1848

Vuosi 1848 tunnetaan Euroopan hulluna vuotena. Ympäri maanosaa oli kumousliikehdintää.

Tapahtumia

• Ensimmäiset varsinaiset kultaryntäykset suuntautuivat Kaliforniaan ja Appalakeille.
• Maaorjuus lakkautettiin Itävallassa.
• Yhdysvallat pyrki ostamaan Espanjalta Kuuban.
• Joensuun kaupunki perustettiin.
• Jalkapallolle laadittiin ensimmäiset nykyaikaiset säännöt.
• Asikkala erotettiin Hollolasta.
• Maailman suurin puinen kirkko Kerimäellä vihittiin käyttöön.
• Hyperion, Saturnuksen kuu löydettiin.
• Adam Wilhelm Moltke, Tanskan ensimmäinen pääministeri astui virkaansa.

Helmikuu

• 2. helmikuuta – Allekirjoitettiin Guadalupe Hidalgon rauhansopimus, joka lopetti Meksikon–Yhdysvaltain sodan. Meksiko menetti Yhdysvalloille kaikki Rio Granden pohjoispuoliset alueensa, muun muassa Texasin ja Kalifornian.
• 21. helmikuuta – Karl Marx ja Friedrich Engels julkaisivat kommunistisen manifestin.
• Helmikuun vallankumous Ranskassa:
  • 24. helmikuuta – Ranskan kuningas Ludvig Filip (ranskaksi Louis Philippe) luopui vallasta.
  • 24. helmikuuta – Ranskan toinen tasavalta perustettiin.

Maaliskuu

• 13. maaliskuuta – Wienissä järjestetty mielenosoitus aloitti Itävallassa vallankumouksen, jonka vuoksi valtionkansleri Klemens von Metternich erosi ja pakeni maasta.
• 20. maaliskuuta – Baijerin kuningas Ludvig I luopui vallasta.

Huhtikuu

• 4. huhtikuuta – Preussilainen tutkimusmatkailija Ludwig Leichhardt kirjoitti viimeisen kirjeensä lähellä nykyistä Roman kaupunkia Queenslandissa. Leichhardtin ja tämän länteen päin matkalla olleen retkikunnan myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.

Toukokuu

• 13. toukokuuta – Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä.
• 15. toukokuuta – Suomessa lakkautettiin jalkapuurangaistus asetuksella.
• 18. toukokuuta – Ensimmäinen saksalainen kansalliskokous (”Nationalversammlung”) avattiin Frankfurtissa Saksassa.

Kesäkuu

• 2.–12. kesäkuuta – Prahassa järjestettiin Itävallan slaavilaisten kansojen kongressi.
• 12.–17. kesäkuuta – Prahan kesäkuun kansannousu.

Heinäkuu

• 11. heinäkuuta – Lontoossa avattiin Waterloon rautatieasema.
• 19. heinäkuuta – kaksipäiväinen Seneca Fallsin konferenssi avattiin Yhdysvalloissa. Tapahtumaa on pidetty feminismin alkuna.

Elokuu

• 14. elokuuta – Oregonin territorio muodostettiin Yhdysvaltain kongressin päätöksellä.

Syyskuu

• 18. syyskuuta – Slovakian kansannousu alkaa Ylä-Unkarissa.

Marraskuu

• 3. marraskuuta – Alankomaiden perustuslaki julkaistiin.
• 7. marraskuuta – Zachary Taylor valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
• 23. marraskuuta – Otagon provinssi perustettiin Uudessa-Seelannissa.

Joulukuu

• 12. joulukuuta – Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa ilmestyi.
• 20. joulukuuta – Ludvig Napoleon, Napoleon Bonaparten veljenpoika vannoi virkavalansa Ranskan ja myös Euroopan historian ensimmäisenä presidenttinä.

