Gretsii
| |||||
Iččenäžyön päivymiärät | 25. kevätkuudu 1821 | ||||
Virrallizet kielet | Griekan kieli[1], dimotikí[d][2] и nykykreikka[d] | ||||
Piälinnu | Afiinat[3][4] | ||||
Suurimat linnat | Afiinat, Saloniki, Patri, Iraklion, Larisa | ||||
Pinduala • Kaikkiedah |
131 957 km² | ||||
Rahvahan lugumäry • Hinnoitus (2021) |
10 482 487 heingie | ||||
Val’uuttu | euro[d][5] | ||||
Интернет-домен | .gr[d] | ||||
Koudu ISO | GR | ||||
ROK koudu | GRE | ||||
Telefonan koudu | +30 | ||||
Aigupoujassut | UTC+2[d] |
Koordinuatat: 38°30′ p. l. 23°00′ pn. p. / 38.500° p. l. 23.000° pn. p. (G) (O)
Gretsii (griek. Ελλάδα) on Suvi-Jevroupan valdivo. Virralline nimi on Gretsien tazavaldu (griek. Ελληνική Δημοκρατία). Rahvahan lugumiäry on enämbi 11,3 milj. hengie, pinduala on 131 957 km². Se on 73. sijal muailmas rahvahan lugumiäryn mugah da 95. sijal pindualan mugah.
Muan piälinnu on Afiinat. Valdivolline kieli on griekan kieli.
Se sijoittuu Balkanan niemimual da monil suariloil. Päivännouzus se rajoittuu Egeanmerenke da Frakienmerenke, päivänlaskus – Ionanmerenke, suves – Välimerenke da Kritanmerenke. Sil on muarajat Albuanienke, Makedounien tazavallanke da Bolguarienke, koillizes da päivännouzus se rajoittuu Turtsienke.
Läs 98% rahvastu on pravosluavizii. Nygyaigaine Gretsii on muinazen Gretsien kul’tuuran perii, kudai on rahvahanvallan, teatran da olimpiuadan kodimua. Ylen äijy rahvastu matkustau Gretsieh, sendäh gu sil on bohattu kul’tuuru da hyvä muantiijolline olopaikku.
- ↑ 1,0 1,1 http://europa.eu/about-eu/countries/member-countries/greece/index_en.html Проверено 29 марта 2015.
- ↑ 2,0 2,1 http://europa.eu/about-eu/countries/greece/index_en.html Проверено 29 марта 2015.
- ↑ 3,0 3,1 http://europa.eu/about-eu/countries/member-countries/greece/index_en.htm Проверено 29 марта 2015.
- ↑ 4,0 4,1 https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/gr.html Проверено 2 июня 2015.
- ↑ 5,0 5,1 http://www.traveldir.org/greece/ Проверено 2 июня 2015.