Siirry sisältöön

vero

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Wikipedia
Katso artikkeli Vero Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Pieter Brueghel nuorempi, Veronkerääjä

Substantiivi

[muokkaa]

vero (1)

  1. valtion, kunnan tai muun sellaisen yhteisön, jolla on lain suoma oikeus kantaa veroja, perimä osuus tuloista tai omaisuudesta; valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön näkökulmasta tulo

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋero/
  • tavutus: ve‧ro

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vero verot
genetiivi veron verojen
partitiivi veroa veroja
akkusatiivi vero;
veron
verot
sisäpaikallissijat
inessiivi verossa veroissa
elatiivi verosta veroista
illatiivi veroon veroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi verolla veroilla
ablatiivi verolta veroilta
allatiivi verolle veroille
muut sijamuodot
essiivi verona veroina
translatiivi veroksi veroiksi
abessiivi verotta veroitta
instruktiivi veroin
komitatiivi veroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vero-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

ajoneuvovero, ansiotulovero, arpajaisvero, arvonlisävero, arvonnousuvero, autovero, dieselvero, elinkeinovero, ennakkovero, haittavero, huvivero, hyödykevero, jäännösvero, kaivosvero, kiinteistövero, kirkollisvero, koiravero, kulutusvero, kunnallisvero, kunnanvero, lahjavero, leimavero, lentokenttävero, liikevaihtovero, lisävero, lähdevero, marginaalivero, omaisuusvero, osinkovero, perintövero, puoluevero, pääomatulovero, rajavero, rantavero, subjektivero, tievero, tulovero, tuontivero, valmistevero, vanhanpiianvero, vanhanpojanvero, varainsiirtovero, varallisuusvero, veroennakko, verohallinto, verohelpotus, verohelvetti, verohuojennus, veroilmoitus, verojalanjälki, verojäämä, verokanta, verokarhu, verokeidas, verokertymä, verokortti, verolautakunta, veroleikkuri, verolippu, verollepano, veroluettelo, veroluokka, veroluonteinen, veromerkki, veroministeri, veromuistutus, veromätky, veronalainen, veronalennus, veronhuojennus, veronkanto, veronkavallus, veronkierto, veronkoonti, veronkorotus, veronlievennys, veronlisäys, veronluonteinen, veronmaksaja, veronmaksu, veronoikaisu, veronpalautus, veronpidätys, veronäyttely, vero-oikeus, vero-orja, veroparatiisi, veroperuste, veropetos, veropiiri, veropohja, veropolitiikka, veroprosentti, veroraha, verorasitus, verorikos, veroruuvi, verorästi, veroselvitys, verosopimus, verosuunnittelu, verotaakka, verotalous, verotarkastus, verotarra, verotoimisto, verotuotto, verouudistus, verovalitus, verovapaa, verovapaus, verovarat, verovelka, verovelvollinen, verovelvollisuus, verovilppi, verovirasto, verovuosi, verovähennys, veroyksikkö, veroäyri, ympäristövero

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vero Kielitoimiston sanakirjassa
  • vero Tieteen termipankissa
  • vero Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 366, 483, 886 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Espanja

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

vero m., vera f. (monikko veros m., veras f.)

  1. (vanhentunut) tosi, todellinen

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]

Esperanto

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

vero (yks. akk. veron; mon. veroj, mon. akk. verojn)

  1. totuus

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: [ˈveː.ro]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Italia

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

vero m., vera[luo] f. (monikko veri[luo] m., vere[luo] f.)

  1. tosi, todellinen, oikea, aito
    È stato un vero colpo di fortuna. - Se oli todellinen onnenpotku.
    Lui è un vero amore! - Hän on oikea kullanmuru!
    Non è vero! - Ei ole totta!
    Sei stata tu, vero? - Se olit sinä, eikö totta?
    Questo anello è di oro vero. - Tämä sormus on aitoa kultaa.

Ääntäminen

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Latina

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

vērō

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta vērus
  2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta vērus
  3. (taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta vērus
  4. (taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta vērus