Kaitafilmille kuvattua

Arvo ja Urho-Kalevi ovat molemmat kiinnostuneita tekniikasta. Arvo innostui pyhien aikana taltiomaan talon touhuja Urkin vanhalla kaitafilmikameralla. Tässä näet Arvon ja Urkin jouluajan kuvauksia.

Ja tähän päättyy Talo63:n joulun vietto. Toivottavasti olet käynyt seuraamassa talon touhuja!

Tapanina

Iitukka oli aamupuurolla jo jotenkin kovin hiljainen. Ei kuulemma tohtisi lähteä vielä kotio, niin kivaa on ollut. Iitukan linjuriauto lähti varhain Tapanin aamuna.  Koko porukka oli hieman haikeana, kun pitkän yhdessäolon jälkeen tiet taas erkanevat. Hyvästit jätettiin Urhon ja Irman talon portilla, koska Iitukka pääsi suoraan pysäkiltä kyytiin. Arvo kävi nostamassa Iitukan kimpsut ja kampsut kyytiin, koska Urkki oli torkahtanut vintille. Mokomakin, tuhisi Iitukka. No, minäpä soittelen sille sitten kun pääsen kotio.

Soitellaan ja nähdään taas, kuiskaa Iitukka. Näin tehdään, vastaa Salme.

Olihan ihana tutustua Iitukka. Olen niin iloinen, että pääsit viettämään joulua kanssamme. Urkki nukahti vintille keinutuoliin. Sanon hänelle terveisiä, kunhan herää.

 

Salme ja Arvo lähtivät myöhemmin illalla kohti kotia. Lupasivat kutsua koko väen koolle, kun on aihetta juhlaan... isompaan tai pienempään, mutta sitä ei tämä tarina kerro.

 Tarina jatkuu huomenna...

Hei, hei Iitukka. Toivottavasti nähdään taas pian!

Joulupäivä

Mitäs se Arvo oikein katsoo? Jaa hevoskisojahan se..

Oi kuinka suloisen nallen sinä oletkaan saanut, Salme ihailee. Katsohan Arvo, eikö olekin suloinen? Mutta Arvo se ei ota kuullakseen. Taitaa tulla uutiset telekkarista.

Iitukka, Iiris ja Salme kipuavat yläkertaan. Iitukka kertoilee kotona odottavista eläimistään ja juu, siitä sudestakin, jonka meni ja kesytti. Salme huomaa Iiriksen vaatehuoneessa olevat hamoset. Oi, joi, kun on ihania.

Saakos sitä kurkistaa tuonne vaatehuoneen puolelle, kysyy Salme? Saa toki, vastaa Iiris.

Hmph juuh. Ihan komia on, sanoi Arvo kun kuusta ihaili.

Uutisten jälkeen telekkari pauhaa jälleen hevoskisoja. Nythän se on Urhokin liittynyt joukkoon. Taitavat herrat vähän huilia ennen kuin naisväki huutaa syömään.

Kyllä on Urkilla hienoja solmioita. Näitähän se Arvokin taisi saada lahjaksi, vai kuinka?

Iloinen puheensorina täyttää Irman ja Urhon keittiön. Koko porukka asettuu pöydän ääreen nauttimaan joulupäivän lounaasta. Pöytään on katettu kinkkua, peruna- ja porkkanalaatikkoa, rosollia ja monenlaista muuta herkkua.

 

Ja niin näyttävät Arvo ja Salmekin painavan päänsä toisiaan vasten, salaperäinen hymy huulillaan. Mitä lie toisilleen luvanneet?

 

Tarina jatkuu huomenna...

