31. joulukuuta 2014

Vuonna 2014

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Vuonna 2015 sitten lisää kuvia. Ihanaa kun olette olleet mukana rakkaat lukijat. Keväällä alkaa puutarhatyöt kunnolla täällä Rajakummulla ja saa nähdä mitä siitä seuraa. Tarinoita luvassa lisää tietysti myös rakkaasta Mökkipuutarhasta.
Ja kuvia toki myös luonnosta, siitä parhaasta voimavarasta....Mietitään jokainen omalta kannaltamme kuinka voimme vähentää sen kuormitusta. Siis ihan siinä arkisessa kulutuksessa. Me kuluttajat, jokainen meistä, olemme vastuussa. Eikö vaan?

Tervetuloa blogiini Virkkuumummo!



Lähimetsä luminen

Maisema on ollut talvisen kaunis jo jonkun aikaa. Metsälenkillä olen ihaillut lumen kaunistamaa ympäristöä. Eilen otin kameran mukaan, sillä arvatenkin tänään sään lauhtumisen vuoksi lumi on sulanut puista ja maisema näyttää nyt erilaiselta.









Onnea tulevalle vuodelle
rakkaat lukijat!

21. joulukuuta 2014

Visiot paperille

Kuten muistatte syksyllä kävi kaivinkone mylläämässä etupihalla. Kivimuurista tuli kivan kaareva ja mullat ovat paikoillaan. Nyt on siis mukavaa aikaa vähän miettiä mitä etupihalle tuleekaan. Onkin oikeastaan hyvä ettei heti päässyt istuttelemaan ja saa rauhassa miettiä. Vaikkakin puutarhuri olen, taitaa istutustouhut olla melko kaoottisia. Tarkoitan että kasveja tulee ehkäpä siirreltyä liikaakin kun ne mukamas eivät näytä hyvältä vierekkäin ;)



Tänään piirtelin paperille luonnosta ja sitten tarkempaa suunnitelmaa. Ajatuksena lähinnä saada luotua mukavan näköinen runko ja näkösuoja erikokoisista pensaista, joiden väliin pääsee laittamaan perennoja ja köynnöstukia.

Alla näkyy nyt väsäämäni suunnitelma. Tontti on rajattu kamalan näköisellä verkkoaidalla, ettei koiruli karkaa. Verkkoaidan viereen istutetaan joka puolelle pensaita, jotta aita jää piiloon niiden sisään.
Koivuja tuolla oikeassa reunassa on kaksi, olisin halunnut kaataa molemmat, isäntä ei kumpaakaan. Joten kompromissinä yksi kaadetaan, yksi jää:) Koivun alla on kuivaa, joten luin että rinneangervo pärjäisi parhaiten siinä. Rinneangervo ei tosin kasva yhtä korkealle kuin verkkoaita on, joten niiden kaveriksi villiviiniä.
Sirotuomipihlaja on mielestäni hirvittävän kaunis ja varsinkin monirunkoisena. Niitä halusin ehdottomasti laittaa kaksi tänne etupihalle oikealle puolelle. Muutenkin suosin monilajista istustusaluetta, joten pensaita on muutaman kappaleen ryhmissä ja ihan yksittäiskasveina.

Liuskekivipolun haluan laittaa tuonne keskivaiheille, pääsee paremmin hoitamaan kasvillisuutta ja näyttäähän se mukavalle. Joskus haluaisin rajata keskellä olevan kivituhkapolun sekä oikealla olevan nurmikonreunan bendersin antiikkipatinoiduilla kivillä. Sen voi toteuttaa vaikka muutaman vuoden päästäkin.
Pensaisiin menee kuitenkin rahaa jonkun verran, joten en tiedä raaskiiko kiviä vielä ostaa. Muutoinkin saattaa tuosta kaivinkonetyöstä ja maan pois kuljettamisesta tulla iso lasku. Olemmekin päättäneet että takapiha tehdään ruisvoimalla, koska se on käytännössä ihan mahdollista :)

