Joukkotuhoase

Joukkotuhoaseet ovat suurten ihmisjoukkojen tappamiseen suunniteltuja aseita. Niihin lasketaan tavallisesti kuuluviksi kemialliset aseet, biologiset aseet ja ydinaseet.^[1]

Kuva Operaatio Ivyn *Mike*-ydinpommin räjähdyksestä.

Joukkotuhoaseiden käyttö on ollut vähäistä, koska suuren tuhovoiman vuoksi niiden käyttö aiheuttaa todennäköisesti vielä tuhoisamman vastaiskun. Usein joukkotuhoaseet suunnataan siviiliväestöä kohtaan. Joukkotuhoaseita käytettäessä uhreja ei voi rajoittaa pelkästään siviileihin tai sotilaisiin.

Ensimmäisiä joukkotuhoaseita olivat kemialliset ja biologiset aseet. Niiden käyttö kiellettiin Geneven sopimuksella vuonna 1925, jota täydennettiin Bioasekonventiolla vuonna 1972.^[2] Kemiallisten aseiden kieltosopimus solmittiin 1995.

Ydinaseita on käytetty sotatilanteessa kaksi kertaa: Hiroshiman ja Nagasakin pommituksissa elokuussa 1945. Ydinaseiden käyttö nosti joukkotuhoaseiden tuhoisuuden yleiseen keskusteluun.

Kylmän sodan aikana joukkotuhoaseiden uhka miellettiin lähinnä suurvaltojen mahdolliseksi iskuksi toisiaan vastaan ja siihen liittyvään vastaiskuun. Syyskuun 11. päivän iskut Yhdysvalloissa vuonna 2001 ja pernaruttokirjeet toivat puheisiin myös sellaiset joukkotuhoaseiskut, joihin ei voi tehdä vastaiskua. Huhu mahdollisista joukkotuhoaseista oli tärkein perustelu, jolla Yhdysvaltain johtama liittouma hyökkäsi Irakiin vuonna 2003.^[3]