Jack Kirby
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Jack Kirby | |
|---|---|
_(cropped).jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. elokuuta 1917 New York, New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 6. helmikuuta 1994 (76 vuotta) Thousand Oaks, Kalifornia, Yhdysvallat |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: hekumoivaa fanitekstiä, pitäisi neutraalistaa |
Jack Kirby (oikealta nimeltään Jakob Kurtzberg, 28. elokuuta 1917 – 6. helmikuuta 1994) oli yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä ja -käsikirjoittaja.[1] Hän loi uransa aikana satoja hahmoja, muun muassa Kapteeni Amerikan, Hulkin ja Ihmeneloset.[1]
Varhainen- ja henkilökohtainen elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itävallan juutalaisten vanhempien poika Kirby syntyi New Yorkissa.[2] Hän oli perheensä ensimmäinen Yhdysvalloissa syntynyt jäsen, hänellä oli myös nuorempi veli nimeltään David.[3] Hän lopetti koulunsa kuusitoistavuotiaana ja meni töihin Max Fleischerin animaatiostudioon jossa piirsi Betty Boop ja Kippari-Kalle -animaatioita.[1] Itseoppinut piirtäjä sai vaikutteensa Alex Raymondilta ja Milton Caniffilta, aikansa tunnetuimmilta sarjakuvantekijöiltä 1930-luvulla.
Toukokuussa 1942 Kirby meni naimisiin Rosalind (Roz) Goldsteinin kanssa, jonka perhe asui samassa talossa kuin Kirby, ja he olivat yhdessä Kirbyn kuolemaan asti. Vuonna 1943 hän meni asepalvelukseen, ja joutui Eurooppaan missä hän rantautui Omaha Beachille heti Normandian maihinnousun jälkeen. Hän sai myöhemmin pahan paleltuman ja hänet kotiutettiin sen vuoksi.[2]
Sarjakuvapiirtäjän uran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteistyössä Joe Simonin kanssa Kirby loi Kapteeni Amerikan, patrioottisen supersankareiden esikuvan Marvel-yhtiön edeltäjälle Timely Comicsille vuonna 1941.[1][4] Kapteeni Amerikka ei ollut ensimmäinen patrioottisankari, mutta varmasti tunnetuin. Muita Simonin ja Kirbyn luomuksia olivat ”poikasankarit”, kuten Boy Commandos ja Uutispoikalegioona National Comicsille, DC Comicsin edeltäjälle.
Toisen maailmansodan jälkeen supersankarit menivät pois muodista, ja Kirby elätti itsensä ja perheensä romanttisten tyttöjen sarjakuvien piirtäjänä. 1950-luvun lopulla seikkailusarjakuva palasi Kirbyn töihin: hän teki töitä esimerkiksi Vihreän Nuolen ja uuden ryhmän Challengers of the Unknownin parissa.
Stan Lee ja Marvel Comics
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Timely Comicsin seuraaja Atlas Comics oli tehnyt paljon hirviösarjakuvia pitkin 1950-lukua. Kirby saikin mainetta hurjien hirviöiden taitajana. Sarjoja kirjoitti Stan Lee, joka keksi että erityyppiset supersankarit voisivat olla seuraava sarjakuvavillitys. Lee oli oikeassa, ja Atlas muutti nimensä Marveliksi vuonna 1961. Seuraavien kahden vuoden aikana Lee ja Kirby loivat yhdessä muun muassa Ihmeneloset, Hulkin, Thorin, Kostajat ja Ryhmä-X:n. Myös Hämähäkkimiehen luojana Kirbyllä väitetään olleen sormensa pelissä.
Marvelin sankarit seikkailivat menestyksekkäästi vuosikymmenen loppuun. Kirby ei piirtänyt kaikkia luomuksiaan koko aikaa. Kun hän sai keskittyä Ihmenelosiin ja Thoriin, piirrosjäljestä tuli huolitellumpaa ja ennen kaikkea massiivisempaa.
1970-luku ja DC Comics
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosikymmenen vaihteessa Kirbyn taiteellinen kunnianhimo oli kasvanut. Hän lähti Marvelilta vuonna 1970 ovet paukkuen, koska ei saanut omia ideoitaan läpi.[1] Kirbyllä oli esimerkiksi tarkoitus Thorin sivuilla ottaa mukaan Pohjolan jumalten lopullinen tuho, Ragnarök. Stan Lee ei sallinut sitä, joten Kirby esitti uuden jumalsarjansa New Godsin kilpailevalle DC-yhtiölle. DC halusi kuitenkin Kirbyn uudistavan yhtiön ykkössankarin Teräsmiehen. Asia ei innostanut Kirbyä, mutta lopulta päästiin kompromissiin. Kirby aloitti kolme omia hahmojaan sisältänyttä lehteään: New Gods, Forever People ja Mister Miracle. Neljäntenä lehtenä Kirby suostui tekemään Teräsmiehen sivulehteä, Jimmy Olsenia johon Kirby otti mukaan paljon omia ideoitaan. Kirbyn taiteen ystävät eivät vain pitäneet siitä, että DC piirrätti Teräsmiehen ja Olsenin päät uudelleen Teräsmiehen vakiopiirtäjillä.
