Inarisaamen kel'

Inarisaamen kel' (ičeze nimituz om anarâškielâ) om üks' saamen kelišpäi. Sil pagištas Suomenman pohjoižes Inarin kundas. Kaik om läz 300..400 pagižijad nügüd'. Lapsed ei openugoi kel't, ka se om kadomižen röunal. Üks'jäine saamen kel', kudambal pagištas Suomenmas vaiše.

Sil kelel ičeze Vikipedii om olmas.

Nügüd'aigaine situacii

Inarisaamen kel' om Inarin kundan üks' oficialižiš kelišpäi suomen, skoltsaamen i pohjoižsaamen keliden ühtes. Sil pagištas erasiš saudud Inari-järven randal küliš: Nellim (Njellim), Ivalo (Avveel), Menesärvi (Menišjävri), Repojoki (Riemâšjuuhâ), Tirro (Mosshâš), Inari (Aanaar markkân), Kaamanen (Kaamâs), Aksujärvi (Ákšujävri), Süsäjärvi (Čovčjävri), Iijärvi (Ijjävri), Sevettijärvi (Čevetjävri) i Partakko (Päärtih).

Kirjkel'

Inari-saamen kelen kirjamišt om sätud latinan kirjamišton pohjal. Nece kirjamišt linni oficialižeks vl 1996:

• A/a, (Â/â), B/b, C/c, Č/č, D/d, Đ/đ, E/e, F/f, G/g, H/h, I/i, J/j, K/k, L/l, M/m, N/n, O/o, P/p, R/r, S/s, Š/š, T/t, U/u, V/v, Y/y, Z/z, Ž/ž, Ä/ä, (Á/á);

• Q/q-, W/w-, X/x-, Å/å- da Ö/ö-kirjamed kävutasoiš velgvaihiš vaiše.

Nügüd'aigan á da ä ei olgoi erigoittud.

Grammatik

Kelen grammatik om toižiden saamen keliden kartte. Inarisaamen kelen nimil om kändoid (nominativ, akuzativ, genitiv, lokativ, illativ, komitativ, partitiv, abessiv da essiv; akkuzativ da genitiv ei olgoi erigoittud paksus) da luguid (üks'lugu, kaks'lugu da äilugu), suguid el ole. Kelen verboil om aigoid (nell'), luguid (koume), modusid (viž) da personid (koume).