Syntyneitä

• 4. tammikuuta – Katsura Tarō, japanilainen kenraali, poliitikko ja pääministeri (k. 1913)
• 21. tammikuuta – Eva Ahlström, suomalainen teollisuusjohtaja (k. 1920)
• 27. tammikuuta – Tōgō Heihachirō, japanilainen laivastoamiraali (k. 1934)
• 3. helmikuuta – Jørgen Løvland, norjalainen Liberaalipuolueen poliitikko ja pääministeri (k. 1922)
• 16. helmikuuta – Hugo de Vries, alankomaalainen kasvi- ja perinnöllisyystieteilijä (k. 1935)
• 18. helmikuuta – Louis Comfort Tiffany, yhdysvaltalainen sisustustaiteilija, lasi- ja korusuunnittelija ja taidemaalari (k. 1933)
• 11. maaliskuuta – Werner Tawaststjerna, suomalainen historioitsija, maaherra ja valtioneuvos (k. 1936)
• 16. maaliskuuta – Axel Heiberg, norjalainen liikemies ja mesenaatti (k. 1932)
• 19. maaliskuuta – Wyatt Earp, yhdysvaltalainen poliisi ja ”Villin lännen” asesankari (k. 1929)
• 21. maaliskuuta – Gustaf von Numers, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (k. 1913)
• 28. maaliskuuta – Axel Lille, suomalainen poliitikko, Ruotsalaisen kansanpuolueen perustaja (k. 1921)
• 29. maaliskuuta – Aleksei Kuropatkin, venäläinen kenraali, poliitikko ja ministeri (k. 1925)
• 21. huhtikuuta – Henrik Nissen, norjalainen arkkitehti (k. 1915)
• 27. huhtikuuta – Otto, Baijerin kuningas 1886–1913 (k. 1916)
• 1. toukokuuta – Eilert Adelsteen Normann, norjalainen taidemaalari (k. 1918)
• 23. toukokuuta – Helmuth Johannes Ludwig von Moltke, preussilainen kenraalieversti (k. 1916)
• 31. toukokuuta – Vladimir von Boeckmann, venäläinen ratsuväenkenraali, Suomen kenraalikuvernööri 1908–1909 (k. 1923)
• 7. kesäkuuta – Bernhard Bang, tanskalainen eläinlääkäri (k. 1932)
• 7. kesäkuuta – Paul Gauguin, ranskalainen taidemaalari (k. 1903)
• 27. kesäkuuta – Loránd Eötvös, unkarilainen fyysikko (k. 1919)
• 2. heinäkuuta – Carl Kämp, suomalainen ravintoloitsija, hotelli Kämpin perustaja (k. 1889)
• 7. heinäkuuta – Francisco de Paula Rodrigues Alves, Brasilian presidentti 1902–1906 (k. 1919)
• 15. heinäkuuta – Vilfredo Pareto, italialais-ranskalainen yhteiskuntatieteilijä, taloustieteilijä, sosiologi ja filosofi (k. 1923)
• 25. heinäkuuta – Arthur Balfour, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (k. 1930)
• 27. heinäkuuta – Friedrich Ernst Dorn, saksalainen fyysikko, radonin löytäjä (k. 1916)
• 19. syyskuuta – Gunnar Knudsen, norjalainen laivanvarustaja, poliitikko ja pääministeri (k. 1928)
• 17. lokakuuta – Oskars Bārs, latvialainen arkkitehti (k. 1914)
• 27. lokakuuta – Karl Fredrik Slotte, suomalainen fyysikko (k. 1914)
• 30. lokakuuta – Mooses Putro, inkeriläinen kirkkomuusikko ja säveltäjä (k. 1919)
• 8. marraskuuta – Gottlob Frege, saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko (k. 1925)
• 13. marraskuuta – Albert I, Monacon ruhtinas (k. 1922)
• 6. joulukuuta – Johann Palisa, itävaltalainen tähtitieteilijä (k. 1925)

