virtaava
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]virtaava
- uomassaan kulkeva, juokseva
Etymologia
[muokkaa]- 1. partisiippi verbistä virrata akt.
Verbi
[muokkaa]virtaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä virrata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | virtaava | virtaavat |
| genetiivi | virtaavan | virtaavien (virtaavain) |
| partitiivi | virtaavaa | virtaavia |
| akkusatiivi | virtaava; virtaavan | virtaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | virtaavassa | virtaavissa |
| elatiivi | virtaavasta | virtaavista |
| illatiivi | virtaavaan | virtaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | virtaavalla | virtaavilla |
| ablatiivi | virtaavalta | virtaavilta |
| allatiivi | virtaavalle | virtaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | virtaavana | virtaavina |
| translatiivi | virtaavaksi | virtaaviksi |
| abessiivi | virtaavatta | virtaavitta |
| instruktiivi | – | virtaavin |
| komitatiivi | – | virtaavine |