Jumalten seikkailut eivät myyneet tarpeeksi yhtiön mielestä ja lehdet lopetettiin parin vuoden päästä. Kirby sai kuitenkin aloittaa uusia nimikkeitä. Scifisarja OMAC, apokalyptinen Kamandi ja mystinen Demoni Etrigan aloittivat seikkailunsa. Kaikki Kirbyn 1970-luvun DC-hahmot esiintyvät yhä edelleen usein yhtiön lehdissä, ja aina välillä joku saa oman lehtensäkin.
Paluu Marvelille
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jumalten loppuminen vaivasi Kirbyä vuosikymmenen puolivälissä, ja hän päätti tiedustella olisiko entinen työnantaja Marvel kiinnostunut hänen ideoistaan. Kirby palasi Marvelin palvelukseen lyhyeksi aikaa vuonna 1975. Hän sai kirjoittaa ja piirtää omia sarjojaan. Tämän kauden parhaimmistoa edustivat Kirbyn paluu Kapteeni Amerikan pariin, uusi sarja Ikuiset (engl. Eternals) -yli-ihmisrodusta ja kunnianhimoinen sarjakuvaversio Stanley Kubrickin 2001: A Space Odyssey -elokuvasta.[5]
Ikuiset oli suoraa jatkoa Uusille Jumalille. Tietysti eri nimisiä hahmoja oli tuotava mukaan ettei tavaramerkkiä loukattaisi. Kyseessä oli kuitenkin yhtä luonteva siirtymä kuin Thorista Uusiin Jumaliin. Marvelin tapa sulauttaa kaikki supersankarit samaan universumiin vesitti kuitenkin ideaa.
Kirbyn toivomus oli, ettei mukaan tarvitsisi ottaa esimerkiksi Hulkia. Hulk ei lopulta tullutkaan, mutta Hulk-robotti piti tunkea mukaan. Devil Dinosaur, sekä Machine Man olivat muita uusia lehtiä. Vanhan luomuksensa Kapteeni Amerikan suhteen Kirby sai myös vapaat kädet. Samoin Ihmenelosiin 1960-luvulla luotu Musta Pantteri sai ensimmäisen piirtäjänsä takaisin.
Oikeudet hahmoihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhä edelleen Kirby oli tyytymätön. Hän ei saanut oikeuksia luomiinsa hahmoihin eikä piirtämiään originaalitöitä haltuunsa. 1980-luvulla oli liikkeellä huhu, että Marvel olisi kadottanut tuhansia Kirbyn piirtämiä sivuja. Originaalit olisivat miljoonien dollarien arvoisia.
Kirby teki uusia hahmoja 1980-luvulla Pacific Comicsille ja Eclipse Comicsille, pienille kustantajille. Näistä hahmoista ei tullut suosittuja.
Hän kuoli vuonna 1994 Kaliforniassa 76-vuotiaana.[2] Kirbyn kuoleman jälkeen hänen töitään on julkaistu uudelleen monessa muodossa. Suomeksi Kirbyä on tullut lähinnä Ihmeneloset-julkaisuissa.
Kirbyn tyyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirbyn piirrostyyli on hieman möhkälemäistä, mutta hän kykenee toisaalta välittämään toiminnan liikkeen ja dramatiikan räjähdysmäisellä tavalla, joka useimmilta sarjakuvataiteilijoilta puuttuu. Kirby hyödyntää töissään elokuvamaista kerrontaa ja näyttäviä kuvakulmia, ja hänen tyylinsä on selvästi vaikuttanut moniin nykypäivän sarjakuvataiteilijoihin. Kirbyn tarinat ovat usein aidosti näkemyksellisiä, ja hän on innoittanut monia käsikirjoittajia ja piirtäjiä siirtymään vanhahtavista avaruusoopperoista kohti 1980-luvulla yleistyneitä barokkimaisia kuvaelmia.[5]
Jack Kirbyä suomeksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ihmeneloset
- Kostajat
- Teräsmies vuosialbumi 1979
- Hopeasurffari, Kostajat EJ 1992
- Disneyn näytelmäelokuvan Musta aukko sarjakuvaversio Apu-lehden sarjakuvaliitteessä 1980-1981
- Kuvitettuja klassikkoja: Pompeijin viimeiset päivät.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Ray, Michael: Jack Kirby Encyclopædia Britannica. 2.8.2018. Viitattu 15.02.2018.
- ↑ a b c Artist Profile: Jack Kirby (1917-1994) Biowars. 20.1.2018. Viitattu 15.02.2018.
- ↑ Morrow, John & Kirby, Jack: Collected Jack Kirby Collector, s. 40–. TwoMorrows Publishing, 19.2.2004. ISBN 978-1-893905-00-9 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Jack Kirby - Illustration History Norman Rockwell Museum. Viitattu 15.02.2018.
- ↑ a b Kirby, Jack Science Fiction Encyclopedia. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lagerstedt, Ilpo: Supersankarit. Kirjastopalvelu Oy, 1991. ISBN 951-692-273-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
