Puutarhavuosi 2022

Pitkästä aikaa ajattelin näin joulukuun hämärässä illassa postailla ja omatoimisesti tarttua haasteeseen, jonka Hiidenkiven puutarhassa-blogin Minna on aikanaan aloittanut. Tuntui siltä että nyt olisi mukava hetki hengähtää ja muistella mennyttä puutarhakesää. :) 

Tunnustan, että syksyn tullen kun sain viimeiset sadonkorjuupuuhat niin sanotusti purkkiin, olo oli hieman väsähtänyt ja se yksi hetki kun ihan kaikki daaliat paleltuivat kerralla harsoista huolimatta, masensi. Tiesin että paljon oli siivottavaa edessä eikä ihan vielä olisi halunnut laittaa pihaa talvikuntoon. Nyt kun on taas aikaa kulunut ja joulukuu kolkuttelee ovella, huomaan että ajatukset jaksavat taas jo kääntyä seuraavaan kevääseen ja minulla sen odotus alkaa aina heti uudenvuodenaaton jälkeen. Kun tammikuun ensimmäinen päivä koittaa, olen siivonnut kodista pois kaiken joulutunnelmoinnin ja kevään odotus alkaa. 

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

Suunnitelmissa pysyminen on minulle vaikeaa kun muutan mieltäni joskus vähän turhankin usein. Nyt kuitenkin melko laajan lavatarhan ja oman sadonkorjuun myötä on ihan pakko tehdä suunnitelmia että pystyn laskemaan paljonko saan mitä minnekin istutettua. Kuvaan myös puutarhan kasveja jonkin verran työkseni juttuja varten, joten pitää olla myös selvillä itselle että mistä kasveista voisi jotain kirjoittaa ja minkälaisia kasviyhdistelmiä haluaa saada aikaiseksi. Toki monesti suunnitelmat menee uusiksi jos joku kasvi ei vaikkapa idä tai jos tulee vastaavasti liikaa taimia jotka on pakko johonkin vielä tunkea. :D

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

Suunnitelmat tuppaa joskus laajentumaan, mutta suunnilleen juu. ;)

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Syksyllä suojaverkkojen kanssa tuskaillessani tein laskutoimitusta ja jotenkin kummasti tuli istutettua kesän aikana 11 hedelmäpuuta sen seurauksena että keväällä sekosin täysin ’Laatokan Helmi’ -luumupuiden kukinnasta, joka oli ylenpalttinen, eeppinen, tuoksuva...ja tapahtui ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa 7 vuoden odottelun jälkeen (kuvassa yllä). Erehdyin vielä fiilistelemään samaan aikaan jossain Pinterestissä kuvia suurista kriikunatarhoista täydessä kukassa. Yksi kuva etenkin pysähdytti: se oli kuva englantilaisesta kriikunatarhasta jossa kiviaidan takaa kohosivat vanhojen puiden hieman käkkyräiset rungot ja niiden yllä lepäävä puhtaanvalkoinen kukkapilvi. Ajattelin, jospa vielä vaikka 30-40 vuoden päästä näkisin sellaiset omalla pihallani. Jos uskallat, kannattaa kurkata tätä paikkaa Herefordshiressa. Wau...

Kesäkuun alku. Oikealla puolella uudet keväällä istutetut kriikunapuut. Kaivoin alueelta kasan vanhoja ja hieman huonoja kuunliljoja toisaalle, sihtasin rikkaruohon juurakoita pois ja paransin maata. Siirtelin polun reunuskasveiksi itsestään siemenestä kasvaneita kultatyräkin taimia ja jaoin ruusujuuria. Vasemmalla puolella kuunliljakuja sinnittelee vaikka sieltä oli minun tietämättäni juurakoita syöty.

Puut ottavat oman aikansa kasvaa, joten päälle tuli jonkinlainen kiireellinen kriisi ja silti toiveikas visio oman pihan pienestä hedelmätarhasta. Kaivamiseksihan se sitten meni. Ensimmäisenä muuttivat paikalle keltakriikunat ’Voitto’ ja ’Vilma’, sitten ’Kuokkala’ ja ’Siivosen keltaluumu’. Viime syksynä istutettu ’Podarok’ -kirsikkaluumu oli selvinnyt talvesta ja alkoi jo kukkiakin joten sille piti hommata kaveri. Ai katsos, mikä tämä on? ’Harmonja’ -luumu josta en ollut aiemmin kuullutkaan. ’Euraziakin’ vaikutti kestävältä... 