Jouluaattona

Jouluaatona Urho verhoutuu valkoiseen partaan ja vetää punaisen hiippalakin päähänsä. Ho, ho, ho, krhmm. Siis hyvää joulua tupaan. Onkos täällä kilttejä lapsia? Urho-Kalevi harjoittelee verannan edessä repliikkejään. Kyllä tämä olisi niin ollut sen Arvon heiniä, mutta ujolle miehelle oli kuitenkin liian kova pala purtavaksi, joten pukin pesti jäi Urkille. Mihin se Irmakin on nyt jäänyt? Sehän lupasi tulla vielä varmistamaan, että partani on suorassa ja tuoda mukanaan kaikki lahjasäkit. (Uudet lahjasäkit oli tilattu Laakson Marja-Leenalta, joka Irman luottokirjoja ja niin taitava käsistään.)
 

Sinullahan on partakin ihan vinksallaan, Irma sanoo ja oikaisee Urkin partaa. Tässä on näitä lahjasäkkejä...

Hyvänen aika tätä lahjojen määrää. Miten minä lainkaan jaksan kantaa nämä tuonne tupaan, tuskailee Urkki. Partakin kutittaa.. No, niin minä menen tästä sisälle tupaan. Tulet sitten hetken päästä sisälle, sanoo Irma ja lähtee sisälle.

Kukas se siellä ovella kolistelee, kysyy Irma? Iik, se on vihdoin joulupukki hihkaisee Iitukka ja ryntää ovea kohden.

Iitukka kiepsahtaa suoraan pukin kaulaan ja muiskauttaa pukin partaan pusun. 

Hupsista, en minä tahallani Iitukka sopertaa posket punaisena. Kompastuin kait mattoon tahi jottain, Iitukka sanoo.

Hyvää Joulua kaikille, onkos täällä ollut kilttejä lapsia? Pukki on tullut pitkän matkan ja haluaisi kuulla jonkin kauniin laulun. Mahtaisiko se Iiris osata laulaa pukille?

Salme ja Arvo kuuntelivat, kun Irma ja Iiris lauloivat pukille Joulupuu on rakennettu -laula. Hyvä, hyvä, innostuu Arvokin kehumaan.

Iitukkaa vähän nolottaa, kun sillä lailla kiepsahti pukin syliin. Iitukka oli niin kovasti odottanut pukkia, ettei enää millään pystynyt hillitsemään jännitystä. Siellä se nyt sitten koittaa piilotella, Irman selän takana.

Haluaisikos se pukki kenties istua ja jakaa juhlaväelle lahjoja, kyselee Irma?

Annas, kun minä autan sinua sen säkin kanssa. Pukki istuu tuohon nojatuolille noin, sanoo Iitukka.

Jaa juu tottahan toki istutaan, sanoo pukki. Voisikohan joku auttaa jakamaan paketteja, kun pukki unohti silmälasit Korvatunturille? Minä, minä, minä, huudahtaa Iitukka.

Ja Salmelle paketti, sanoo pukki. Iiris onkin jo saanut omansa.

Koiruus on ihan selvästi arvannut ketä valkoisen parran taakse on piiloutuneena, mutta ei paljasta salaisuutta ja pysyy leikissä mukana.

Iiris sai pukilta ihanan nallukan, Urkkia hellittiin oikein kahdella kaulaliinalla ja Irmalle pukki toi upean kasvin, kaulaliinan, pitsipöytäliinan ja uuden kakkuvuoan. Kyllä kelpaa jouluna, kun näin hemmotellaan. Kiitos pukille!

Iitukka ryntäsi keittiöstä eteisen ohi niin että punaiset tossut vaan suhisi. Mihis se nyt?

  Jätetään talon väki vieraineen viettämään rauhaisaa joulua. 

Hyvää joulua kaikille!
 Tarina jatkuu huomenna...

Jouluvalmisteluja

Aamulla Urkki ja Arvo ahtautuivat pieneen autoon. Arvo nukahti pelkääjän paikalle melkein heti ja kun he tulivat perille, he olivatkin näköjään mökillä. Arvo herää, sanoi Urkki. 

