Jari Lindström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jari Lindström
Lindström heinäkuussa 2016
Lindström heinäkuussa 2016
Suomen työministeri
Sipilän hallitus
29.5.2015–6.6.2019
Edeltäjä Lauri Ihalainen
Seuraaja Timo Harakka
Suomen oikeusministeri
Sipilän hallitus
29.5.2015–5.5.2017
Edeltäjä Anna-Maja Henriksson
Seuraaja Antti Häkkänen
Kansanedustaja
20.4.2011–16.4.2019
Ryhmä/puolue Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (2011–2017)
Sininen eduskuntaryhmä (2017–2019)
Vaalipiiri Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt28. kesäkuuta 1965 (ikä 59)
Kuusankoski
Puoliso Outi Hannele Lindström
(2001–)
Tiedot
Puolue Sininen tulevaisuus (2017–)
Muut puolueet Perussuomalaiset (2006–2017)

Jari Tapani Lindström (s. 28. kesäkuuta 1965 Kuusankoski) on suomalainen Sinistä tulevaisuutta ja perussuomalaisia edustanut entinen poliitikko.[1] Lindström on entinen kansanedustaja, ministeri ja Kouvolan kaupunginvaltuutettu. Hän on ollut puolueensa ensimmäinen varapuheenjohtaja joulukuusta 2017 lähtien.[2]

Lindström valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Kymen vaalipiiristä. Hän oli Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsen vuosina 2011–2017. Hän toimi eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana 2011–2014 ja puheenjohtajana 2014–2015.[1] Vuonna 2015 Lindströmistä tuli oikeus- ja työministeri Sipilän hallitukseen. Oikeusministerin tehtävät siirrettiin kokoomuksen Antti Häkkäselle toukokuussa 2017.

Kesäkuussa 2019 hän ei ollut enää käytettävissä puolueen varapuheenjohtajaksi vaan päätti vetäytyä valtakunnanpolitiikasta.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindström työskenteli Voikkaan paperitehtaalla 1984–2006, Stora Enson Anjalankosken tehtailla 2007–2008 ja Kymin paperitehtaalla 2008 ja 2010. Hän on opiskellut laborantiksi.[3]

Lindström liittyi perussuomalaisiin vuonna 2006.[3] Hän on kertonut ”simppelisti” maahanmuutosta puhuneen Tony Halmeen ajatusten ratkaisseen puoluevalintansa.[4] Hän oli ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, joissa sai 920 ääntä eikä tullut valituksi. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Lindström valittiin Kouvolan kaupunginvaltuustoon. Vuoteen 2008 saakka Lindström toimi Pohjois-Kymen Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana. Lindström toimi myös Perussuomalaisten Kymen piirin puheenjohtajana vuoteen 2012 asti Juho Eerolan jälkeen. Eduskunnassa Lindström on ollut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen.[1]

Lindström uhkasi työnantajia KELA-maksun palautuksella, jos ne eivät lähde mukaan Juha Sipilän yhteiskuntasopimukseen. Hallitusta oli kritisoitu siitä, että kaikki painostustoimet yhteiskuntasopimusta koskien kohdistuivat työntekijäpuoleen, minkä johdosta Lindström kirjoitti lausunnossaan: ”On synnytetty kuva siitä, että työnantajien ei tarvitse muuta kuin odotella, että Sipilän hallitus hoitaisi heidän puolestaan kilpailukyvyn palauttamisen.”[5] Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies syytti heti lausunnon jälkeen työministeriä sooloilusta[6], minkä jälkeen pääministeri otti Lindströmin puhutteluun. Keskustelun jälkeen Lindström myönsi, ettei asia kuulunut hallitusohjelmaan vaan se oli hänen oma ”ulostulonsa”.[5]

Tammikuussa 2019 Lindström ilmoitti olevansa ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja eurovaaleissa.[7] Lindström sai eduskuntavaaleissa 1690 ääntä eikä tullut valituksi[8]. Samalla Lindström ilmoitti ettei lähde ehdolle eurovaaleihin[9].

Helmikuussa 2024 Lindström valittiin johtamaan Cursorin ja Sitran yhteishanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa Kotkan-Haminan seudun asukkaiden yhteiskunnallista osallistumista sekä luottamusta asukkaiden, viranomaisten, päättäjien ja yritysten välillä alueen investointihankkeissa.[10]

Lindström on kertonut voivansa harkita kuolemanrangaistusta joissain tapauksissa.[11]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2008: 909 ääntä (Kouvola, valittiin)
  • 2012: 1 742 ääntä (Kouvola, valittiin)
  • 2017: 1 209 ääntä (Kouvola, valittiin)[13]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindström asuu Kuusankoskella yhdessä vaimonsa Outin kanssa.[14] Hän harrastaa kuntosalia ja lukemista. Sotilasarvoltaan Lindström on korpraali.[15]

  1. a b c Jari Lindström Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 3.2.2014.
  2. Sinisen tulevaisuuden puoluesihteeriksi Matti Torvinen Keskisuomalainen. Viitattu 19.12.2017.
  3. a b Perussuomalaisia ääniä: Paperimies Jari Lindström ja kehonrakentaja Kike Elomaa Suomen Kuvalehti. 18.4.2011. Viitattu 16.6.2014.
  4. Tony Halme ratkaisi Jari Lindströmin puoluevalinnan Helsingin Sanomat. 30.5.2015. Viitattu 31.5.2015.
  5. a b Heikki Arola, Esa Juntunen, Heidi Lämsä: Työministeri Lindström uhkaa työnantajia miljardilaskulla Helsingin Sanomat. 31.5.2015. Arkistoitu 3.6.2015. Viitattu 3.6.2015.
  6. Heidi Lämsä: EK:n Jyri Häkämies työministerin ehdotuksesta: "Lindström sooloilee" Helsingin Sanomat. 31.5.2015. Arkistoitu 2.6.2015. Viitattu 3.6.2015. (Arkistolinkki)
  7. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/268544-ministeri-lindstrom-ehdolle-seka-eu-etta-eduskuntavaaleihin
  8. https://yle.fi/uutiset/3-10739032
  9. https://yle.fi/uutiset/3-10742731
  10. Ranta, Elina: Entinen työministeri Jari Lindström sai uuden työn Ilta-Sanomat. 1.2.2024. Viitattu 1.2.2024.
  11. Jaakko Mannermaa: Lindström: Voisin joissain oloissa harkita kuolemanrangaistusta Yle Uutiset. 28.5.2015. Viitattu 30.12.2015.
  12. Eduskuntavaalit 2019: Kaakkois-Suomen vaalipiiri, ehdokaskohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. 18.4.2019. Viitattu 22.4.2019.
  13. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) pxdata.stat.fi. Viitattu 29.6.2016.
  14. Oikeus- ja työministeri: Jari Lindström (ps) (digitilaajille)
  15. Jari Lindström – Oikeus- ja työministeri (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]