Bavel-kausi
| Kausi | Alikausi | Eepokki | Miljoonaa vuotta sitten (Ma) |
|---|---|---|---|
| Neogeeni | Pleistoseeni | Cromer-kausi | 0,48 - 0,85 |
| Bavel-kausi | 0,85 - 1,07 | ||
| Menap-jääkausi | 1,07 - 1,20 |
Bavel-kausi tai Bavel-kompleksi oli pleistoseenin ajanjakso Luoteis-Euroopassa 1,07-0,85 miljoonaa vuotta sitten.[1] Se oli varhaispleistoseenin vaihe, jolloin ensimmäiset suuret, hyvin kylmät 100 000 vuotta kestävät jääkausijaksot alkoivat 0,97 miljoonaa vuotta sitten. Kauden lopussa Dorst-jäätiköityminen levitti jäätikön laajalle. Kauden alkupuolella lämpimällä Bavel-interglasiaalilla Pohjois-Saksan ja Alankomaiden tasalla kasvoi vielä hemlokkia (Tsuga).
Kaudella kehiin ilmestyi alkukarhu Ursus deningeri noin miljoona vuotta sitten, aromammutti (Mammuthus trogontherii) ja mäyrä (Meles meles) sekä täplähyeena (Crocuta crocuta). Norsulaji Palaeoloxodon antiquus ilmestyi noin miljoona vuotta sitten.
Bavel-kautta edelsi Menap-jääkausi. Kauden jälkeen tuli ilmastoltaan hyvin vaihteleva Cromer-kausi jonka aloitti lämmin Cromer-kauden interglasiaali I. Bavel-kautta vastaa Ukrainan Shirokino loppuvaihetta lukuun ottamatta, Valko-Venäjän Rogachev sen 3. kautta lukuun ottamatta sekä Puolan Podlas (Pre-Augustow ja Augustow muttei Augustow 2). Merenpohjan kerrostumissa Bavel vastaa happi-isotooppivaiheita MIS31 - MIS22. Bavel-ajanjaksoon osuu Cromerin metsämuodostuma ja tällä kaudella vallitsi Bihari-nisäkäsfauna.
Bavel-kauden jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bavel-interglasiaali ja Jaramillo-tapahtuma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauden aloitti lämmin Bavel-interglasiaali, joka osui paleomagneettisen Jaramillo-tapahtuman aikaan. Jaramillo oli 0,99-1,07 miljoonaa vuotta sitten, tuolloin Maan magneettikenttä oli väliaikaisesti nykyisen suuntainen. Interglasiaali oli sama kuin MIS 27. Kaudella vaelsi pieniä nisäkkäitä Euraasiasta Länsi-Eurooppaan, mm. hiiriä.[2]. Tämä lienee ollut viimeinen kausi, jolloin Pohjois-Saksassa kasvoi hemlokkia (Tsuga), johon liittyivät myös valkopyökit (Carpinus) ja pihdat (Abies). Ilmasto lämpeni vaiheen alussa ja viileni loppua kohti. Kauden lopuilla Pohjois-Saksassa kasvoi lähinnä kuusta ja mäntyä. Seuraavassa kylmässä Linge-vaiheessa kasvillisuus oli vaihtunut ruohomaisiin kasveihin, mäntyyn, koivuun ja katajaan, ja lämpötila suunnilleen sama kuin Veikselin kylmässä vaiheessa.[3].
Dorst-jääkausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bavel-kauden lopussa ollut Dorst-jääkausi oli ensimmäinen hyvin kylmä ja pitkä pleistoseenin jääkausijakso pohjoisella pallonpuoliskolla, noin 0,92 - 0,85 miljoonaa vuotta sitten, se aloitti pitkät suurjäätiköitymiset. Se alkoi happi-isotooppivaiheessa MIS 24 ja huipentui hyvin kylmään vaiheeseen MIS 22. Se oli ilmeisesti sama kuin Amerikan Pre-Illinois G-jääkausi tai Euroopan "Jäätikkö G10". Kaudella MIS 24 ajelehti noin 900 tuhatta vuotta sitten Atlantilla runsaasti jäätä. Kylmässä vaiheessa Alankomaiden lämpimimmän kuukauden keskilämpötila laski noin +10 °C:hen ja lämpimänä se oli noin 17 °C. Alankomaiden ja Pohjois-Saksan tasalla kasvoi ruohomaista kasvillisuutta ja oli kylmää[3]
Bavel-kauden jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kausi | Toinen nimitys | Happi-isotooppivaihe | Miljoonaa vuotta sitten | Lämpötila | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|---|
| Bavel-interglasiaali | Uetersen, Marleben, Vanhempi Pre-Augustow, Rogachev 1, Shirokino 1 | MIS31 (33-31) | n. 1,1 - tai 0,96 - 1,03 | Lämmin | Tätä vastaa Ostrogozhian ja magneettinen tapahtuma Jaramillo. Sama kuin Englannin Beeston? |
| Linge-jääkausi | Seth, nuorempi Pre-Augustów, Rogachev 1/2, Shirokino 1/2 | MIS30 (30-28?) | Kylmä, Alankomaiden lämpimin kuukausi 6 °C. | Donin altaassa tundraa, Islannissa jäätiköityminen. | |
| Leerdam-interglasiaali | Pinneberg, Augustow 1, Rogachev 2, Shirokino 2 | MIS29 (27-25?) | n. 0,95 | Lämmin, viileä, vaihteleva. | |
| Dorst | Augustow 1/2, Narew, Rogachew, Shirokino 2/3, osin 3 | MIS 22 (ehkä 24:ään asti) | 0,92-0,85 | Hyvin kylmä, kylmin vaihe. Alankomaiden lämpimin kuukausi keskilämpötilaltaan 4 °C. | Donin altaassa tundraa. |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- van Kolfschoten, T. & Gibbard, P.L. 1998: The Dawn of the Quaternary
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Global chronostratigraphical table Cambridge University 2010
- ↑ Jürgen Ehlers 1996, Quaternary and Glacial Geology. J. Wiley & Sons., s. 257.
- ↑ a b Ehlers, s 258