Wikipedia

Likainen pommi

Tämä artikkeli käsittelee radiologista pommia. Likainen pommi on myös elokuva vuodelta 2011.

Likaiset pommit ovat radiologisia aseita, joissa tavanomainen räjähdysaine räjähtäessään levittää radioaktiivista ainetta ympäristöön.[1] Vaikutus riippuu käytetystä radioaktiivisesta aineesta ja käytännössä pommista aiheutuva todellinen säteilyvaara rajoittuu enimmilläänkin muutamien kilometrien etäisyydelle. Likainen pommi soveltuukin hyvin terroristiaseeksi, sillä säteily lisää pommin kauhuvaikutusta[2][3]. Tyypillisesti pommin aiheuttama räjähdys onkin vaarallisempi kuin mukana olevan radioaktiivisen aineen säteily.[2][3][4][5][6]

Likainen pommi ei sovellu sotilaskäyttöön, vaan sitä pidetään yleisesti terroristien aseena. Myös Geneven sopimus kieltää likaisen pommin sotilaskäytön. Likaista pommia ei myöskään pidetä varsinaisena joukkotuhoaseena[5], koska sellaisen räjäyttäminen ei todennäköisesti surmaa montaakaan ihmistä[3]. Likainen pommi aiheuttaa pikemminkin psykologista tuhoa kuin fyysistä[2][3]. Useat asiantuntijat pitävät sitä ”talousaseena”, koska paniikki häiritsisi nimenomaan talouselämää.[5] Esimerkiksi pernarutto olisi joukkotuhoaseena kuolettavampi, sekä paljon helpompi hankkia ja kuljettaa.[3]

Likaisen pommin rakentaminen ei ole periaatteessa juurikaan vaikeampaa kuin tavanomaisen pommin. Aseessa tavallinen räjähdysaine levittää likaiseen pommiin pakattua radioaktiivista ainetta ympäristöön. Pommin rakentamisessa vaikeinta on hankkia sopivaa radioaktiivista ainetta, joka käytännössä vaikeuttaa säteilyvaikutukseltaan merkittävän pommin rakentamista huomattavasti. Pommissa tarvitaan riittävä määrä radioaktiivista ainetta, jolla on sopivat säteilyominaisuudet ja puoliintumisaika. Säteilyn vaikutukset pienenevät voimakkaasti etäisyyden kasvaessa säteilylähteestä, joten pommissa olevan radioaktiivisen aineen määrän on kasvettava myös haluttaessa laajentaa vaikutusaluetta. Muita valintaan vaikuttavia asioita ovat radioaktiivisen aineen saatavuus, puhdistamisen vaikeus haluttaessa kontaminoida ympäristöä ja kuinka helposti ne ovat levitettävissä ja käsiteltävissä. Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan likaisen pommin rakentamiseen tarvittavia radioaktiivisia aineita on saatavilla lähes jokaisessa maassa.lähde?

Teoriassa likainen pommi räjähtäessään voi saastuttaa lähialueen pitkäksikin aikaa, eikä puhdistaminen aina ole taloudellisesti järkevää. Likaisen pommin räjähtäessä sen aiheuttamiin seurauksiin vaikuttavat useat muuttujat, kuten sääolosuhteet, isotooppi ja sen aktiivisuus sekä hiukkasten koko räjäytyksen jälkeen. Kaasuna, nesteenä tai jauheena oleva aine leviää räjähdyspisteestä ilmavirtojen mukana tehokkaimmin ympäristöön.lähde?