Autosta meni rikki tuo pyyhkijän sulka. Osaatkohan sinä kuomaseni korjata sitä? Annas kun katson, sanoi Arvo ja kömpi ulos autosta. Hmph ja ähinää vain kuului, kun Arvo ryhtyi korjauspuuhiin. Tules Urkki katsomaan löydätkö sellaista pientä ruuvia, joka minulta taisi tippua tuohon puskurin viereen? No tuossahan se, sanoi Urkki. Onneksi Arvo sai kätevästi korjattua rikkoutuneen pyyhkijän ja matka kohti kuusimetsää jatkui.

Arvo ja Urkki ihailivat kaunista järvimaisemaa ja lumikiteet sulivat kun niitä tippui hiljalleen miesten kasvoille. Jospa tuosta sitten tuon kuusen sahaisimme. Eiköhän se kelpaa tuolle naisväelle, tuumasi Urkki? Annas kun minä sahaan, niin pitele sinä tuosta rungosta kiinni ettei kaadu päälle. Miesten paluumatka meni hyvin ja kotona odottivat uudet kujeet ja jouluvalmistelut naisväen kanssa.

Kuulehan Irma, pittääkö tämä verkko ottaa pois ennen paistoa? kyselee Iitukka..

Irma ja Iitukka olivat leiponeet joulupullia. Iitukka puolestaan laittoi kinkun paistumaan yöksi. On sitten aamulla valmista.

Urho ja Arvo hakivat vintiltä kuusenjalan, johon  ujuttivat metsästä haetun kauniin joulukuusen. Iitukka ja Salme lupautuivat koristelemaan kuusen. Kuule Salme, laitatko sinä tuon lippusiiman, niin minä laitan kynttilät? Iitukan sommitellessa kynttilöitä, Iiris vääntää olohuoneen putkiradiosta joululauluja soittavan kanavan ja kuulee lapsikuoron esittämänä Joulupuu on rakennettu-laulun.

"Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella.
Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla.

Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti.
Ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti." 

Säveltäjä: suomalainen kansansävelmä
Sanat: G. O. Schöneman

Tarina jatkuu huomenna...

Lumiukko

Yöllä on satanut lunta ja maa on verhoutunut valkeaan lumeen. Salme ja Iitukka pukeutuvat lämpimästi ja lähtevät pihalle tekemään lumiukkoa. 

Kintaat viskataan hangelle, jotta saavat silmät ja nenän paikoilleen. Toivottavasti eivät kylmetä itseään ja saa flunssaa jouluriesakseen.

 

Lumiukot, lumiukot ketjussa kulkee
nysäpiipun, nysäpiipun suuhunsa sulkee.
Olalle he taputtavat ystävää ja veikkaa
hangella heittelevät kupperiskeikkaa.

Lumiukko, lumiukko pyöreä kuin pulla
hauskaa on sun kerallasi leikkimähän tulla.
Kädessä on keppi ja nappina on hiili
ketterä on pyörimään kuin automobiili.

Lumiukko lumiukko hauska on vasta
silmät ovat hiilestä ja nenä porkkanasta.
Iloisesti se hyppelee kun pakkanen vain paukkaa,
lämpimällä laihtuu voi voi ukko raukkaa.

 

Mutta mihis se lumiukko kirmasi?

Ja mitä kummaa tuolla tapahtuu, huhuilee Salme omenapuun juurella?

 No Urkkihan se siellä antaa Iitukalle lumipesun. Sinä senkin Urkki, kirkuu Iitukka ja viskoo lumipalloja Urkkia päin minkä kerkiää.

 No niin, rauhoitutaas taas, sanoo Urkki ja pyyhkii lunta Iitukan kasvoilta. Todella hienon lumiukon olette saaneet aikaiseksi. Lähdettekö Salmen kanssa sisälle auttamaan Irmaa ja Iiristä jouluvalmisteluiden kanssa, kysyy Urho?

 

Arvo otti Urkin vanhalla kaitafilmikameralla videota. Arvon ottaman filmin näet tässä.

Tarina jatkuu huomenna...