Ketki
| Ketki Gulo gulo (Linnaeus, 1758) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
| Tile Suomâst | EN (uhkevuálásâš)[1] |
 |
|
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Njomâtteijeeh Mammalia |
| Vyeliluokka | Šoddâdeijee njomâtteijeeh Theria |
| Uásiluokka | Vuosâmaadâlâš njomâtteijeeh Eutheria |
| Lahko | Piätuelleeh Carnivora |
| Hiäimu | Netielleeh Mustelidae |
| Vyelihiäimu | Eidusiih neđeh Musteliane |
| Suuhâ | Gulo |
| Šlaajâ | gulo |
Ketki (Gulo gulo) lii Euroop stuárráámus netiellee. Ubâ maailm netiellein-uv tuše jietânâsčeevris já merâčeevris pyehtih leđe stuárráábeh ko ketki. Ketki lii tuođâlávt uhkevuálásâš Suomâst.
Stuárudâh já olgohäämi
[mute | mute käldee]Keeđhi kukkodâh lii 69–83 cm, mast seeibi kukkodâh lii 15–25 cm. Ärdeekukkodâh lii 40–45 cm. Niŋálâs tiäddá suullân 10 kg, ores puáhtá teddiđ joba 28 kg.[2] Stuárráámus viekkejum niŋálâs ketki lii tiäddám 20 kg, já stuárráámus viekkejum ores ketki 28 kg.
Keeđhist láá ápálâš ruumâš, uánihis jyelgih, kubdâ kepileh já tuolbâ uáivi. Keeđhist láá stuorrâ kepileh verdiddijn keeđhi jieijâs stuárudâhân. Ketki lii tevkisruškâd teikâ ruškisčappâd já eertist lii kuovgis säärgis. Uáivist keeđhist láá kuovgis já tevkis kovoseh. Čiäpáttist já raddeest sättih leđe kuovgis tiälhuh. Tälvisoovsâ lii kuhheeb já vuohâdub ko kesisoovsâ. Tälviv keeđhi juolgijd piättá sävris soovsâ, mii iššeed ruottâđ muottuu alne.
Lavdâm
[mute | mute käldee]
Keeđhih tiättojeh Suomâst, Taažâst, Ruotâst, Ruošâst, Kiinast (Heilongjiang, Sinkiang, Sis-Mongolia), Mongoliast, Kanadast já Ovtâstum staatâin (Alaska, Wyoming, Idaho, Montana, Washington, Oregon já Kalifornia). Ketki lappui 1800-lovvoost eurooplâš lavdâmkuávluinis maadâoosijn váinudem já pirâsnubástus tiet.
Kanadast já Amerikast tiättoo aainâs-uv keeđhi vyelišlaajâ Gulo gulo luscus. Kanada Vancouversuolluu keeđhih láá máhđulávt sierâ vyelišlaajâ Gulo gulo vancouverensis. Maailm maadâuásist iä tiettuu keeđhih.
Ketkinäälih láá lasanâm moonnâm iheluuvijn Suomâst, Ruotâst já Taažâst. Suomâst keeđhih láá suullân 400.[3] Ive 2020 kuovâmáánust puásuituálukuávlust lijjii 135–140 ketkid.[4] Ive 2017 Ruotâ ketkinääli lâi suullân 522 ketkid[5] já ive 2009 Taažâ ketkinääli lâi 320–400 ketkid. Ruošâ peln láá suullân 20 000 ketkid.
Iivij 1979–1998 ohtsis 16 ketkid ištâduvvojii puásuituálukuávlust Koskâ- já Viestâr-Suomân, ohtâ ketki meiddei Nuorttâ-Suomân Ilomantsin. Onnáá peeivi Suomâčielgi kuávlust lii maailm áinoo ištâdum ketkipopulaatio.
Eellimvyevih já lattim
[mute | mute käldee]Táválávt ketki jotá iho teikâ veigin, mutâ lii máhđulâš uáiniđ keeđhi meid peiviv. Ketki puáhtá jotteeđ 20–40 km peeivist purrâmuš usâdijnis. Keeđhi ruottâm ij lah eromâš jotteel, pic tot lii taggaar suámálâš luággum. Stuorrâ kepilijguin lii älkkee ruottâđ muottuu alne. Hablâmuottust ketki njuško tego eres-uv netielleeh.
Keeđhijn lii stuorrâ lihâdemkuávlu, mutâ toh iä piälušt tom. Keeđhih kuittâg merkkejeh jieijâs kuávlu poškáin, kužžáin já monnjâráávsá vuojáin. Návt eres keeđhih tietih, kost šlajâkyeimih joteh, já pyehtih velttiđ taid. Ketki viälttá siämmáá suhâpele.
Ketki lii hyenes já čyerbissiähá pivdee, mii iänááš puárskud pivdohomáidis paldeetmáin salâselles liijgás tooláá.
Raavâd
[mute | mute käldee]Ketki lii rátuporree. Tot meid pivdá poccuid já meccikavrâsijd, mutâ ij pyevti komettiđ rävis soorvâid. Poccui já meccikavrâsij pivdem luhostuvá tuše talle ko lii timmâ muotâkerdi, mii kuáddá keeđhi mutâ ij salâselleid. Ucceeb njomâtteijeeh, lodeh já cuobbuuh sehe myerjih kuleh meiddei keeđhi ravâdân. Ovdâmerkkân muorjijd ketki porá loppâkeesist. Ketki čiähá saalâsis muottuu vuálá teikâ viešid tom muorâi ovssijd. Ketki máccá távjá saalâsis kuuvl. Keeđhist lii pyeri hajâáiccu. Tot puáhtá apseđ ravâdâsvuárhá meetter asosâš muotâkerdi čoođâ.
Lasanem
[mute | mute käldee]Ketki lassaan hitásávt. Ton kieimâm lii koskâkeesi. Niŋálâs čivgá vuossâmuu čivgâčurruu 3–4-ihásâžžân. Čiivgah šaddeh njuhčâ-cuáŋuimáánust piäjun, mii lii muottuu vyelni. Oovtâ čivgâčurrust láá táválávt 2–4 čiivgâ. Čivgâ lii šodâdijnis 10–12 cm kukke já tiäddá suullân 100 g. Čiivgah láá čalmettemeh. Enni piämmá čiivgâid 8–10 okkod. Čiivgah čuávuh niŋálâs čuávuváá čoovčâ räi, motomin joba kyevti ive ääigi.
Tegu ellein táválávt, meid keeđhist lii stuorrâ jamâlâšvuotâ eidu nuorâ keeđhijn. Normaallâš eellimahe lii 4–6 ive, mutâ ketki puáhtá eelliđ joba 13-ihásâžžân.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Thomas Lilley: Ketki – Gulo gulo Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ Ahman tuntomerkit - suurpedot.fi Čujottum 7.5.2021 (suomâkielân)
- ↑ Ahmojen määrä ja esiintyminen - suurpedot.fi Čujottum 7.5.2021 (suomâkielân)
- ↑ Asetus poikkeusluvilla sallittavasta ahman metsästyksestä - mmm.fi Čujottum 7.5.2021 (suomâkielân)
- ↑ Luonto-Liiton ahmalausunto maa- ja metsätalousministeriölle - luontoliitto.fi Čujottum 7.5.2021 (suomâkielân)
