Lubbiyyoo saalaa (gametes)
Gaameetiin seelii walhormaataa orgaanizimii tokkoo yoo ta'u, seelii saalaa jedhamuunis ni waama. Gosoota gosoota gaameetii morfoloojiidhaan adda ta’an lama uumuun, fi tokkoon tokkoon namaa gosa tokko qofa kan oomishan keessatti, dubartiin nama dhuunfaa kamiyyuu gosa gaameetii guddaa— Hanqaaquu jedhamu—fi dhiirri gosa xiqqaa— sanyii kormaa jedhamu oomishuuf . Seelonni sanyii kormaa ykn sanyii kormaa sababa flagellum, caasaa boca funyaanii qabuu fi seelii akka socho’uu fi socho’u taasisu irraa kan ka’e xiqqaa fi socho’oo dha. Faallaa kanaatiin, tokkoon tokkoon seelii hanqaaquu ykn Hanqaaquu baay’ee guddaa fi kan hin sochoone dha. [1] Gabaabumatti gaameetiin seelii hanqaaquu (gaameetii dubartii) ykn sanyii kormaa (gaameetii dhiiraa) dha. Beeylada irratti killiyaas ykn ovaarii dubartootaa keessatti bilchaata, sanyii kormaan immoo qaama saalaa dhiiraa keessatti guddata. Yeroo walhormaataa, ispeermaatozoon fi Hanqaaquu walitti makamanii orgaanizimii haaraa diploid uumu . [1] Gaameetonni odeeffannoo jeneetikii nama dhuunfaa walakkaa, gosa tokkoon tokkoon isaanii irraa ploidy tokko kan qabatanii fi karaa meiosis, kan seelii jarmii tokko fishinii lama keessa darbu, bu'aan isaas gaameetota afur akka uumamu kan uumamanidha. [2] Baayoloojii keessatti gosti gaameetii orgaanizimiin tokko oomishuuf ramaddii saala isaa murteessa.
Gaameetiin seelii walhormaataa orgaanizimii tokkoo yoo ta'u, seelii saalaa jedhamuunis ni waama. Gosoota gosoota gaameetii morfoloojiidhaan adda ta’an lama uumuun, fi tokkoon tokkoon namaa gosa tokko qofa kan oomishan keessatti, dubartiin nama dhuunfaa kamiyyuu gosa gaameetii guddaa— Hanqaaquu jedhamu—fi dhiirri gosa xiqqaa— sanyii kormaa jedhamu oomishuuf . Seelonni sanyii kormaa ykn sanyii kormaa sababa flagellum, caasaa boca funyaanii qabuu fi seelii akka socho’uu fi socho’u taasisu irraa kan ka’e xiqqaa fi socho’oo dha. Faallaa kanaatiin, tokkoon tokkoon seelii hanqaaquu ykn Hanqaaquu baay’ee guddaa fi kan hin sochoone dha. [1] Gabaabumatti gaameetiin seelii hanqaaquu (gaameetii dubartii) ykn sanyii kormaa (gaameetii dhiiraa) dha. Beeylada irratti killiyaas ykn ovaarii dubartootaa keessatti bilchaata, sanyii kormaan immoo qaama saalaa dhiiraa keessatti guddata. Yeroo walhormaataa, ispeermaatozoon fi Hanqaaquu walitti makamanii orgaanizimii haaraa diploid uumu . [1] Gaameetonni odeeffannoo jeneetikii nama dhuunfaa walakkaa, gosa tokkoon tokkoon isaanii irraa ploidy tokko kan qabatanii fi karaa meiosis, kan seelii jarmii tokko fishinii lama keessa darbu, bu'aan isaas gaameetota afur akka uumamu kan uumamanidha. [2] Baayoloojii keessatti gosti gaameetii orgaanizimiin tokko oomishuuf ramaddii saala isaa murteessa.
- ↑ 1.0 1.1 1.2 1.3 Cite error: Invalid
<ref>tag; no text was provided for refs named:1 - ↑ 2.0 2.1 Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu qunnaamtii hin godhiin jalaa qaamni kormaa dhangala’u ykn eegalanii daqiiqaa 1 gaditti xumuran rakkoo kana qabu jedhamee yaadama. Waanti kun takkaa yoo nama qabate waan nama hin gadhiifne yokaan nama waliin hafu miti. Waqxii tokkoof nama mudatee baduus danda’a, namoota tokko tokkorrammoo turuu danda’a. Dhibee kana kan fidu kana jedhamee quba itti qabamee adda baafamuu baatus kanneen armaan gadii waliin ta’anii harka keessaa qabu. 1. Dhiphina/muddama sammuu (stress) 2. Yeroo hedduu garmalee gadduu (depression) 3. Sodaan walqunnaamtii saalaa hin danda’u jedhu dursee sammuu keessa jiraachuu. 4. Miira balleessaa qabaachuu (guilt) namatti dhaga’amuu 5. Rakkoon hariiroo jaalalaa (relation ship) jiraachuu. AKKAMIIN OFGARGAARUU DANDEENYA? Namoota rakkoo kana qaban keessaa 95% osoo qoricha mana yaalaa hin barbaadiin maloota armaan gadii kana keessaa kan isaaniif ta’u fayyadamanii dhibee kana ofirraa balleessu. 1. Afuura dheeraa (deap breath ) fudhachuu. Yoo xixiqqeessanii afuura baafatan gara dafanii sanyii kormaa dhangalaasuutti geessa. 2. Qofaatti shaakaluu. Kun mala tuttuquu (masturbation) fayyadamuun yoo sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu gidduutti dhaabuudha. Ammas irra deddeebi’anii hojjachuudhaan of shaakalsiisuudha. Yoo kana godhanyoo qaamaan haadha manaa yokaan jaalallee isaanii bira deeman illee qabachuu danda’an. 3. Yoo qunnaamtii saalaa godhan yoo miirri olka’ee sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu bakka qaamni saalaa dhiiraa (penis) qaamarraa itti ka’u jalaaan jabeessanii gadi qabuu (Squeezing) akka dafee hin dhangalaane gargaara. Kanas qofaa ofii shaakaluun gaariidha. 4. Yoo qunnaamtii saalaa goodhamu guutummaa guutuutti yaada keenya qaama saalaa keenyarra kaa’uu dhiifnee bakka biraa yaadaa raawwachuun hedduu gargaara. 5. Jarjaruu fi ariifannaa, sodaa fi miirota kana fakkaatan haga dandeenye ofirraa fageessuu qabna. 6. Namootni walqunnaamtii saalaa yeroo dheeraaf hin godhiin yoo turan waan kun akka mudatu ni taasisa. Akkuma deddeebineen raawwanneen garuu fooyya’aa deema. 7. Yoo qunnaamtii saalaa goonu akkuma miirri olka’aa deemee gara dhangala’uutti dhiyaateen sochii gadi xiqqeessuudha. Yoo garmalee sosocho’an dafee akka dhangala’u waan taasisuuf. Fayyaan faaya Dhibee Wal qunnamtii Saalaa Dafanii Xumuruu Faayidaa Timiraa Mallattoo Dhukkuba Kalee fi Wantoota Gochuu Qabnu Mallattolee Dadhabuu Onnee Dhiita'uu Qaama Saala Dhiiraa(Varicocele)fi Mallatto Isaa Haphachuu Rifeensaa Akkamiin Ittisuu Dandeenya? Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu