Höylä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puuntyöstössä käytettävä höylä.

Höylä on kone tai käsityökalu, jolla tehdään lastuavaa työstöä. Höylän osia ovat terä, murtolevy, kita ja kiila. Teriä on yksi tai useampi, ja ne irrottavat kappaleen pinnasta lastua. Terän laskeminen ja nostaminen vaikuttaa lastujen paksuuteen. Murtolevyn etäisyyttä terästä säätämällä voidaan valita murtuuko lastu nopeammin vai myöhemmin, puulajin kovuudesta riippuen. Kiilalla säädetään höylänterää ja murtolevyä kidassa. [1]. Makita kehitti ensimmäisenä vuonna 1958 sarjatuotantona käsisähköhöyliä.[2]

Höyläystä käytetään pintojen viimeistelytekniikkana, kappaleen ohentamisessa, pintakerroksen poistossa ja jopa kappaleen muotoiluissa. Tunnetuimpia höylän käyttökohteita on puuntyöstö. Puuntyöstössä höylääminen vaatii vähemmän energiaa kuin hiominen, koska kappaletta voidaan työstää hajottamatta sitä karkeaksi tai hienoksi puruksi.

Metalleja, esimerkiksi alumiinia tai terästä, voidaan höylätä pikateräs- ja kovametalliterillä.

Kavahöylä.

Kava ja koveli ovat erityismallisia käsihöyliä puuntyöstöön. Kavahöylää käytetään koverien pintojen tai kourujen höyläämiseen, kovelilla tehdään V-uraa.

  1. Nikkaroi oma puinen höylä 04.01.2018. YLE. Viitattu 21.7.2020.
  2. Vartiainen, Juha: Sähkön vuosisata Keksintöjä ja nostalgiaa 1900-luvulta, s. 92. Alfamer, 2014. ISBN 978-952-472-202-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.