Šoorin kieli
| Šoori | |
|---|---|
| Oma nimi | шор тили |
| Tiedot | |
| Alue | Kemerovon alue (Venäjä) |
| Virallinen kieli | ei virallisen kielen asemaa |
| Puhujia | 6 200 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
uiguurilais-oguusilainen ryhmä hakassilainen alaryhmä |
| ISO 639-3 | cjs |
Šoorin kieli[1] (šooriksi шор тили, šor tili) on Venäjällä Etelä-Siperiassa asuvien šoorien puhuma turkkilainen kieli.
Levinneisyys ja puhujamäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Šoorien perinteistä asuinaluetta ovat Kuznetskin Alataun rinteet sekä Tomin ja sen sivujokien Kondoman ja Mras-Sun varret.[2] Hallinnollisesti seutu kuuluu Kemerovon alueen Taštagolin ja Novokuznetskin piireihin, Mežduretšenskin kaupunkipiirikuntaan sekä osittain Hakassiaan ja Altain tasavaltaan.[3]
Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 15 700 šooria ja 10 000 šoorin kielen puhujaa.[4] Kansallisuudeltaan šooreista 57,5 % ilmoitti äidinkielekseen šoorin ja 40,9 % venäjän. Toisena kielenään venäjää puhui 53,6 %.[5]
Vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 14 000 šooria[6] ja 6 200 šoorin puhujaa.[7] 99,7 % šooreista osaa venäjää.[8] Alueellisesti he jakautuvat seuraavasti:
- Kemerovon alue 11 600 šooria (joista 4 900 puhuu šoorin kieltä),
- Hakassia 1 100 (487),
- Altain tasavalta 141 (50).[9]
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 2 800 šoorin puhujaa[10].
Historia ja murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Šoori kuuluu turkkilaisten kielten uiguurilais-oguusilaisen ryhmän hakassilaiseen alaryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat hakassi, tšulyminturkki ja altain pohjoismurteet. Šoorin kieltä ei tule sekoittaa hakassin kielen samannimiseen murteeseen.[11]
Kieli jakautuu kahteen murteeseen. Mras-Sun murre on lähempänä hakassia ja Kondoman murre altain pohjoismurteita. Šoorissa on paljon mongolilaisia ja venäläisiä lainasanoja.[12]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ortodoksiset lähetyssaarnaajat loivat 1880-luvulla kyrilliseen kirjaimistoon perustuneen kirjakielen, jolla julkaistiin aapinen ja uskonnollista kirjallisuutta.[2] Vuonna 1926 perustettiin Vuoristo-Šorian kansallinen piiri, avattiin šoorinkielisiä kouluja ja julkaistiin sanomalehteä. Šooriksi ilmestyi myös alkuperäistä kaunokirjallisuutta. Kirjakielen pohjana oli Mras-Sun murre. Vuonna 1929 siirryttiin latinalaiseen aakkostoon, mutta vuonna 1938 palattiin kyrilliseen kirjaimistoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ғ, қ, ң, ӧ ja ӱ. Vuonna 1939 tapahtuneen kansallisen piirin lakkauttamisen jälkeen kirjakielen viljely loppui lähes kokonaan.[13]
Šoorin kirjaimisto
| А а | Б б | В в | Г г | Ғ ғ | Д д | Е е | Ё ё |
| Ж ж | З з | И и | Й й | К к | Қ қ | Л л | М м |
| Н н | Ң ң | О о | Ӧ ӧ | П п | Р р | С с | Т т |
| У у | Ӱ ӱ | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ |
| Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Kieltä alettiin elvyttää 1980-luvun lopussa. Nykyään šooriksi on julkaistu äidinkielen oppikirjoja ja sitä opetetaan kouluissa aineena. Vuonna 1989 kieltä alettiin opettaa Novokuznetskin kasvatustieteellisessä korkeakoulussa.[14]
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elvytystoimista huolimatta šooria voidaan pitää vakavasti uhanalaisena kielenä. Nykyään valtaosa sen puhujista asuu kaupungeissa täysin venäjänkielisessä ympäristössä. Äidinkielen arvostus on vähäistä ja venäjä on vaikuttanut voimakkaasti sen rakenteeseen.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 140. Tampere: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-734-X
- ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 428. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 413. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 629–630. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 442. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 2.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 2.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. perepis2002.ru. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 2.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. perepis2002.ru. Arkistoitu 20.12.2007. Viitattu 2.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 197, 202, 204–206. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 428–429, 435. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 67–68. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 633–636. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 639. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Endangered Languages of Siberia: The Shor Language (englanniksi)
- Ethnologue: Shor (englanniksi)
- Šoorin kielelle omistettu sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)