Tällä kohdalla oli pari rikkaruohottunutta kivistä rakennettua kohopenkkiä. Kivet siirtyivät oikealla näkyvän kivimuurin yhtä väliä paikkaamaan. Tähän tuli perusparannusta (useampi kuorma maatunutta hevonlanta-kompostisekoitusta) ja tosiaan biohiiltä kun paikka on ollut tosi kuiva. Siinä kasvaa nyt yksi kirsikkaluumu ja pari ’Latvian matala’ kirsikkaa, joka on oma lempparini ja hieman makeampi lajike.

Keväällä paljastui jänisten tekemät tuhot perheemme mökillä, joten siellä omenapuut oli menetetty (verkoista huolimatta). Kaivoin sitten pihalleni vielä paikat ’Antonovkalle’, ’Sokerimironille’, yhdelle päärynäomenalle ja ’Huvitukselle’. Tässä vaiheessa joku selväjärkinen voi kysyä: "mitä niinkuin meinaat sitten lopulta tehdä niillä kaikilla hedelmillä?". Se on ihan hyvä kysymys... Jatkan sen asian pohdiskelua tulevana talvena, samalla kun haaveilen kukkapilvistä. ;) Laatokan Helmistä keitetty luumuhillo on muuten superhyvää. Ehkä parasta hilloa ikinä. 

Varoittava esimerkki: tuore rusakon kuolaama jälki ’Kuokkala’ -luumupuun rungossa kesäkuussa 2.6. eli silloinkaan ei vielä uskalla suojaverkkoja poistaa. Saatan ensi vuonna olla laiska ja jättää kaikille 41 suojattavalle puulle verkot paikoilleen koko kesäksi. Eihän ne mitään kauniita ole, mutta onpahan yksi iso työvaihe vähemmän. 

Punaisen paronin ilahduttavat kukkanuput jäivät lyhyeksi iloksi...

4. Menetitkö kasveja?

a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

Iloitsin että kirsikkaluumu ’Punainen Paroni’ oli selvinnyt talvesta. Sitten kesällä tapahtui jotain... Koko puu vain kuivui pystyyn vaikka roudasin sille vettä selkä vääränä. Sitten se alkoi kasvattaa juurivesoja, jotka selvästi olivat ihan jotain muuta puuta, eli vartetuskohdan alapuolelta. Ajattelin ensin että puu kuivui hellejakson aikana kun on niin paahteisella paikalla. Juuri nyt kyllä aloin miettimään että kuolinsyy saattaakin olla myyrien tekosia. Samalta alueelta meni syyssahramit ilmeisesti myyrän poskeen nyt syksyllä, joten jännäksi menee mitä alueella on ensi keväänä jäljellä. Samaisella paikalla on myös suuri osa hedelmäpuista, joten ehkä joudunkin sitten keväällä tarkastelemaan tilannetta lähemmin. 

Samalla alueella on myös tulppaani-/narsissiniitty. Mielenkiintoista nähdä nouseeko näistä kukista mitään ensi keväällä.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Sellainen 10m² mustarunkoinen lasikasvihuone olisi ihan kiva... Pikkuisessa tila loppuu kesken ja muovihuone on jo parhaat päivänsä nähnyt. Ehkä jonain päivänä... :)

Pastelliset daalialempparit ’Cafe au Lait’ ja ’Wizard of Oz’. Tunnustan, tein tänään juuri ensimmäisen daalioiden ennakkotilauksen kun oli pari sellaista uutta erikoisempaa herkkua, jotka oli ihan pakko saada ensi kesäksi.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2022?

a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?

Ehdottomasti daalioiden kukinta. Tämä kesä oli täysin daalioiden värittämä. Vihdoinkin olen saanut ne onnistumaan kun saavat kasvaa lavassa. Ruukussa ja avomaalla ne kuivuvat liikaa. Cafe au Lait -sarjan jättikukkaisia lautasdaalioita oli useampaakin eri sävyä. Tykkään niitä aivan hulluna ja koko kesän ne toivat iloa myös maljakossa. Mukulajuurakot odottavat taas entistä suurempina vintillä ensi kevättä.

’Seattle’ -daaliat elokuun lopun iltahämärissä...

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Ehkä nuo edellä mainitut daaliat ja kohtuullisen hyvä perunasato. 

