Bill Withers
William Harrison ”Bill” Withers Jr. (4. heinäkuuta 1938 Slab Fork, Länsi-Virginia – 30. maaliskuuta 2020[1]) oli yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä. Hän on tunnettu 1970-luvun alun menestyskappaleistaan kuten ”Lean on Me” ja ”Ain’t No Sunshine”.[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Withers oli kuusilapsisen perheen kuopus. Isän kuoltua äiti ja isoäiti kasvattivat hänet. Withers palveli laivastossa yhdeksän vuoden ajan ja muutti vuonna 1967 Los Angelesiin luomaan muusikon uraa. Hän teki päivisin Boeingin lentokonetehtaalla vessanpöntön istuimia ja nauhoitti iltaisin demoja.[2]
Withersin levytysura urkeni kun hänet esiteltiin Sussex Recordsin johtajalle Clarence Avantille. Booker T. Jones tuotti hänen esikoisalbuminsa Just as I Am (1971). Siltä otettu single ”Ain’t No Sunshine” myi kultaa, nousi R&B-listan kuutoseksi ja poplistan kolmoseksi sekä voitti parhaan R&B-laulun Grammyn. Myös ”Grandma Hands” nousi singlelistalle.[2]
Withersin toinen kultasingle oli vuoden 1972 Still Bill -albumin kappale ”Lean on Me”, joka nousi R&B-listan ja poplistan kärkeen. Seuraava single ”Use Me” nousi listakakkoseksi. Myös albumi myi kultaa ja nousi R&B-listan ykköseksi sekä poplistan neloseksi.[2]
Withers kirjoitti kappaleita myös José Felicianolle ja Gladys Knightille mutta kieltäytyi kirjoittamasta alentavina pitämiensä blaxploitaatioelokuvien soundtrackeja.[3]
Withers oli lyhyen aikaa naimisissa näyttelijätär Denise Nicholasin kanssa. Kun Sussex meni konkurssiin vuonna 1975 Withers siirtyi Columbia Recordsille. Withers ei viihtynyt Columbialla, ja siellä tehdyistä albumeista top-40:een nousi vain Menagerie (1977).[4] Withersin viimeinen studioalbumi on Watching You, Watching Me (1985).[2] Sen jälkeen Withers on keskittynyt lastensa kasvattamiseen mutta kirjoittaa toisinaan lauluja ystäviensä albumeille.[3]
Lukemattoman moni artisti on tehnyt cover-versioita Withersin kappaleista tai samplannut niitä.[3] Withersistä on tehty dokumenttielokuva Still Bill (2010).[2]
Withers nimettiin Songwriters Hall of Fameen vuonna 2005 ja Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 2015. ”Lean on Me” on valittu Grammy Hall of Fameen.[3]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Just as I Am (1971)
- Still Bill (1972)
- +'Justments (1974)
- Making Music (1975)
- Naked & Warm (1976)
- Menagerie (1977)
- 'Bout Love (1978)
- Watching You Watching Me (1985)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ‘Lean On Me,’ ‘Lovely Day’ singer Bill Withers dies at 81 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f Ed Hogan: Artist Biography AllMusic. Viitattu 29.12.2017.
- ↑ a b c d Bill Withers biography Rock and Roll Hall of Fame. Viitattu 29.12.2017.
- ↑ Andy Greene: Bill Withers: The Soul Man Who Walked Away Rolling Stone. 14.4.2015. Arkistoitu 22.6.2018. Viitattu 29.12.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