Suunnitelmaa
Kasvilista
Perennat pystyn miltei kaikki jakamaan mökiltä, on sen verran tukossa istutusalueet. Pioneja siirrän mökiltä myös. Ne pääsevät aitiopaikalle suuren maisemointikiven viereen. En osaa sanoa kuinka paljon saan jaettu perennoja keväällä ja kuinka ne istuvat tuonne. Pensaista jos tekisi tämänlaisen rungon, perennojen istutuksessa voi sitten säätää kun puutarha alkaa hahmottumaan.
Osa suunnitelmassa olevista pensasruusuista löytyy myös mökiltä. Viime kesänä innoissani niitä hankin ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa etteivät ne kaikki mahdu siellä kasvamaan. Tämä nyt ei yllätä ollenkaan, sillä olen ihan liian impulsiivinen taimimyymälässä :) Tällä pihalla ei tosin heti tule tilanpuutetta.

'Bowl of Beauty' muuttaa kotipihalle
Samaten Rugosa ryhmään kuuluva 'Snow Pavement'
Rosa Sävel ei mahdu siellä kasvamaan, eikä sen kaveri Sointukaan ;)
Nyt pihalla näyttää tältä
Lopuksi visio, siis surkea kuvankäsittely Paint-ohjelmalla :)

 Kohta on kevät!



18. joulukuuta 2014

Täältähän se löytyi..aurinko

Kun nyt taivaallinen valopallo pysyy tiukasti harmaan pilviverhon takana etsin pienen auringon kesän kuva-arkistoista.
En tiedä olenko koskaan katsonut lumpeenkukkaa näin tarkasti. Kukan keskus on todella kaunis ja täynnä pieniä yksityiskohtia. Kesäinen kahlailu mutaisella rannalla hameenhelmat nostettuna kannatti, sain aika kivoja otoksia. Kerrottakoon vielä että kuvailu loppui hyvinkin äkkiä kun tunsin jonkun epämielyttävän hipaisun sääressäni. Se tosin osoittautui pikkukalaksi, mutta siitä huolimatta kahlasin nopeasti kuivalle maalle, uh :)




Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Tiina Laiho!


15. joulukuuta 2014

Synkkyydestä kohti valoa

Luin taannoi uutisen, jossa kerrottiin että Keski-Suomessa aurinko paistoi keskimäärin 7 tuntia koko marraskuun aikana. Seitsemän tuntia! Hiljaisessa hämärässä on puolensa, illalla käpertyä huovan alle kynttilän valoon, mutta päiväsin haluaisin nähdä valoa, auringonpaistetta. Lunta on satanut ja miltei heti sulanut, sitäkin valonlähdettä saanen odottaa.
Juuri nyt pimeys tuntuu painavalta, painavammalta kuin aiempina syksyinä. Mikään ei huvita, mielen päällä on murheitakin.  Kenenkään terveyteen eivät ne liity, joten sinänsä voin sanoa että ihan niin vakavista asiosta ei ole kyse. Kaikki selviää aikanaan, vaikkakin pimeys vetää nyt minua puoleensa.
Älkää ymmärtäkö väärin, olen aina kuitenkin pitänyt kaikista neljästä vuodenajasta. Jokaisessa niissä on omat hyvät puolensa, ja elämä kulkee jatkuvasti niiden syklissä. En koe kevään kaipuuta vain ainoastaan valon.

Joku kirjoittikin osuvasti että valokuvia ei juuri ole tullut otettua, kun valoa ei juuri ole. Näin minäkin ajattelen ja kamerani onkin pysynyt pari viikkoa kaapissa.
Alla olevaan kuvasarjaan keräsin kuvia arkistoista. Ensimmäinen ja kolmas kuva ovat Laukaan Hitonhaudalta, sopivia synkkään tunnelmaan. Muutema otos luontopolkujen varrelta. Loppuun etsin kuvia, jossa aurinko luo kaivattua valoaan taustalla. Viimeisessä raikkaassa kuvassa on hollantilainen hevoskastanja. Mielestäni se on hurmaavan vihreä:)


Murheeseen suhtautukaamme, kuin raskaan lumen painama oksa;
Joko kestän tai katkean,
mutta toukokuun tullen jossakin kukkii oksa

-Tommy Tabermann-


1. joulukuuta 2014

Kun ilta saapuu


Hiljaista hämärää, ei kai muuta...


Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Tuitiina!