Yhtään likaista pommia ei ole tiettävästi ikinä räjäytetty missään. Valmiita pommeja on väitetty löytyneen korkeintaan kaksi tai kolme.[7]

  • Tšetšeeniterroristi Šamil Basajev (1965–2006) ilmoitti ensimmäisen Tšetšenian sodan aikaan, että hänen ryhmänsä on sijoittanut neljä likaista pommia eri puolille Venäjää. Venäläinen televisiokanava NTV uutisoi marraskuun lopussa 1995, että sen toimittajat olivat löytäneet Izmailovon puistosta Moskovasta yhden likaisen pommin. Viranomaistietojen mukaan räjähteeseen oli liitetty radioaktiivista ainetta eli cesium-137-isotooppia. Tämä oli ensimmäinen ja toistaiseksi uskottavin tieto räjähdysvalmiin likaisen pommin löytymisestä.[7]
  • Tšetšenian turvallisuusviranomaiset kertoivat vuonna 1998 löytäneensä toisen Basajevin likaisen pommin Argunin kaupungista Groznyin itäpuolelta. Mikään riippumaton taho ei vahvistanut tietoa pommin löytymisestä.[7]
  • Vuonna 2009 Yhdysvaltain liittovaltion poliisi löysi uusnatsi James G. Cummingsin talosta räjähdekemikaaleja, radioaktiivisia aineita ja likaisen pommin valmistusohjeita. Cummingsin tarkoitus oli tiettävästi räjäyttää pommi presidentti Barack Obaman virkaanastujaisissa, mutta Cummingsin vaimo ampui miehensä ennen kuin tämä ehti toteuttaa suunnitelmiaan.[7]
  • Vuonna 2010 Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU kertoi löytäneensä likaiseen pommiin tarkoitettua plutoniumia Ternopilin alueelta Länsi-Ukrainasta. SBU pidätti poliitikon ja kaksi liikemiestä, jotka kauppasivat Venäjältä peräisin olevaa materiaalia terroristeille, kertoi Radio Free Europe. Tutkimuksissa radioaktiivinen aine paljastui amerikiumiksi, jota käytetään muun muassa palovaroittimissa.[7]

Yhdysvaltain energiaministeriö räjäytti 18. lokakuuta 2023 Nevadan koealueella maan alla radioaktiivisen pommin, jolla tutkittiin radioaktiivisuuden leviämistä räjähdyksessä. Tämä liitettiin mediassa siihen, että Venäjä oli vain muutamia tunteja aiemmin eronnut Ydinkoekieltosopimuksesta, johon Yhdysvallatkaan ei ikinä ollut liittynyt.[8]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Fact Sheet on Dirty Bombs U.S.NRC. Viitattu 1.3.2009. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Gleeson, John: Managing the Dirty Bomb Threat. British American Security Information Council Basic Papers, 2005, nro 42. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.1.2010. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b c d e Miller, Richard A.: Dirty Bombs Dont Kill MIT Technology Review. 23.6.2004. Viitattu 13.1.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  4. ↑ ”This paper is in agreement with articles and analyses showing dirty bombs are little more lethal than the initial explosive event. Even the massive amounts of cesium-137 used in the scenario against Browns Stadium would cause few deaths if it were distributed by an overt explosion that serves to alert officials to the presence of the radiation hazard.” Viite: Brown, Chad: Transcendental Terrorism And Dirty Bombs: Radiological Weapons Threat Revisited. Maxwell AFB: Air Command and Staff College / Air University, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.1.2010). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ a b c Zimmerman, Peter D. & Loeb, Cheryl: Dirty Bombs: The Threat Revisited. Defense Horizon, 2004, nro 38, s. 1-8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.1.2010. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Chalk, Peter et al.: Trends in Terrorism: Threats to the United States and the Future of the Terrorism Risk Insurance Act, s. 11-38. RAND Center for Terrorism Risk Management Policy, RAND Corporation, 2005. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Aseet | Šoigu väitti Ukrainan suunnittelevan likaisen pommin käyttöä – yksi sellainen saattoi löytyä puistosta Moskovasta 1995 Helsingin Sanomat. 24.10.2022. Viitattu 24.10.2022.
  8. ↑ Atomic Arms Fears Grow After US Test, Russia Spurns Treaty Bloomberg.com. 19.10.2023. Viitattu 28.10.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Likainen_pommi&oldid=21952653”