksilöi ne. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä helposti käyttäjän saavutettavissa kuin verkkoviitteet.

Molemmissa viitetyypeissä on etunsa ja haittansa. Jälleen lienee syytä korostaa sitä, että tärkeämpää on panostaa lähteiden merkitsemiseen ylipäätään. Valitaan lähteeksi sitten verkkosivu tai painettu kirja, tärkeämpää on, että lähde mainitaan. Vain näin tietoa voidaan arvioida.

Mihin lähteitä tarvitaan?

Tieteessä ja tutkimuksessa lähteitä käytetään, koska mikään tieto ei ole objektiivista, niin sanottua yleistietoa tai itsestään selvää. Tieto pätee vain siinä kontekstissa eli ympäristössä, jossa se on esitetty. Siihen, millaiseksi tieto muotoutuu, vaikuttavat muiden muassa kirjoittaja, käytetyt tutkimusmenetelmät ja tavoitteet eli se, miksi kyseinen tieto on yleensäkään tuotettu. Mikäli tieto irrotetaan kontekstistaan, sen merkitys saattaa vääristyä ja muuttua jopa päinvastaiseksi.

Otetaan esimerkki. Ohessa on kaksi versiota samasta kuvasta. Toisessa on pelkkä yksityiskohta, toisessa sama yksityiskohta esitetään ympäristössään. Kuvan merkitys muuttuu eri versioissa täysin. Jos ympäristö poistetaan, katsoja näkee kuvassa luultavasti perunan. Jos sama kuivunut hedelmä esitetään ympäristössään, katsoja kykenee päättelemään, ettei kyse ole perunasta, sillä se kasvaa puussa (katso oheinen kuva). Näin ympäristö eli konteksti kiinnittää kuvalle merkityksen. Lähteet vaikuttavat vastaavalla tavalla tekstiin ja teksti lähteisiin. Ne esiintyvät aina parina eikä niitä voi käsitellä toisistaan irrallisina.

Lähteettömiä tekstejä ja niiden luotettavuutta on vaikea arvioida. Lähteetön tieto on joko autoritaarisen sanelevaa (kuten esimerkiksi peruskoulun oppikirjoissa) tai tuulesta temmattuja "kaikkihan tämän tietävät" -heittoja. Tällaiselta tiedolta puuttuu luotettavuus, sillä se ei ole tarkistettavissa eikä arvioitavissa.

Jos muokattavaan artikkeliin on merkitty lähdeviite, se pitää säilyttää. Mikäli lähde halutaan poistaa jälkikäteen esimerkiksi kiistanalaisena, täytyy myös lähteestä peräisin oleva tieto poistaa kokonaisuudessaan.

Sitaattien sitaatit

Lähteissä on tärkeää, että niistä löytyvä tieto on mahdollisimman helposti käytettävissä ja lukijan ymmärrettävissä. Jos alkuperäinen lähde on esimerkiksi 1600-luvulta peräisin oleva latinankielinen käsikirjoitus, joka on ainoastaan tutkijoiden käytettävissä Helsingin yliopiston kirjaston historiallisissa kokoelmissa, se on toki hyvä mainita. Alkuperäisen lähteen rinnalle kannattaa kuitenkin ottaa myös yleistajuisempi ja helpommin saavutettavissa oleva lähde kuten esimerkiksi käännös, joka on painettu tai julkaistu verkossa.

Wikipedia tiedeyhteisön silmissä

Lähdeviitteiden merkintä on osa hyvää tutkimustapaa ja tutkijan tai tietokirjailijan etiikkaa. Olisikin suositeltavaa, että uusia Wikipedia-artikkeleita kirjoittavat tai vanhoja täydentävät ja muokkaavat lisäisivät aina artikkeleihinsa lähteen. Kukaan toinen kirjoittaja ei pysty tekemään sitä jälkikäteen.

Leväperäiset lähdekäytännöt ovat omiaan paitsi heikentämään Wikipedian uskottavuutta, myös karkottamaan tiedeyhteisön jäseniä kirjoittajien joukosta. Tutkijoille on kunnia-asia, että heidän tuottamansa tieto on tarkistettavissa ja avoin keskustelulle. Lähteetön tieto ei mahdollista tieteeseen kuuluvaa keskustelukulttuuria, johon sisältyy myös vastaan väittämisen mahdollisuus.

Aiheesta muualla

• Opas lähteiden käyttöön, Tampereen yliopisto, Jaana Vuori

Kiitokset mielenkiintoisesta Wikipedia-kokemuksesta ja erityisesti kiitos kaikille mukana olleille,

Päivi Kannisto
Filosofian tohtori
http://kirjatohtori.blogspot.com