Kuolleita

• 2. tammikuuta – Gioacchino Otta, italialais-suomalainen miekkailunopettaja ja voimistelun uranuurtaja (s. 1775)
• 5. tammikuuta – Gottfried Christian Reich, saksalainen eläintieteilijä (s. 1769)
• 9. tammikuuta – Caroline Herschel, saksalaissyntyinen englantilainen tähtitieteilijä (s. 1750)
• 9. tammikuuta – Isaac D’Israeli, brittiläinen kirjailija (s. 1776)
• 18. tammikuuta – Henrik Cajander, suomalainen piirilääkäri, Suomen ensimmäisen tunnetun valokuvan ottaja (s. 1804)
• 20. tammikuuta – Kristian VIII, Tanskan kuningas (s. 1786)
• 23. tammikuuta – Nikolai Sinebrychoff, suomenvenäläinen liikemies, Sinebrychoffin panimon perustaja (s. 1789)
• 29. tammikuuta – Odert Gripenberg, suomalainen luutnantti ja koulunjohtaja (s. 1788)
• 7. helmikuuta – Petter Johnsen Ertzgaard, norjalainen maanviljelijä, upseeri ja Eidsvollin kansalliskokousmies (s. 1784)
• 7. helmikuuta – Christen Købke, tanskalainen taidemaalari (s. 1810)
• 11. helmikuuta – Thomas Cole, englantilais-yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1801)
• 18. helmikuuta – Joseph Gerhard Zuccarini, saksalainen kasvitieteilijä (s. 1797)
• 23. helmikuuta – John Quincy Adams, Yhdysvaltain presidentti 1825–1829 (s. 1767)
• 1. maaliskuuta – Alexander Constantin Öhman, suomalainen kirjankustantaja ja kirjakauppias (s. 1816)
• 15. maaliskuuta – Johan Jakob Nervander, suomalainen runoilija, fyysikko ja meteorologi (s. 1805)
• 25. maaliskuuta – Nicolai Wergeland, norjalainen teologi, poliitikko ja Eidsvollin kansalliskokousedustaja (s. 1780)
• 8. huhtikuuta – Louis Adam, ranskalainen säveltäjä, musiikkipedagogi ja pianisti (s. 1758)
• 8. huhtikuuta – Gaetano Donizetti, italialainen säveltäjä (s. 1797)
• 20. huhtikuuta – Friedrich von Gagern, saksalainen paroni ja kenraali (s. 1794)
• 25. huhtikuuta – Gustaf Adolf Ehrnrooth, suomalainen kenraalimajuri (s. 1779)
• 29. toukokuuta – Jakob Algot Gadolin, suomalainen eksegetiikan professori (s. 1797)
• 5. kesäkuuta – Gustaf Lorentz Sommelius, ruotsalainen runoilija (s. 1811)
• 7. kesäkuuta – Vissarion Belinski, venäläinen kirjallisuusarvostelija, toimittaja ja filosofi (s. 1711)
• 16. kesäkuuta – Ludvig II, Hessenin suurherttua
• 27. kesäkuuta – Heinrich Zschokke, saksalais-sveitsiläinen kirjailija ja pedagogi (s. 1771)
• 4. heinäkuuta – François-René de Chateaubriand, ranskalainen kirjailija, poliitikko ja diplomaatti (s. 1768)
• 7. elokuuta – Jöns Jacob Berzelius, ruotsalainen kemisti (s. 1779)
• 9. elokuuta – Frederick Marryat, brittiläinen kirjailija (s. 1792)
• 12. elokuuta – Matti Hukkanen, suomalainen herastuomari, opettaja ja kansanrunoilija (s. 1794)
• 12. elokuuta – George Stephenson, englantilainen koneinsinööri, höyryveturin kehittäjä (s. 1781)
• 14. elokuuta – Sarah Adams, brittiläinen runoilija (s. 1805)
• 22. elokuuta – Joseph Ghys, belgialainen säveltäjä ja viulisti (s. 1801)
• 5. syyskuuta – Vasili Stasov, venäläinen arkkitehti (s. 1769)
• 21. syyskuuta – Aleksandr Mihailovski-Danilevski, venäläinen kenraaliluutnantti ja sotahistorioitsija (s. 1789)
• 24. syyskuuta – Branwell Brontë, englantilainen taidemaalari ja runoilija (s. 1817)
• 1. lokakuuta – François-René Boussen, belgialainen katolinen piispa (s. 1774)
• 2. lokakuuta – Georg August Goldfuss, saksalainen paleontologi ja eläintieteilijä (s. 1782)
• 5. lokakuuta – Anna Orlova-Tšesmenskaja, venäläinen kartanonomistaja, hyväntekijä ja hovineiti (s. 1785)
• 15. lokakuuta – Olof Johan Södermark, ruotsalainen taidemaalari (s. 1790)
• 9. marraskuuta – Robert Blum, saksalainen liberaali poliitikko (murhattiin) (s. 1807)
• 10. marraskuuta – Ibrahim pašša, egyptiläinen sotapäällikkö, käskynhaltija Muhammad Alin poika (s. 1789)
• 13. marraskuuta – Robert Darwin, englantilainen lääkäri, Charles Darwinin isä (s. 1766)
• 15. marraskuuta – Pellegrino Rossi, Kirkkovaltion pääministeri (murhattiin) (s. 1787)
• 16. marraskuuta – Johan Gabriel Linsén, suomalainen professori ja kirjailija (s. 1785)
• 23. marraskuuta – John Barrow, brittiläinen virkamies (s. 1764)
• 24. marraskuuta – William Lamb, brittiläinen poliitikko ja ministeri (s. 1779)
• 18. joulukuuta – Alexander Blomqvist, suomalainen kirjastonhoitaja ja oppihistorian professori (s. 1796)
• 18. joulukuuta – Bernard Bolzano, bööminsaksalainen matemaatikko, teologi, filosofi ja loogikko (s. 1781)
• 19. joulukuuta – Emily Brontë, englantilainen kirjailija (s. 1818)
• 20. joulukuuta – Simana Sissonen, suomalainen runonlaulaja (s. 1786)

Muuta

• Kirjallisuusvuosi 1848

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1848 Wikimedia Commonsissa