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Jos puhutaan käytännön asioista niin akkuruohonleikkuri toi suurta luksusta arkeen ja teki ruohonleikkuusta jopa hauskaa. Kone on ihan Tokmannilta hankittu mutta yhdellä latauskerralla sain koko pihan nurmialueen leikattua. Sitä on niin kevyt työntää ja ääni on hiljainen. Ei enää bensakoneen kanssa nykimistä ja kiroilua. :D

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

Kasvit eivät ole koskaan virhehenkitoja, ei tietenkään... ;) Kadun kyllä vielä sitä vuosien takaista muovisen kasvihuoneen hankintaa. Se pettymys kalvaa vuosi toisensa jälkeen ja vuosi vuodelta se romukasa leviää paikalleen entisestään - eikä ole todellakaan mikään kaunistus.

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Luumupuiden lisäksi pionit kukkivat runsaasti. Hyötytarhan puolella ’Mozart’ -perunaa pistin ensimmäistä kertaa lavaan kasvamaan. Se on aina varma sadontuottaja vähän huonommallakin avomaalla, mutta nyt uusi lava jossa oli reippaasti multaa ja lantaa oli sanalla sanoen kasvustoltaan holtiton ja perunoiden koko suorastaan järkytti. Niitä oli kyllä kieltämättä hauskaa kaivaa ylös. :D 10 litran ämpäriin ei kovin montaa jättipottua mahtunut.

Mozart-perunoiden varret. Takavasemmalla siintää maa-artisokkaa. Tuossa kahden lavan välissä on polku, mutta se niinsanotusti kasvoi väliaikaisesti umpeen.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Olen lähinnä itseeni pettynyt että en ole saanut vieläkään pihalleni sopivaa paikkaa tehtyä missä erilaiset syysasterit viihtyisivät, koska rakastan niitä kovasti. Jos ovat keväällä vielä hengissä, kokeilen ryhmittää ne yhteen paikkaan jossa olisi kosteampaa ja pistän joukkoon vielä biohiiltä. 

Taaempana näkyvälle muotolava-alueelle rakennettiin keväällä 4 uutta lavaa. Siellä kasvoi perunaa, porkkanaa, fenkolia ja pörriäisille kesäkukkia.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?

a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

Kasveihin kyllä. Tosin yksi kuormallinen kivituhkaa tuli myös hankittua, jotta sain talon edustan vihdoinkin tasoitettua ja osa meni yllä olevan kuvan lavatarhan laajennuksen käytäviin. 

Poluillekin riitti jonkin verran kivituhkaa että sai uuden ohuen kerroksen levitettyä. Alla kuvassa "cottage gardenin" perenna-alue, jossa kukassa tässä lemmikit ja ’Salmon Impression’ -tulppaanit. Oikealla kukkii maltillisesti rautatienomenapuu. Se on jo vanha ja se siirrettiin huonokuntoisena toisesta paikasta pihalta noin 4-5 vuotta sitten. Siirrosta järkyttyneenä se alkoi seuraavana keväänä kukkia ylenpalttisesti, mikä johtui ihan kyllä stressistä. Jos omenapuun juurialuetta häiritään niin se lisää kukintaa. Se kantoi aivan liikaa hedelmää, sitten piti välivuoden ja paranteli stressiään pari vuotta. Sitten siihen iski myös omenarupi.

13. Mitä opit?

Biohiilen tehon. Puut joiden juurialueelle lisäsin sitä istutuksen yhteydessä olivat selvästi reippaampia kuin muut. Auttaa etenkin kuivalla paikalla.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...

a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Sama jokavuotinen into alkaa taas nostaa päätään, kunhan saa vielä vähän nukkua talviunta alle että työmotivaatio taas herää. Parin kuukauden päästä taas ajattelee että toukokuu ei voi tulla liian nopeasti. Lievä kauhunsekainen tunne kyllä tuli nyt kun tämän postauksen myötä ryhdyin miettimään mitä siellä hedelmäpuiden juurialueella mahtaa tapahtua... 

Haasteen säännöt:

Haasteen aloitti Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista, josta sen myös itselleni nyt omatoimisesti nappasin. Monet blogiystäväni ovat tähän jo osallistuneet, joten en nyt erikseen kutsu ketään, mutta toisaalta haastan ihan kaikki halukkaat mukaan tarttumaan haasteeseen ja muistelemaan mennyttä kesää. :)

Loppuun tietysti kuva Agentti Aapelista chillaamassa verannalla heinäkuun lopulla. Juuri nyt herra keskittyy joulukalenterin luukkujen availuun ja normaaliin kissahepulointiin. Ehkä viikonloppuna tuon vintiltä valkoisen tekokuusen niin on taas lisää ohjelmaa pallojen pyörittelyssä. ;)