Dnepr
| Dnepr | |
|---|---|
 Dnepr avaruudesta nähtynä. |
|
| Alkulähde | Valdain ylänkö |
| Laskupaikka | Mustameri |
| Maat |
 Venäjä Valko-Venäjä Ukraina |
| Pituus | 2 285 km |
| Alkulähteen korkeus | 220 m |
| Virtaama | 1 670 m³/s |
| Valuma-alue | 516 300 km² |
Dnepr (ven. Днепр, valkoven. Дняпро, Dnjapro, ukr. Дніпро, Dnipro), antiikin Borysthenes (m.kreik. Βορυσθένης, Borysthenēs) ja Danapris (m.kreik. Δάναπρις),[1] on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa. Se on Ukrainan pisin joki. Dnepr saa alkunsa Länsi-Venäjän Valdain ylängöltä, ja se virtaa Valko-Venäjän ja Ukrainan läpi laskeakseen Mustaanmereen. Se on Euroopan neljänneksi pisin joki; pidempiä ovat vain Volga, Tonava ja Ural.[2]
Nykyinen Dnepr on valjastettu vesivoiman tuotantoon ja sitä luonnehtii valtavien patoaltaiden sarja. Joen alajuoksulta 1 670 kilometriä on purjehduskelpoista; 18 metriä leveät ja 270 metriä pitkät alukset voivat nousta Kiovaan asti. Aiemmin alajuoksulla Dnipron eteläpuolella oli lukuisia koskia, joiden takia jokiosuus oli kulkukelvoton.
Dneprin sivujoista rakennettiin kanavayhteyksiä Itämereen laskeviin Väinäjokeen, Niemeniin ja Veikselin Bugiin jo 1700–1800-luvuilla. Dnepr–Bug-kanavayhteyden sulkujen pituutta ollaan viimeisimmän kunnostushankkeen myötä kasvattamassa 89 metristä 120 metriin, mutta vesireitti ei vielä jatku navigoitavana Brestiä pidemmälle eli Puolan puoleiselle Bug-joelle.[3]
Kaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dneprin pääjuoksun varrella olevista kaupungeista merkittävimpiä ovat
- Venäjällä:
- Smolensk (n. 350 000 as.)
- Valko-Venäjällä:
- Ukrainassa:
- Kiova (2 640 000)
- Tšerkasy (290 000)
- Krementšuk (240 000)
- Kamjanske (270 000)
- Dnipro (1 060 000)
- Zaporižžja (790 000)
- Nikopol (140 000)
- H’erson (340 000)
Sivujoet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dneprin tärkeimpiä oikean- (o) ja vasemmanpuoleisia (v) sivujokia latvalta lukien ovat Drut’ (o), Berezina (o), Sož (v), Pripet (o), Irpin (o), Desna (v), Ros (o), Sula (v), Vorskla (v), Samara (v), Konka (o), Bazavluk (o) ja Inhulets (o).
Tekojärvet ja vesivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dneprin vesivoimalaitospatojen kaskadi ja niiden patoamien tekojärvien sarja kattaa lähes koko Ukrainan jokiosuuden ja ulottuu Pripetin suulta alas Kah’ovkaan. Sen rakentaminen muutti jokiuoman luonteen täydellisesti; alkuperäisestä jokiuomasta on jäljellä vain lyhyitä katkelmia: Pripetin suun yläpuolella, Kiovan yläpuolella sekä Kanivin, Kamjansken ja Kah’ovkan alapuolella.
| Tekojärvi | Pinta-ala (km²) | Tilavuus (km³) | Voimalaitos (teho ja valmistumisvuosi) | Suuret rantakaupungit |
|---|---|---|---|---|
| Kiovan tekojärvi | 922 | 3,7 | 389 MW (1966) | ei yli 30 000 as. kaupunkeja |
| Kanivin tekojärvi | 675 | 2,6 | 444 MW (1976) | Kiova, Kaniv, Perejaslav-H’melnytskyi |
| Krementšukin tekojärvi | 2 250 | 13,5 | 625 MW (1961) | Tšerkasy |
| Kamjansken tekojärvi (aiempi Dniprodzeržynskin tekojärvi) | 567 | 2,5 | 352 MW (1965) | Horišni Plavni, Kamjanske, Verh’nodniprovsk |
| Dneprin tekojärvi | 420 | 3,3 | 1 500 MW (1932) | Zaporižžja |
| Kah’ovkan tekojärvi | 2 155 | 18,2 | 351 MW (1958) | Enerhodar, Nikopol |
Vesivoimalaitokset tuottavat noin 10 prosenttia Ukrainan sähkövoimasta. Suurin niistä on Zaporižžjassa Dneprin tekojärven patoon liittyvä DniproHES, joka valmistuessaan vuonna 1932 oli Euroopan suurin.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Dnepr Kiovassa. -
Dnepr Krementšukin kohdalla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Smith, William: ”Borysthenes”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Dnieper River Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.5.2017. (englanniksi)
- ↑ ИСТОРИЯ РАЗВИТИЯ ПРЕДПРИЯТИЯ РУЭСП "ДНЕПРОБУГВОДПУТЬ" Dneprobug.by. Arkistoitu 20.3.2012. Viitattu 14.5.2017. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dnepr Wikimedia Commonsissa
- Dnieper River (Albertan ja Toronton yliopistojen Ukraina-tutkimuksen Ukraina-tietosanakirjan artikkeli) Internet Encyclopedia of Ukraine, vol. 1. 1984. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS, University of Alberta/University of Toronto), Encyclopediaofukraine.com. Viitattu 5.3.2014. (englanniksi)
- V. I. Vyšnevskyi (2011) Rika Dnipro (tuhti, 384-sivuinen tietokirja Dnepristä) (ukrainaksi)
- FAO-Aquastat: Ukraine (englanniksi) (fao.org)
- Hydrologisia tilastoja 1882–1985: Dnepr at Dorogobuzh (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (Unesco.org)
- Hydrologisia tilastoja 1881–1985: Dnepr at Smolensk (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (Unesco.org)
- Hydrologisia tilastoja 1881–1985: Dnepr at Orsha (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (Unesco.org)
- Hydrologisia tilastoja 1894–1985: Dnepr at Rechitca (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (Unesco.org)
- Karttaa vuoden 2004 tulvan laajuudesta Dneprin vesistössä (Arkistoitu – Internet Archive) (Dartmouth.edu) (englanniksi)